MITÄ

meillä on liikaa yhteistä rajaa venäjän kanssa ollaan iisisti niin saadaan pitää suomenkieliset katukyltit

eli suomeksi "Gruusia mielessäin". Kukaan ei vielä tiedä, tuleeko Suomesta NATOn jäsen, mutta pitäisi tulla. Venäjän ulkopolitiikka on muuttunut koko ajan yhä aggressiivisemmaksi, ja se suuntautuu suoraan naapurivaltioita vastaan. Lisäksi on otettu käyttöön ns. Putinin oppi, joka antaa Venäjälle heidän harkintansa mukaan oikeuden aseelliseen voimankäyttöön naapurivaltioiden venäläisvähemmistön oikeuksien suojaamiseksi, kuten nähtiin vastikään Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa.

Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, että Suomessa on tällä hetkellä jo merkittävä venäläisvähemmistö. Se kasvaa kaiken aikaa, kun venäläiset uusrikkaat ostavat Suomea pala palalta. Jo tällä hetkellä merkittävä osa esim. Helsingin arvokiinteistöistä kuuluu venäläisomistukseen. Puhumattakaan Itä-Suomesta. Mitäpä jos Venäjä jossain vaiheessa katsoo asialliseksi turvata täällä asuvan venäläisvähemmistön oikeudet sotilaallisella invaasiolla?

Osallistuin viime vuonna yliopistolla erääseen luentotilaisuuteen, jossa moskovalainen professori luennoi Suomen ja Venäjän välisistä historiallisista suhteista. Yleisöstä suuri enemmistö oli Suomessa asuvia venäläisiä. Professorin luento oli hyvin asiallinen, tasapuolinen ja maltillinen: hän mm. arvosteli suoraan Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen talvisodassa, ja Neuvostoliiton Suomea kohtaan harjoittamaa painostusta.

Luennon jälkeen salissa puhkesi lähes mellakka. Venäläiset huusivat suoraan ääneen, miten Suomen valtio sortaa venäläisvähemmistöä, miten täällä estetään venäläisen kulttuurin esiintyminen, miten venäläisiä "pakkosuomalaistetaan".

Vaikka tunnen ja tiedän hyvin venäläisen kiihkopatriotismin, olin äärettömän järkyttynyt kuulemastani. Suomen valtio on maksanut ns. inkeriläisten paluumuuttajien (joista suurin osa on ummikkovenäläisiä) kielikoulutuksen, työpaikkaintegroinnin ja tarjonnut asunnot. En voisi väittää pokkana, että täällä sorretaan venäläisiä.Venäläisillä on oma radiokanava ja oma, Suomessa ilmestyvä lehdistö. Lisäksi kaikkialla on saatavana venäläisiä lehtiä, jotka ovat Venäjällä painettuja. Samoin venäläiset TV-kanavat ovat kaikkien ulottuvilla.

Venäläisillä on pakkomielteenomainen side äiti-Venäjään, missä hyvänsä he asuvatkin. Olen tavannut sivistyneitä, älykkäitä, länsimaissa asuneita tai usein vierailleita venäläisiä, jotka TÄYSIN VAKAVISSAAN ovat sitä mieltä, että "kaikille kansoille olisi parasta elää Venäjän alaisuudessa". Itse en ole sitä mieltä, entäpä muut?

En pidä periaatteessa NATOA sen paremmin kuin muitakaan sotilasliittoutumia ihanteellisena maallemme. Itse näkisin mieluiten puolueettoman, kansainvälisessä mielessä kunnioitetun aseman ansaitsevan Suomen. Mutta entä jos meillä ei ole valinnanvaraa? Kumman valitsemme mieluummin, NATOn vai venäläisten veljiemme alaisuudessa elämisen? Tiedättehän, mikä ero on veljillä ja ystävillä: ystävät voi valita, veljiä ei.

Joten mielestäni ainoa oikea ratkaisu on mennä NATOon, mitä velvoitteita se sitten tuoneekin mukanaan. Ainakin se v***ttaa r**ssiä oikein kunnolla.

t. Mirkku

Puolustusministeri ehdotti juuri äskettäin 50 miljoonan lisäystä sotilasbudjettiin ja varusteluun. Tässä taloudellisessa tilanteessa sellaista esitystä ei tehdä kevyin perustein. Hallituspiireissä on aivan varmasti sisäpiirin tietoa, jota ei levitetä julkisuuteen.

t. Mirkku

Minulle on kyllä jo kaukaa selvä se että kohti uutta maailman sotaa mennään ja vauhilla.
Se on yhtä varma kun aamu ja ilta että jossain vaiheessa sinkoilee pommia vähän sinne sun tänne,kyllä myö ihmiset ollaan sitten niin rauhaa rakastavaa poppoota..

Vanhanen torjuu kokoomuksen puheet Natosta ja puolustusrahoista
31.8.2008 14:34
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mielestä Georgian kriisi ei ole peruste kasvattaa Suomen puolustusmäärärahoja tai ottaa Nato-jäsenyyttä aktiiviseen harkintaan.

Vanhanen sanoi Yleisradion Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, että tapahtumat eivät ole peruste muuttaa tehtyjä suunnitelmia.

Puolustusmäärärahojen korottamista esitti puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) Yleisradion haastattelussa äskettäin. Vanhasen mielestä yksittäistapaus ei ole peruste tehdä tuntuvaa korotusta määrärahoihin.

Suomen ei Vanhasen mielestä tarvitse arvioida puolustustaan uudelleen, koska se on jo nyt perustanut puolustuksensa olettamukselle, että nykymaailmassa aseelliset selkkaukset ovat edelleen mahdollisia. Nyt peruslinjaan ei tarvita muuta kuin päivitystä.

"Stubbin Nato-kannanotto kokoomuksen puheenvuoro"

Vanhanen kommentoi ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) Nato-kannanottoa todeten, että kyseessä oli enemmänkin kokoomuksen kuin ulkoministerin puheenvuoro.

- Pidämme kiinni niistä päätöksistä jotka meillä on. Meillä on Nato-optio, mutta sitä ei ole aktivoitu, eikä sitä olla aktivoimassa tässä tulevassa selonteossa, Vanhanen vakuutti.

Virallinen linja ei ole muuttunut miksikään, vaikka keskustelua käydään.

Sehän on tiedetty, että kokoomuksessa on ollut Nato-jäsenyyteen huomattavasti myönteisempi suhtautuminen. Se, että sen ulkoministeri lausuu, ei ole Suomen ilmoitus.

Stubb sanoi alkuviikolla ulkoministeriön 90-vuotisjuhlien yhteydessä, että Suomen on syytä harkita Nato-jäsenyyttä ja että turvallisuuspolitiikan linjaa pitäisi arvioida tiuhemmin kuin nykyisin.

Vanhasen mielestä Suomessa pitäisi keskittyä pohtimaan enemmän Kaukasian rauhoittamista kuin käymään kotimaista kiistelyä Nato-jäsenyyden puolesta ja vastaan.

Hän arveli, että sekä jäsenyyden puolustajat että vastustajat löytävät kriisistä perusteluja omalle kannalleen.