Valtioneuvosto asetti 29.8.07 hankkeen val- mistelemaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa.
Hallitus määritti sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman painopisteitä laajennetaan merellisiin suuronnettomuuksiin ja ympäristö tuhojen torjuntaan, asumisen turvallisuuteen, järjestyneen rikollisuuden torjuntaan, ääriliikkeiden nousun estämiseen, terrorismin torjuntaan ja lähisuhdeväkivallan sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämiseen.
Sisäisen turvallisuuden tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.
Tämä koskettelee myös Vaasaa, jonka tulee antaa ohjelmansa sisäisestä turvallisuudesta. Toivottavasti Vaasasta saadaan mallikaupunki, että täällä olisi jokaisen turvallista asua.
Mitä sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan?
Se tarkoittaa sellaista yhtweiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän oikeuksista ja vapauksista sekä turvallista yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.
Vaasassa sisäinen turvallisuus syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun tarvitaan varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyvät joutuvat edesvastuuseen teoistaan.
Nämä ovat isoja kunnallispoliittisia haasteita.
Syrjäytyminen
Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka. Työttömyys ja toimeentuloa vaikeuttavat ongelmat kuten ylivelkaisuus lisäävät yksilöiden välisiä tuloeroja, köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä. Heikko koulutustaso, riitttävien osaamisvalmiuksien, erityisesti tietoyhteiskuntavalmiuksien puuttuminen ja harrastusten puute lisää riskiä joutua syrjään työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. Syrjäytyminen voi ilmentyä myös osallistumattomuutena yhteiskunnalliseen toimintaan.
Ongelmien periytyminen on varsin uusi ja huolestuttava ilmiö. Ylisukupolvisessa syrjäytymisessä vanhempien elämäntapa ja asenteet siirtyvät lapsille. Vanhempien kyky auttaa lasta ja havaita syrjäytymistä aiheuttavia ongelmia on vähäinen silloin kun omakin asema on heikko.
Lasten ja nuorten ongelmia syventää puuttuva aikuisuus ja vanhemmuus. Ongelmat kaatuu päälle, alkoholinkäyttö lisääntyy, seuraa taloudellisia ongelmia, toimeentulovaikeuksia ja lapsista huolehtiminen jää usein heikoksi. Alkoholin käyttö lisääntyy lisää riskiä väkivallan käyttöön perheen sisällä ja lähisuhteissa.
Vuosittain 200 oppilasta eli 0,2% laiminlyö oppivelvollisuutensa. Tämän ryhmän tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Tilastokeskuksen mukaan 2005 lopussa oli Suomessa 20000 nuorta, jotka eivät olleet työssä eivätkä olleet ilmoittaneet itseään työttömiksi. Näitä tapauksia on myös Vaasassa. Noin 14000 nuorta ei ollut suorittanut peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa vuoden 2005 lopussa Viime vuosina erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen on ilmiönä noussut Suomessa esille.
Maahanmuuttaja väestön määrä on lisääntyvä niin Suomessa kuin myös Vaasasanseudulla. Vuonna 2006 lähes 122000m oli Suomessa ulkomaalaisia eli n. 2,5%. Monikulttuurisuuden lisääntyyminen näkyy arjessa. Koululaitoksemme on monikulttuuristunut.
Suomalaisten asenteet etnisiä vähemmistöjä kohtaan ovat kehittyneet myönteisimmiksi. Positiivisesta kehityksestä huolimatta suhtautuminen etnisiin vähemmisöihin jakaa suomalaisia edelleen. Kielteisiä ulkomaalaisasenteita omaavat henkilöt eivät koe suhtasutumistaan rasistina, vaan "viisaana varovaisuutena" Syitä kielteisten asenteinen taustalla on vähäinen tieto etnisistä vähemmistöistä, heidän kulttuuristaan ja heidän uskonnostaan. Vähemmistövaltuutetun vastaanottamia syrjintää koskevien yhteyden ottojen lukumäärä kasvaa, samoin poliisin tietoon tulleiden rasistenrikosepäilyjen määrä.
Ulkomaalaisten syrjäytmisen taustalla on usein rasistista kohtelua ja rasistisen rikollisuuden uhriksi joutumista. Asenteet kovenevat etnisiä vähemmistöjä kohtaan ja syntyy rasistisia alakulttuureja.
Onnistunut kotouttaminen vähentää syrjäytymisriskiä Pitää antaa tuntemusta suomalaisesta yhteiskunnasta, sen tapakulttuurista. Kotouttamisen pitää olla kaksisuuntainen prosessi, jossa maahantulevat että kantaväestö ja viranomaispalvelut ottavat huomioon toisensa ja oppivat elämään yhdessä.
Keskeisten turvallisuusviranomaisten kuten poliisin, pelastuspalvelun hätäkeskuslaitoksen
ja etnisten vähemmistöjen luottamuksen ja tiedon lisääminen on jatkossa hyvin tärkeää.
Alkoholipolitiikkaame on suunnattava haittojen torjuntaan. Päihde- ja huumeongelmiin on puututtava nopeasti tehokkaasti. Turvallisuus- toimijoiden on osallistuttava monialaiseen varhaisen puuttumisen toimintaan ja ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja rekrytoimista rikolliseen toimintaan. Ollaan aloiteentekijöinä varhaisessa puuttumisessa moniammatillisen toi- mintamallien käyttöön ottamisen. Kehitetään nuorten työpajatoimintaa, tuetaan yhteisöllisyyttä ja luodaan edellytykset kansalaisjärjestöjen toiminnalle nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisätään tutkimusta syrjäymisestä sen torjumisesta.
Tässä on mahdollisuuksia syrjäytymisen estämiseksi, kaupungin on otettava kaiki aseet
syrjäytmisen torjumiseksi. Jos syrjäytyminen puolitetaan niin se tuottaa Vaasalle huomattavat säästöt joissa puhutaan kokonaisvaltaisesti lähes 10 miljoonan euron säästämisestä.
Pentti Suksi
www.provaasa.fi
puheenjohtaja.
Hallitus määritti sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman painopisteitä laajennetaan merellisiin suuronnettomuuksiin ja ympäristö tuhojen torjuntaan, asumisen turvallisuuteen, järjestyneen rikollisuuden torjuntaan, ääriliikkeiden nousun estämiseen, terrorismin torjuntaan ja lähisuhdeväkivallan sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämiseen.
Sisäisen turvallisuuden tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.
Tämä koskettelee myös Vaasaa, jonka tulee antaa ohjelmansa sisäisestä turvallisuudesta. Toivottavasti Vaasasta saadaan mallikaupunki, että täällä olisi jokaisen turvallista asua.
Mitä sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan?
Se tarkoittaa sellaista yhtweiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän oikeuksista ja vapauksista sekä turvallista yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.
Vaasassa sisäinen turvallisuus syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun tarvitaan varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyvät joutuvat edesvastuuseen teoistaan.
Nämä ovat isoja kunnallispoliittisia haasteita.
Syrjäytyminen
Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka. Työttömyys ja toimeentuloa vaikeuttavat ongelmat kuten ylivelkaisuus lisäävät yksilöiden välisiä tuloeroja, köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä. Heikko koulutustaso, riitttävien osaamisvalmiuksien, erityisesti tietoyhteiskuntavalmiuksien puuttuminen ja harrastusten puute lisää riskiä joutua syrjään työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. Syrjäytyminen voi ilmentyä myös osallistumattomuutena yhteiskunnalliseen toimintaan.
Ongelmien periytyminen on varsin uusi ja huolestuttava ilmiö. Ylisukupolvisessa syrjäytymisessä vanhempien elämäntapa ja asenteet siirtyvät lapsille. Vanhempien kyky auttaa lasta ja havaita syrjäytymistä aiheuttavia ongelmia on vähäinen silloin kun omakin asema on heikko.
Lasten ja nuorten ongelmia syventää puuttuva aikuisuus ja vanhemmuus. Ongelmat kaatuu päälle, alkoholinkäyttö lisääntyy, seuraa taloudellisia ongelmia, toimeentulovaikeuksia ja lapsista huolehtiminen jää usein heikoksi. Alkoholin käyttö lisääntyy lisää riskiä väkivallan käyttöön perheen sisällä ja lähisuhteissa.
Vuosittain 200 oppilasta eli 0,2% laiminlyö oppivelvollisuutensa. Tämän ryhmän tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Tilastokeskuksen mukaan 2005 lopussa oli Suomessa 20000 nuorta, jotka eivät olleet työssä eivätkä olleet ilmoittaneet itseään työttömiksi. Näitä tapauksia on myös Vaasassa. Noin 14000 nuorta ei ollut suorittanut peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa vuoden 2005 lopussa Viime vuosina erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen on ilmiönä noussut Suomessa esille.
Maahanmuuttaja väestön määrä on lisääntyvä niin Suomessa kuin myös Vaasasanseudulla. Vuonna 2006 lähes 122000m oli Suomessa ulkomaalaisia eli n. 2,5%. Monikulttuurisuuden lisääntyyminen näkyy arjessa. Koululaitoksemme on monikulttuuristunut.
Suomalaisten asenteet etnisiä vähemmistöjä kohtaan ovat kehittyneet myönteisimmiksi. Positiivisesta kehityksestä huolimatta suhtautuminen etnisiin vähemmisöihin jakaa suomalaisia edelleen. Kielteisiä ulkomaalaisasenteita omaavat henkilöt eivät koe suhtasutumistaan rasistina, vaan "viisaana varovaisuutena" Syitä kielteisten asenteinen taustalla on vähäinen tieto etnisistä vähemmistöistä, heidän kulttuuristaan ja heidän uskonnostaan. Vähemmistövaltuutetun vastaanottamia syrjintää koskevien yhteyden ottojen lukumäärä kasvaa, samoin poliisin tietoon tulleiden rasistenrikosepäilyjen määrä.
Ulkomaalaisten syrjäytmisen taustalla on usein rasistista kohtelua ja rasistisen rikollisuuden uhriksi joutumista. Asenteet kovenevat etnisiä vähemmistöjä kohtaan ja syntyy rasistisia alakulttuureja.
Onnistunut kotouttaminen vähentää syrjäytymisriskiä Pitää antaa tuntemusta suomalaisesta yhteiskunnasta, sen tapakulttuurista. Kotouttamisen pitää olla kaksisuuntainen prosessi, jossa maahantulevat että kantaväestö ja viranomaispalvelut ottavat huomioon toisensa ja oppivat elämään yhdessä.
Keskeisten turvallisuusviranomaisten kuten poliisin, pelastuspalvelun hätäkeskuslaitoksen
ja etnisten vähemmistöjen luottamuksen ja tiedon lisääminen on jatkossa hyvin tärkeää.
Alkoholipolitiikkaame on suunnattava haittojen torjuntaan. Päihde- ja huumeongelmiin on puututtava nopeasti tehokkaasti. Turvallisuus- toimijoiden on osallistuttava monialaiseen varhaisen puuttumisen toimintaan ja ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja rekrytoimista rikolliseen toimintaan. Ollaan aloiteentekijöinä varhaisessa puuttumisessa moniammatillisen toi- mintamallien käyttöön ottamisen. Kehitetään nuorten työpajatoimintaa, tuetaan yhteisöllisyyttä ja luodaan edellytykset kansalaisjärjestöjen toiminnalle nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisätään tutkimusta syrjäymisestä sen torjumisesta.
Tässä on mahdollisuuksia syrjäytymisen estämiseksi, kaupungin on otettava kaiki aseet
syrjäytmisen torjumiseksi. Jos syrjäytyminen puolitetaan niin se tuottaa Vaasalle huomattavat säästöt joissa puhutaan kokonaisvaltaisesti lähes 10 miljoonan euron säästämisestä.
Pentti Suksi
www.provaasa.fi
puheenjohtaja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vuodatus.
Hyvä Pena is bäst! Tänker we alla =)
Ei oikein kuvaa sitä, että olisi sivistyneitä käytöstapoja. Tuo teksti minkä esitin oli valtioneuvoston päätöksestä 8.5.2008. Ei minun tekstiäni. Tämä tulee kunnille päätettäväksi,
mitä tehdään syrjäytymisen ehkäisemiksi. Tämä on poikkihallinnollinen tehävä, eli siihen tulee ottaa kantaa Sosiaali- ja terveysviraston, työvoimatoimiston, TE-keskuksen, KELA:n poliisin , suojelupoliisin, kouluviranomaisten ja poliittisten ryhmien. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia joihin meidän tulee sitoutua.
Köyhyys on saatava Vaasan kaupungista puolitettua, kuntataloudessa köyhyys ryöpsähtää kohta silmille tai on jo ryöpsähtynyt. Kouluissa on iso ryhmä lapsia joille kouluruokailu on päivän ainoa lämminruoka.
Huomatkaa!
Tässä asiassa jotkut höyrähti oikein pahan kerran, ei siinä isketty minua, vaan maan hallitusta vastaan. Ja muistakaa, hallitus on maassamme porvarillinen kokoonpanoltaan. Elämän kokemukseni on, että syrjäytyneitä ihmisiä vastustaa kaikkein eniten sosialidemokraatit
ja Vasemmistoliitto. Sitten äärikommunistit ja fasistit. Niitäkään ei onneksi enää paljon, mutta rähinä on kyllä kokoa suurempi.
Pentti Suksi
ja pyydät itseäsi rauhoittumaan, tuota voi kutsua jo todella jakautuneeksi persoonaksi.
Jos minut valitaan valtuuston tai ei, niin joka tapauksessa tulen toimimaan aktiivisesti syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Syrjäytyminen liittyy usein pitkäaikaiseen työttömyyteen, toimeentulo-ongelmiin päihteiden käyttöön ja mielenterveysongelmiin. Nämä saattavat muodostaa moniongelmaisuuden, joka johtaa syrjäytymiskierteeseen. Kierteen katkaisu edellyttää usean eri toimijan yhtäaikaisia toimia ja varhaista puuttumista. Kuten me ProVaasassa ollaan ohjelmassa sanoneet ennalta
ehkäiseminen. Tärkeintä on ehkäisevä sosiaalityö, varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin, päihdepalvelujen ja terveyspalvelujen saaminen.
Perheiden hyvin vointi ja toimiva vanhemmuus ovat keskeisiä syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä. Perheiden tilanne on muuttunut, perheet ovat monimuotoistuneet, kiire on lisääntynyt ja vanhempien rooli on aiempaa ristiriitaisempi.
Nyt tarviaan enemmän yhteiskunnan tukea vanhemmuudessa.
Alkoholin kulutus on jyrkästi lisääntynyt ja se on yleisin syy väkivallan, tapaturmien onnettomuuksien taustalla.
Valtiovallan tehtävänä on hintapolitiikalla säädellä alkoholin kulutusta
Vahvistetaan ja laajennetaan Vaasassa turvallisuus alan toimijoiden osallistumista monialaiseen varhaisen puuttumisen toimintaan,
tavoitteena ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja rekrytoimista rikolliseen toimintaan. Ollaan aloitteentekijöinä varhaisessa puuttumisessa ja kehitellään toimintamalleja. Tässä on päävastuullisena sosiaalivirasto, koulut ja yliopisto.
Tuetaan yhteisöllisyyttä ja nuorten työpajatoimintaa. Tuetaan enemmän yhdistysten toimintaa nuorten syrjäytymisen estämiseksi.
Lisätään kaupunginosittain nuorten harrastustoimintaa.
Kehitetään viranomaisten osaamista väkivaltaan liittyvissä asioissa. Parannetaan lasten valmiuksia viestimissä tapahtuvalla seksuaalisesta hyväksikäytöltä.
Valtioneuvosto antaa päätöksessään hyvin paljon ohjeita ja ideoita kunnille kehittää työtä
oman turvallisuuden. Valtioneuvosto antoi aikaa kaupungin oman turallisuusohjelmansa suunnitteluun vuoden 2009 aikana. Me joudumme ensi vuonna poliittisissa ryhmissä keskustelemaan syvällisesti omia turvallisuus riskejämme.
Eli kyse on, turvallisesta Vaasasta ja kuntatalouden säästötalkoista. Jokainen joka pää-see syrjäytymisestä pois ei sinne sydän eikä mieli halaja. Toivon että tälle ohjelmalle riittää poliittista kannatusta yli puoluerajojen.
Pentti
www.provaasa.fi