loppuu imetys... vauva 2,5 kk ja perkele ku mikään ei riitä... Mulle on aivan sama mitä se syö kunhan lopettaa ton huutamisen!!! Tissiä oon tarjonnu joka itkuun tähän mennessä, kun ei kelpaa ni ei kelpaa... vittu saatana perkele
nyt
230423
7465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
korviketta vaan sit!turhaa siitä on skitsota
kiva huomata että muillakin imettäjillä pinna kireellä.
Yhdyn edelliseen: kovike käyttöön ja hermoja lepuuttaan. Kyllä ne vaavit kasvaa, tuli maito sit tisusta tai purkista.
tunteenpurkaus :D , turhauttaa vaan niin pirusti ku kaikkeni teen ja sekään ei riitä... Mutta minkäs sille mahtaa, en vaan ymmärrä miks mua niin paljo ottaa aivoon vaikka en erityisemmin ole edes imettämisestä tykänny...
tuntee itsensä epäonnistuneeksi kun ei imetys onnistu vaikkei tarvitsisi tuntea.
Itse muistan vuosi sitten kesällä kun lopettelin imetystä niin itkeskelin monena iltana asiaa ja ajattelin että olen vienyt lapseltani jotakin tärkeää pois. Silloin en vaan kertakaikkiaan jaksanut enää imetystä. Tyttö oli tuolloin 4.5kk ikäinen.
Juu, sitähän se äitiys tuppaa olemaan, teet niin tai näin, aina väärinpäin ;D. Mieskin kommentoi meillä välillä että äiti menee leperrellen nukuttamaan taaperoa ja tulee tunnin päästä ovet paukkuen perkeleet lennelle ulos makkarista... :S. No,pinna palaa mullakin herkästi, vaikka olen koittanut sitä pinnaa kouluttaa...
Koita auttaako korvike. Ja vanhana kehäraakkina voin lohduttaa, että aika kuluu yllättävän nopeasti ja pian vauva huuto loppuu - ja alkaa uhmaiän huuto ;D
lopettanu imettämistä vaikka mieli teki. Huomasin tänään et ei se vika mun tisseissä ole, pojalla vaan on niin paljon ilmaa mahassa et varmaan sattuu aika lailla koko ajan. Taitaa mennä vitamiinitipat vaihtoon ja varmaan relatkin jos ei tahti muutu... Syli on melkeinpä ainut mikä auttaa ja rauhottaa, mut ei jaksa montaa tuntia kantaa ees taas :( Ehkä tää tästä vielä iloksi muuttuu
Minun vaavini on nyt 4 kk. ja jossain vaiheessa en hoksannut viedä häntä nukkumaan vaan tarjosin aina rintaa jolloin huusi entistä katkerammin, kun oli vaan väsynyt.