10 vuotta olen kuvannut digeillä ja vuosi vuodelta joka värkistä tulee tasaisin välein joku uusi malli, jossa taas on niin paljon näitä megapikseleitä. Mihin niitä tarvitaan ? Muovisten järkkäripakettien mukana tulevat muoviset objektiivit ovat sitä luokkaa, että niille riittää 2Mp. Osasuurennokset ovat yksi hyvä syy, mutta, jos objektiivissä ei riitä ominaisuuksia, niin tuliko maksettua pikseleistä turhaan ? 5Mp riittää A4 kokoon ja 2Mp kymppikokoon, jos kamerassa on oikea objektiivi, eikä muovinen reiän täyte.
Entäs ne Megapikselit
Tärkeitä ?
181335
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jo pelkkä A4 koko vaatii jo 9 MP (Painojen vaatimus).
Hieman vähemmän riittäisi, jos kuva ja paperi olisi samoissa mittasuhteissa, mutta kun ei niin noin Megapikseli menee harakoille rajauksessa (mutu, laskekoon ketä huvittaa tarkan arvon).
Pikselimäärän tarve lopultakin riippuu kuvan käyttötarkoituksesta.
Tosiasia kuitenkin on, että suuremmalla pikselimäärällä saa suuremman erotuskyvyn.
Mitä objektiiveihin tulee, tarvitsee "pullonpohjakin" itseään tarkemman kennon, että sen koko kapasiteetti tulee hyödynnettyä.
On myytti, että optiikan ja kennon tarkkuuden tulisi olla samat, tai objektiivin kennoa parempi.
Digitaalitekniikka ei toimi sillä tavalla, vaan näytteenottotiheyden/taajuuden tulee olla signaalin taajuutta/erotuskykyä yli kaksikertaa suurempi minimissään kaiken informaation talteensaamiseksi.
"On myytti, että optiikan ja kennon tarkkuuden tulisi olla samat, tai objektiivin kennoa parempi.
Digitaalitekniikka ei toimi sillä tavalla, vaan näytteenottotiheyden/taajuuden tulee olla signaalin taajuutta/erotuskykyä yli kaksikertaa suurempi minimissään kaiken informaation talteensaamiseksi."
Juurikin näin, josta seuraa, että optiikan täytyy olla suorastaan ihan hanusrista, jotta sen piirtokyky olisi esteenä kennon toiminnalle, sillä suurin osa (järkkäreistä) ei kykene kunnolla edes about 40 lpr resoluutioon jo pelkästään kun katsellaan kennon rakennetta.
"näytteenottotiheyden/taajuuden tulee olla signaalin taajuutta/erotuskykyä yli kaksikertaa suurempi minimissään kaiken informaation talteensaamiseksi"
Tuo pätee esim. äänen digitoinnissa, tuskinpa kuvauksessa jossa kennon pikselit ovat herkkiä ainoastaan yhdelle värille. Sitäpaitsi digikennossa on yleensä ainoastaan puolet pikseleistä vihreälle herkkiä, neljäsosa punaiselle ja neljäsosa siniselle. Näiden osavärien avulla lasketaan alkuperäisen kuvan värit ja "tehdään tyhjästä" puuttuva informaatio.
Juu ei tosiaankaan mitkään näytteenottotaajuudet vaikuta valokuvauksessa tuon taivaallista. Tuo kirjoittaja oli ilmeisesti jostain vanhasta hifilehdestä lukenut hienon artikkelin ja luulee että se pätee kaikkiin sähkövempaimiin korvalappustereoista mikroaaltouuniin...
Mutta koska kennot yleensä "näkee" neljän pikselin ryhmissä pitäisi tarkkuuden olla vielä suurempi.
Bayersysteemi ei kykene erottamaan pikselinkokoisia kohteita kuin luminassina.
Analoginen kuva voidaan käsittää värien intensiteettikäyrinä, jonka objektiivi pystyy periaatteessa toistamaan, mutta kennon on se näytteistettävä pikseleihin.
... ja kun mainitsemaasi byerinterpolointiin lisätään vielä se, että kuva ensin sotketaan aa-filtterillä ja sitten terävöitetään tietokoneella, niin päästäänkin siihen päätelmään, että se valokuva on lopulta kameran "mielikuvituksen" tuotetta;-) No niin tai näin, laatuobjektiivi tuottaa yleensä paremman kuvan, vaikka kennon reso olisikin matalampi joten eiköhän se totuus tässäkin asiassa löydy jostakin tuolta väliltä.
""näytteenottotiheyden/taajuuden tulee olla signaalin taajuutta/erotuskykyä yli kaksikertaa suurempi minimissään kaiken informaation talteensaamiseksi"
Tuo pätee esim. äänen digitoinnissa, tuskinpa kuvauksessa jossa kennon pikselit ovat herkkiä ainoastaan yhdelle värille. Sitäpaitsi digikennossa on yleensä ainoastaan puolet pikseleistä vihreälle herkkiä, neljäsosa punaiselle ja neljäsosa siniselle. Näiden osavärien avulla lasketaan alkuperäisen kuvan värit ja "tehdään tyhjästä" puuttuva informaatio."
Kyllä se Nyquist pätee ihan yhtälailla valokuvaukseenkin kun aanentoistoon.
Se, että käytetään Bayer-tyyppistä kennoratkaisua. eli siis, että kukin kennon alkio detektoi vaan tiettyä osaväriä, ei muuta tilannetta Nyquistin tapauksessa yhtään mitenkään.
... niitä megapikseleitä käytetään resoluution tuottamiseen. Itse innostuin valtavasti Fujifilmin ideasta käyttää megapikseleitä dynamiikan tuottamiseen, mutta todellisuus vaikuttaa siltä ettei tällaiselle innovatiivisuudelle ole oikein markkinoita kun videokuvaus nähdään massojen keskuudessa tärkeämmäksi kehitykseksi.
Joka tapauksessa objektiivin on oltava hyvä, että kunnollinen kuva aikaan saadaan.
Sopivat juuri valokuvauksen aloittaneelle henkilölle rajauksen tms. harjoitteluun.
Valokuvaamiseen sitten jotain ihan muuta.
Halvoissa järkkärirungoissa ei pienten valotusongelmien tms lisäksi ole mielestäni isompaa moittimista.
Eihän näitä alle 1000e leluja voi tietenkään Hasseen tai Leicaan verrata, mutta kunnon optiikan kanssa saa näilläkin jo varsin näyttävää jälkeä kun tietää mitä tekee.
"Eihän näitä alle 1000e leluja voi tietenkään Hasseen tai Leicaan verrata"
No eipä todellakaan, kun pelkkä Hasselbladin H3DII-50 runko maksaa 25.000 euroa ja siihen päälle sitten samalla hinnalla optiikkaa.
Tonnilla saa tällä hetkellä vanhan, toimivan Hasselikokoonpanon (runko, kasetti ja normaali). Itsekkin kuvaan pääasiassa Hasselblad 500C:lla, joka maksoi kuvauskokoonpanossa tasan tonnin.
Erilaisia digitaalihärpäkkeitä on ollut muistaakseni vuodesta 1997, joten niistäkin on kokemusta. Jonain päivänä minäkin siirryn kokonaan filmistä digitaaliseen - ehkä ostamalla digiperän tuohon vanhaan Hasseliin.
Miten paljon pikseleitä sitten tarvitaan laadukkaan A3 tulosteen tekemiseen ?
Tietysti optiikkakin vaikuttaa asiaan kanssa mutta jos lähdetään siitä, että se puoli on kunnossa.
Kysyn tätä, koska pähkäilen Nikonin D40:n ja D60:n välillä ja tämä ison tulosteen laatu on valinnassa ratkaiseva kriteeri. Riittääkö D40:n pikselit tuohon em. kokoon ?
Kahdeksanmegapikselinen riittää harrastuskäytössä A3 tulosteisiin, ei siis mihinkään painokelpoiseen jälkeen. Muutaman A3:n olen tehnyt 350D:n tiedostoista.
Yhtään rajausvaraa ei ole, joten sanoisin että kympi vähintään on järkevä.
Olen nähnyt 6mpx tiedostosta (Nikon D70) tulostettuja 50 x 70 cm printtejä jotka ovat aivan kelvollisia. Katseluetäisyys ratkaisee, eikä Tauluja ja julisteita ole tarkoituskaan katsoa 10 sentin päästä.
A3 koossa kukaan ei huomaa eroa 6 ja 10 mpx:n printeissä!
Entäs jos tulee tarve hiukkasen ''leikata/rajata'' kuvaa ennen sen tulostusta A3 kokoon? Mutta tämäpä onkin toki tietty varsin kummallista/harvinaista/poikkeuksellista/outoa...toimintaa, vai kuinka?
Tässä viestiketjussa on ollut tosi hyviä kommentteja, mutta hieman on jäänyt hämärän peittoon mihin tarkoitukseen kukin kuvaa.
Joku puhui painotekniikan vaatimuksista, mutta kuinka moni oikeasti kuvaa materiaalia, jota käytetään a) sanomalehdissä (180 dpi), aikakauslehdissä (300 dpi) tai korkeatasoisissa painotuotteissa (about 400 dpi ylöspäin...).
Ei kovinkaan moni, veikkaisin.
Jos kuvia isoltakin ruudulta tuijottaa, eipä tuohon paljon megapikseleitä tarvita. Ja jos niitä printtaa kotialbumiin, niillä samoilla mennään.
Niin että viisikin megaa riittää jos kenno on hyvä. Ja jos on pikkupikkuriikkinen kenno, kakstoista megaa ei paljon asiaa paranna.
Ja tietysti riippuu siitä mihin.
Itse aikoinaan päivitin Nikon D50 ( 6mpix)---> D80 (10 mpix)
Kiinteät objektiivit tulivat selvästi paremmaksi, mutta zoomit kuten Nikkor 18-70 näyttivät ihmeen pehmeiltä 100% suurennoksella monitolla.
Ainut todella tarkka zoomi on toi Tamronin 17-50 f2.8 nimihirviö, mutta kun jo toista kertaa huollossa :S
Monesti monelta unohtuu toi kontrastin toisto... mukamas helppo photarilla "lisätä", mutta ei se ihan niin mene...
Ne voi nyt oikeasti unohtaa. Ei niillä hyviä kuvia oteta !