uudessa kotona.Rauhalliselta talo ainakin vaikuttaa.Talosta alkaa metsä,ei vastapäätä toista taloa onneksi.Joka huoneesta on metsänäkymä,kauniit pihlajamarjat,Sa on vasta ramontoitu,keittiönkaapistot uusittu.Pienihän se on 38 neliötä riittää meille.2 huonetta,ja keittiö johon mahtuu pöytä,ja tuolit.
Eka yö
Ira¤
13591
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
paikalta asua, minäkin muuttaisin sellaiseen..
Todella mukavaa kun sinua onnesti vihdoinkin.
Onnea uuteen kotiin :)
Mikäs sinun on tyttösi kanssa siellä ollessa, toivottavasti on rauhallista jatkossakin. Onko tytölläsi koulu lähellä, voiko hän jatkaa entisessä koulussaan vai muutitteko niin kauas, että koulu vaihtuu?
Minun poikani lähti eräretkelle tänään, ja taivas on sen näköinen että retkeilijät kastuvat kohta. Toivottavasti ei tule kipeäksi.
puolella tietä.Ainakin nämä kaksi yötä olen nukkunuy ilman unilääkkeitä.Kiitos.
...vaikuttaa! Paljon onnea teille uudessa kodissanne! Nauttikaa rauhasta ja läheisestä luonnosta!
hyvä että pääsit vihdoin uuteen asuntoon!Sisarellani on siellä Helsingissä lähes yhtä pieni asunto ja hyvin mahtuvat kahdestaan siinä asumaan.Vettä tulee taivaan täydeltä,minulla on iltavuoroon lähtö kohta.Muuten,huomasin polvessani patin,kova ja kivuton.Sitäkin tässä peljästyin,minulla on ensiviikolla aika työterveystarkastukseen,aion näyttää sen lääkärille.Viimeksi kun olin sellaisessa tarkastuksessa,näytin lääkärille rinnassani olevaa pattia!Zom,mukavaa että sinäkin kirjoittelet tänne.
varmaan ihmettelee muuttoa,vaan tottuuhan se nopeesti,kun on omat immeiset mukana.Onse mukava kun sait kivan asunnon ja toivottavasti on rauhallinen talo jatkossakin.
Virtuaalisen Leivän ja Suolan lähetän samalla kyydillä tämän kanssa,sehän on vanha tapa,kun uuteen kotiin muuttaa.
Kamppiin hakemaan tytärtä jotta kuulet koko kouluviikon tapahtumat?
Osaatko nukkua sielä kun kukaan ei öisin vetele weskiä? -vitsis vitsi ;D
ei vetele vesiä tyhjänpäiten,eikä muutenkaan kuulu kun normaalaja elämänääniä.2 yötö saanut nukkua ilman unilääkkeitä.Kissa voi aliksi olla pää pyörryksissä,mutta tottuu pian kun tutut ihmiset ympärillä.Eilen saimme kaikki tavarat vietyä.Yänään siivoamaan entinen asinto.Kyllä pistän kädet ristiin,kun koskaan enä siellä ei tarvitse käydä.ajan lujaa ohi,Toivottavasti mumsku sinulla ei ole mitään hätää.Minullakin on polvet koko ajan kipeät,olen ajatellut sen johyuvan Aridimexists?
Kaikille hyvää alkavaa päivää.
että pystyt nyt nukkumaan ja saatte olla rauhassa omassa kodissanne.Minullekin on tullut kipuja etenkin jalkoihin,välillä sattuu kovin .Saattaa hyvinkin johtua Arimidexistä.Kävelen paljon joka päivä,muistathan belgin?Mutta eipä taida niihin kolotuksiin liikunta auttaa.Vai lienevätkö vain iän mukanaan tuomia kipuja.Hyvää päivän jatkoa kaikille.
Mukava lukea kuulumisiasi ja huomata, että sinulla on elämä mallillaan. Onnea myös lapsenlapsen johdosta. Olet varmasti onnesta soikeana sen pikkuihmisen vuoksi.
Meidän pikku-menninkäinen on nyt vuoden ja kahden kuukauden ikäinen ja aina hyväntuulinen pikku ihminen. Oikea mummon ja vaarin päivänsäde.
Tuosta Arimidexista minun piti sinulle ja Iralle (ja miksei muillekin) mainita, että myös minulle tuli todella pahat nivelkivut siitä. Kävely meni suorastaan töpöstelyksi, polvet jäykistyi tönköksi, eikä kärsinyt mennä kyykkyyn tai nousta kontiltaan ylös. Köppäsin sitten tuohon syöpäpolille kyselemään, että onko ne seuraavat viisi vuotta todellakin näin hankalaa tuon estolääkkeen kanssa?
Vaihtoehtoja tuolle lääkitykselle on, joten kipuja on turha kärsiä. Sain määräyksen pitää 2-4 viikon tauon lääkityksessä ja tällä viikolla aloitettiin uudella aromataasinestäjällä (nimeä en nyt muista)ja ainakin nyt nuo takajalat tottelevat käskyjä, eli nivelet ei särje.
Töissä olen nyt ollut puolisen vuotta ja ilmeisesti vasta nyt alan mielessäni prosessoimaan tuota sairastumista ja viime vuoden elämänmullistuksia. Tuntuu nimittäin siltä, että ajatukset harhailevat välillä omia reittejään ja keskittymiskyvyssäkin olisi toivomisen varaa. Hengissä kuitenkin selvittiin ja sen uusiutumispelon kanssa on vaan opittava elämään.
Hyvää viikonloppua Sinulle ja kaikille muillekin "tutuille".
Lämmöllä toivotteleepi: vilmuska
ihmettelin kun leikin lapsen kanssa lattialla vaikkapa hevosilla,niin en meinaa päästä ylös.Samoin 1-2 tunnin lenkin jälkeen jalat ovat kuin halvaantuneet.Ensiviikolla Syöpiksellä juoksukilpailut,luuntiheys mittaus,ja labra kokeita.Onnea vaan teille mummoille.Saatte lelliä pikku kääröjä ja helliä.Siinä sitä riittää ihmettelemistä pienokaisen kasvaessa vinhaa vauhtia.
Oikein lämmitti sydäntä kun näin,että olet kirjoituksella muistanut minua!Tuo on muuten tuttua minullekkin,että vasta kaikkien hoitojen jälkeen alkaa tajuamaan että on ihan oikeesti sairastanut syövän.Ja sekin,että se voi uusiutua.Tiedätkö,minä olen antanut hiusteni kasvaa pitkiksi,en saa vietyä itseäni kampaajalle.Jossain mielen sopukoissa on kumma tunne,että josko ne hiukset vielä irtoaa.Ehkä johtuu siitä,kun tädilleni kävi niin että jo toisen kerran.Kirjoitat,että meillä on elämä mallillaan.Onhan nyt kaikki hyvin,pienen pieni Iiris tyttönen ilonamme .Mutta kuitenkin ,kun molemmat olemme syövän sairastaneita,on mielen pohjukoissa pelko tulevaisuudesta.Niin kuin varmaan sunullakin ja kaikilla meikäläisillä.
Hyvä juttu,että tuolle Arimidexille on olemassa vaihtoehto.Taidanpa soitella lääkärille ja kysellä,kontrollihan minulla on vasta joulukuussa.
Nyt lähdemme tuonne metsään sieniä ja puolukoita noukkimaan ja belgi mukaan juoksentelemaan sinne.Kirjoittele Vilma-t kuulumisiasi ja hyvää lauantai päivän jatkoa sinulle ja perheellesi!