Ilmeisesti gradukäytännöt vaihtelevat hyvinkin paljon eri yliopistoissa, jopa yliopiston sisällä. Olisi mielenkiintoista kuulla näistä. Alan tai yliopistonkin voinee mainita.
Meillä meni suunnilleen näin:
Ohjaus on yhtä kuin seminaari ja tutkimussuunnitelman hyväksyminen. Ohjaajan vastaanotolla voi käydä, mutta tyypillisin vastaus on, että "se jää sinun harkintaasi".
Esitarkastusta, tekstiversioiden lukemista ja kommentointia tai arvosana-arvioita ei ole.
Gradu jätetään suoraan viralliseen tarkastukseen sitten kun siltä tuntuu ja periaatteessa se voi tulla tässä vaiheessa hylättynä takaisin. Kun kaksi tarkastajaa, joista toinen on ohjaaja, ovat antaneet arvosanaehdotuksensa, gradua ei ole mahdollista vetää pois tarkastelusta paranneltavaksi tms.
Ehdotetusta arvosanasta voi pyytää tiedekuntaneuvoston oikaisua, muutoin ohjaajien yksimielisen arvosanaehdotuksen vahvitaa tiedekunnan dekaani.
Arvosanat useimmiten c, pari m:aa poikkeuksellisen hyville, pari non sineä epäonnistuneille, eikä juurikaan muita arvosanoja käytetä.
Meillä meni suunnilleen näin:
Ohjaus on yhtä kuin seminaari ja tutkimussuunnitelman hyväksyminen. Ohjaajan vastaanotolla voi käydä, mutta tyypillisin vastaus on, että "se jää sinun harkintaasi".
Esitarkastusta, tekstiversioiden lukemista ja kommentointia tai arvosana-arvioita ei ole.
Gradu jätetään suoraan viralliseen tarkastukseen sitten kun siltä tuntuu ja periaatteessa se voi tulla tässä vaiheessa hylättynä takaisin. Kun kaksi tarkastajaa, joista toinen on ohjaaja, ovat antaneet arvosanaehdotuksensa, gradua ei ole mahdollista vetää pois tarkastelusta paranneltavaksi tms.
Ehdotetusta arvosanasta voi pyytää tiedekuntaneuvoston oikaisua, muutoin ohjaajien yksimielisen arvosanaehdotuksen vahvitaa tiedekunnan dekaani.
Arvosanat useimmiten c, pari m:aa poikkeuksellisen hyville, pari non sineä epäonnistuneille, eikä juurikaan muita arvosanoja käytetä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos proffalla on joka vuosi tarkistettavanaan yli 50 gradua, niin menettely on varmasti aivan erilainen verrattuna tilanteeseen, jossa graduja on vuosittain kymmenen tai vähemmän.
Tietysti gradukäytäntöihin vaikuttavat muutkin tekijät, mutta tämä on varmasti kaikkein päällimmäinen syy.
opiskelen kahta pääainetta. toisessa graduryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. aina ruoditaan jonkun hengentuotteen edistymistä, ja alkuun piti kirjoittaa pitkät sepustukset ja perustelut sihevalinnalleen. toisessa pääaineessani taas graduseminaareissa istutaan kerran kahdessa viikossa..välillä useamminkin. ja sen lisäksi käydään proffan pakeilla kerran kuussa. proffa vaan on ohjannut aika vähän graduja eikä oikein itsekään tiedä mitä sanoa..ideariihi tyylistä toimintaa.
Pääaineessani graduprosessi eteni siten, että ohjaus käsitti sekä seminaarin että henkilökohtaiset (joskin omasta aktiivisuudesta kiinni olevat) käynnit ohjaajan/ohjaajien pakeilla. Kommentteja, ehdotuksia ja arvosana-arvion sai pyynnöstä meilaamalla ohjaajalle geen "raakaversio".
Gradun piti myös läpäistä esitarkastus ennen työn jättämistä lopulliseen tarkastukseen. C ja m taisivat olla yleisimmät graduarvosanat omalla laitoksellani.
Tammikuu
Sain aiheen proffalta 1h ohjausta.
Ohjausta 5x0,5h
Huhtikuu-elokuu
Kirjoitin ekan version
Ohjaaja luki pienin kommentein
Syyskuu
Toka versio, jota ohjaaja ei ehtinyt kommentoida
1 vuosi aloituksesta
Tuttu luki tokan version
2,5 vuotta aloituksesta
Kolmas versio säätämistä itsekseen kun ohjaaja ei ollut tavoitettavissa
2,7 vuotta aloituksesta
Gradun tulostus kolmena kappaleenja jotka menivät yksi kirjastoon ja kaksi tarkastajille (ventovieraita tyyppejä).
3 vuotta aloituksesta
Arvosana.
Gradun teko vei yhteensä 3 vuotta, joista kahtena viimeisenä ohjaaja ei osallistunut hommaan mitenkään. Välillä homma oli pahasti jäissä pitkiä aikoja koska ohjauksen puute söi motivaation lähes kokonaan.
Oppiaine selviää nimimerkistä, yliopisto Vaasa.
Kokemukset ennen tutkinnonuudistusta.
Gradutyöskentelyä edeltäviä kursseja:
-Perusopinnoissa tieteellisen kirjoittamisen kurssi.
-Aineopinnoissa tieteellisen kirjoittamisen jatkokurssi, 2 x proseminaari (kielitiede/käännöstiede ja joku kolmesta kirjallisuusaiheisesta proseminaarista). Suositeltavaa, että tässä vaiheessa olisi jo graduaihekin jossain määrin selvillä. Itselläni ei ollut.
(Jossain välissä oli myös jonkinlaista tiedonhankinnan juttua, mutta ne asiat opin kyllä periaatteessa ihan itsenäisesti.)
-Syventävissä opinnoissa 2 x seminaari (kielitiede /käännöstiede ja kirjallisuus), lisäksi graduseminaari.
Graduseminaarissa lukuvuoden aikana n. 7 tapaamista. Kuten perusseminaarissa, myös graduseminaarissa muiden opponointia.
Gradusemman aikana pitäisi saada tekstiä aikaan n. 60-70 sivua. Tämän jälkeen sitten omaa itsenäistä työstämistä ja gradu esitarkastukseen. Minulla meni juttu niin, että gradusemman jälkeen aihe vaihtui täysin, joten lopulta tein sen ihan itsenäisestä. Oma vika.
Työllä kaksi ohjaajaa, pääohjaaja sen mukaan, mikä on gradun ydinaluetta, eli käännöstiede/kielitiede vai kirjallisuus/kulttuurintutkimus.
Gradusta voi lähetellä oman mielen mukaan teksiä ohjaajalle luettavaksi työstämisen aikana ja sitten voi korjailla ohjaajan antamien vinkkien mukaan. Myös valmiista tekeleestä tuli kommentit ja mahdollisuus korjailla. Tässä vaiheessa sai myös alustavan arvosanaehdotuksen. Minulle kävi niin, että alustava ehdotus oli M:n ja E:n tienoilla, lopullinen arvosana olikin sitten yllättäen L!
No, esitarkastuksen jälkeen lopullinen versio sisään ja sitten se hyväksytään tiedekuntaneuvostossa. Sitten sai vielä gradun tarkastajien lyhyen kirjallisen arvioinnin gradun ansioista.