noudattamaan tapaamissopimusta??
Jos kerran lapsia maailmaan hankitaan, niin molemmilla vanhemmilla pitäisi olla velvollisuus (PAKKO) huolehtia yhteisesti heistä. Nyt kuitenkin moni etävanhempi laistaa velvollisuuksistaan, koska tapaamissopimusta ei ole PAKKO noudattaa.
Etävanhemmalla, varsinkin jos yhteishuoltajuus, on oikeus päättää lapsen asioista, mutta ei mitään velvollisuutta esim. noudattaa tapaamissopimusta.
Tähän epäkohtaan pitäisi saada lakiin muutos, sillä kuitenkin jos lähivanhempi ei noudata tapaamissopimusta, saattaa hän saada siitä sanktiot, ja se jos mikä ei ole tasa-arvoista.
Jos kerran lapsia maailmaan hankitaan, niin molemmilla vanhemmilla pitäisi olla velvollisuus (PAKKO) huolehtia yhteisesti heistä. Nyt kuitenkin moni etävanhempi laistaa velvollisuuksistaan, koska tapaamissopimusta ei ole PAKKO noudattaa.
Etävanhemmalla, varsinkin jos yhteishuoltajuus, on oikeus päättää lapsen asioista, mutta ei mitään velvollisuutta esim. noudattaa tapaamissopimusta.
Tähän epäkohtaan pitäisi saada lakiin muutos, sillä kuitenkin jos lähivanhempi ei noudata tapaamissopimusta, saattaa hän saada siitä sanktiot, ja se jos mikä ei ole tasa-arvoista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lakien avulla voidaan määrätä paljon asioita mutta lailla ei saada aikaan tunteita. Jos etävanhempi ei yksinkertaisesti halua tavata lastaan niin miksi hänet pitää siihen pakottaa. Onko niistä tapaamisista mitään iloa jos ne tapahtuu väkisin? Toki minäkin toivon, että ex tapaisi lapsiaan useammin mutta nyt olen hyväksynyt sen, että tapaamisia on silloin kun isä haluaa. Heti eron jälkeen yritin järjestellä tapaamisia, soitin ja ehdotin aikoja mutta mikään ei käynyt. Lopulta annoin periksi ja hyväksyin sen, että tapaamiset tapahtuvat isän aikataulun ja halujen mukaan.
Olet oikeassa, ettei lailla voi tunteita synnyttää, mutta nykyinen laki velvoittaa lasta näkemään etävanhempaansa, vaikka lapsi ei sitä haluaisi.Tästä on useita uhkasakkoja vuosittain jaeltu. Ja sitä tilannetta olisikin syytä muuttaa.
Kaiken kaikkiaan lakia pitäisikin muuttaa niin, että lapsi saisi erotilanteessa itselleen edustajan koko prosessin ajaksi ja tämän ihmisen ainoa tehtävä olisi katsoa lapsen parasta.
Tällöin vanhempien väliset ristiriidat eivät ehkä pääsisi niin paljoa vaikuttamaan päätösten syntyyn.Myös lapselle tulisi antaa oikeus haastaa vanhempansa oikeuteen, jos tämä ei kanna huolto-/kasvatusvastuutaan. Nykyisin lapsen heitteillejättö (lue:huolto- tai kasvatuksen laiminlyönti)ei tuota vanhemmille mitään sanktioita.
Meidän nykyinen lainsäädäntö lähteekin pääsääntöisesti aikuisten oikeuksista,ainoastaan uusi lastensuojelulaki (jota kovasti parjataan)huomioi lapsen oikeuksia lapsen näkökulmasta, mutta sehän onkin tarkoitettu ammattilaisten käyttöön.
Muistakaa aina, että lasten kokema maailma seuraa heitä aikuisuuteen ja on osana tulevien sukupolvien kasvua.
Talonpoikaisjärkikin sanoo, ettei lapsen koko elämänkohtalon ratkaisevat kauaskantoiset ratkaisut, saisi pohjautua pakkoon. Mitä lapsi tekee vanhemmalla, jolla ei ole tahtoa ja tunteita, olla lapselle kyllin hyvä. Lapselle kyllä riittää yksi kyllin hyvä vanhempi, jolle lapsi on rakastamisen arvoinen, vaikka hänellä onkin vain, yksi vastuunsa tunteva vanhempi, joka rakastaa ilman ehtoja.
Siitä olen yhtämieltä, että nykyjärjestelmä pitäisi kaataa. Se, jos mikä ei ole tasa- arvoinen. Se kaunistaisi ensinnäkin avioerotilastoja. Naisen on niin helppo ottaa ero, kun hänen ei tarvitse pelätä, että joutuisi luopumaan lapsistaan. Jos isä ja äiti olisivat huoltajakandidaatteina samalla lähtöviivalla, eropäätös nykyistä huomattavasti vaikeampi tehdä.
Entä se kipu, jonka kokee syvästi ja kipeästi menettäessään arjen jakamisen, yhteisasumisen lapsensa kanssa. Sitä ei välttämättä tunnista omaa merkitystään, arvoaan tai edes laillisia oikeuksiinaan, kivun ollessa kovimmillaan. Tai niitä edes otettaisiin huomioon, että ne edes merkitsisivät jotakin. Sitä saattaa niin helposti alistua lapsista vieraantumiseen, kun äiti omii lapset automaattisesti itseleen.
lähivanhempaa huoltamaan lastansa. jos ei lähiäkään kiinnosta niin lapsen voi antaa adoptioon tai sijaisperheeseen kasvatettavaksi.
eli siis ihan oma valinta. ketään ei voi pakottaa vanhemmaksi.
kurjaltahan se tuntuu kun etävanhempi ei välitä mutta niinkuin jo kirjoitin että saman valinnan voi tehdä.
EI ketään voi pakottaa. Että aikas syvältä nämä lait. Missään ei puhuta lapsen oikeuksista. Yritä saada uusia sopimus ja saada jokin saktio mikäli etä tapaa sovittuna aikana. Esim. rahallinen. Tosin ei se kylläkään lasta lämmitä.