Monessa keskustelussa on esitetty sellaisia kantoja, joissa äitiys nähdään lapsen hyvinvoinnin kannalta ensisijaiseksi vanhemmuudeksi. Tämä siksi, että äidillä on raskauden, synnyttämisen ja imetyksen myötä erityisen syvä suhde lapseensa.
Koska äitiys on näissä kirjoituksissa ensisijainen, seuraa siitä että isyys on toissijainen. Jos pitää valita, valitaan aina äitiys.
Tästä seuraa luonnollisesti se, että jos äiti ja isä kiistelevät lapsensa huoltajuuteen ja tapaamisen liittyvistä asioista, tulee äidin mielipiteitä kunnioittaa enemmän kuin isän.
No hyvä.
Minä sitten ihmettelen, että miten se on sen tasa-arvon kanssa? Miehet ja naiset eivät voi olla tasa-arvoisia, jos toiset ovat arvokkaampia kuin toiset?
Minusta ei ole mahdollista kannattaa tasa-arvoa, jos sitä ei ulota koskemaan kaikkia elämän alueita. Näin ollen naisten vaatimuksilta tasa-arvosta putoaa putoaa pohja, jos he samanaikaisesti vaativat erityiskohtelua;
ei voi olla sekä arvokkaampi että tasa-arvoinen samanaikaisesti.
Koska äitiys on näissä kirjoituksissa ensisijainen, seuraa siitä että isyys on toissijainen. Jos pitää valita, valitaan aina äitiys.
Tästä seuraa luonnollisesti se, että jos äiti ja isä kiistelevät lapsensa huoltajuuteen ja tapaamisen liittyvistä asioista, tulee äidin mielipiteitä kunnioittaa enemmän kuin isän.
No hyvä.
Minä sitten ihmettelen, että miten se on sen tasa-arvon kanssa? Miehet ja naiset eivät voi olla tasa-arvoisia, jos toiset ovat arvokkaampia kuin toiset?
Minusta ei ole mahdollista kannattaa tasa-arvoa, jos sitä ei ulota koskemaan kaikkia elämän alueita. Näin ollen naisten vaatimuksilta tasa-arvosta putoaa putoaa pohja, jos he samanaikaisesti vaativat erityiskohtelua;
ei voi olla sekä arvokkaampi että tasa-arvoinen samanaikaisesti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
samanlaisuutta. Itse asiassa tasa-arvo voi toteutua vain erilaisuudessa.
Luonto on määrännyt niin, että vain nainen voi synnyttää ja imettää lapsia. Äiti on lapselle korvaamaton. Miehellä on muita tehtäviä.
Miehellä on muita tehtäviä? Mitä ne ovat?
Suositaanko häntä niissä naisten kustannuksella?
Mies ruokkii perheensä, hankkii hyvän kodin perheelleen ja suojelee lasta ja sen äitiä vaikka hengellään.
Mitä mies saa vastineeksi?
Arvostusta, rakkautta, huolenpitoa, seksiä.
Hienosti summmasit ihmisen elämän perusasioita.
Kyselin kuitenkin tästä tasa-arvo-asiasta ja erityisesti siitä, mitkä ovat ne miehen erityiset tehtävät, joihin mm. edellisessä kirjoituksessa viitattiin.
Olen edelleen sitä mieltä, että on vähintäänkin älyllisesti epärehellistä peräänkuuluttaa tasa-arvoa, jos se itseasiassa merkitsee sitä, että toinen sukupuoli on lähtökohtaisesti parempi/arvokkaampi.
Vetoaminen siihen, että naiset ja miehet ovat erilaisia mutta samanarvoisia, ja siksi on oikein että he tekevät omia juttujaan, joissa heitä suositaan sukupuolensa perusteella, kuulostaa aivan samanlaiselta argumentaatiolta kuin mitä käytettiin silloin, kun vastustettiin naisten äänioikeutta.
Ihmiset, onko tasa-arvo teille sitä, että riittää kun itse kuuluu etuoikeutettuihin? Eikö tasa-arvo olekaan samaa arvoa kaikille?
Fysiologiset eroavaisuudet ovat jo aikojen alussa muokanneet tehtäviä, joita eri sukupuolet kykenevät parhaimmin tekemään.
En tarkoita synnyttämistä, rintaruokintaa, voimaa tai näppäryyttä yms. itsestäänselvää, vaan tietyllä hetkellä ajatuksen ja huomion jakamista eri kohteisiin. Miehinen putkiajattelu on heikkous, kun puhutaan lasten- ja kodinhoidosta.
Muutama kommentti tuohon asiaan, että raskauden, synnytyksen ja imetyksen vuoksi äiti-lapsi -suhde olisi jotenkin parempi kuin isä-lapsi -suhde.
Kuinka moni itse muistaa taikka tuntee jotain ajalta, jolloin oli itse kohdussa tai rintaruokittavana. Ei kukaan. Kyllä se äiti-lapsi -suhde on tullut hieman vanhemmalla iällä.
Se on vaan niin, että me kaikki aikuiset olemme eläneet lapsuutemme aikana, jolloin äiti hoiti kodin ja lapset.
Nykyään isät osallistuvat pienten lasten elämään tosi paljon. Monissa perheissä enemmän kuin äidit.
Mitään sukupuolisidonnaisuutta ei saisi olla, esimerkiksi avioeroissa lasten asioista sovittaessa tai päätettäessä.
Minusta avaat keskustelun argumenteille, jotka ovat väärinkäytettyinä hyvin vaarallisia.
Tehdään niin kuin kirjoitat, eli ei oteta "itsestäänselviä fysiologisia eroavaisuuksia" ihmisten välillä huomioon, vaan ajatellaan jotakin niin spesifistä kuin "kyky jakaa huomio eri kohteisiin".
On täysin perustelematonta väittää, että tämä on feminiininen ominaisuus, joka määräytyy sukupuolen mukaan. Voi olla, että sinun subjektiivisten kokemustesi perusteella voit näin väittää, mutta se ei vielä ole kovin vakuuttavaa. Ainakaan minä en vakuutu tuon argumentoinnin perusteella.
Mutta leikitään, että vakuuttuisin ja ottaisin sinun ehdotuksesi vakavasti. Uskoisin stereotypioihin kuten henkisten ominaisuuksien periytymiseen sukupuolen mukaan.
Ja uskoisin, että naiset ovat tunteellisempia ja herkempiä kuin miehet, mistä syystä he sopivat erityisen hyvin hoivatehtäviin. Mutta että heiltä puuttuu kyky rationaaliseen päättelyyn ja kyky keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, joten he eivät voi toimia päätöksentekijöinä yhtä hyvin kuin "putkiaivoiset" miehet.
Näin ollen ehdotan, että argumenttisi perusteella naiset saavat työskennellä vain hoivatehtävissä (johon heillä on miehiä paljon suuremmat kyvyt), mutta heiltä evätään äänioikeus ja oikeus toimia esimiehenä missään tehtävissä (koska miehet ovat ylivertaisia rationaalista ajattelua vaativissa tehtävissä ja keskittymisessä yhteen asiaan).
Eikö tämä nyt ole juuri sellaista ajattelua, josta me olemme pyrkimässä pois? Haluaisitko takaisin maailmaan, jossa sukupuoli määräisi ihmisten oikeudet ja velvollisuudet?
Jos naisella on pelko siitä, että parisuhteen hajotessa hän ei saakaan pitää pieniä lapsiaan lähellään, on suuri mahdollisuus, että naiset eivät enää halua lapsia tai siirtyvät anonyymin siittäjän spermaan.
Mites sitten suu pannaan?
Maailma, jossa on vain yksinhuoltajia - ei kovin auvoinen tulevaisuuden näkymä.
"Jos naisella on pelko siitä, että parisuhteen hajotessa hän ei saakaan pitää pieniä lapsiaan lähellään, on suuri mahdollisuus, että naiset eivät enää halua lapsia tai siirtyvät anonyymin siittäjän spermaan."
Miksi miehen sitten pitää joutua eroon lapsistaan? Tässä paljastuu kaikessa raadollisuudessaan naisten ajatus siitä, että he omistavat lapsensa.
Menisivätpä miehet spermanluovutuslakkoon...
Mielipiteeni oli vain jatkoa edelliselle.
En väitä, että jokaisesta synnyttäneestä äidistä on äidiksi, kuten ei jokaisesta lapsen alullepanneesta miehestäkään isäksi. Naiset eivät ole sen tunteellisempia kuin miehetkään, samoissa mennään. Mutta uskon vakaasti, että se side joka äidille kehittyy lapseen raskauden, imettämisen ja ensimmäisten elinvuosien aikana, on edelleen lapsen paras henkivakuutus. Unohdetaan ikävät poikeustapaukset, joilla roskalehdistö mässäilee. Eläin-emokin tappaa poikasensa, jos poikasia tai itse emoa uhkaa suuri vaara, samoin raskauden jälkeisessä tasapainottomassa mielentilassa nainen voi ikävä kyllä satuttaa pienokaistaan. Se nyt vaan on normaalia luonnonkulkua. Kaikki raadollinen ei katoa, vaikka ihminen saa pintasivistyksen.
Minusta tämän päivän yhteiskunnassa ollaan menossa ikävään suuntaan, kun lasten saaminen on jokaisen oikeus, eikä kummankaan alullepanijan tarvitse harkita tai miettiä vastuunkatoa, kun yhteiskunta tekee sen. Erojen määrä kasvaa koko ajan, sitä mukaa lasten huoltoriidat, jotka ovat loppupelissä lapselle aina raskas taakka. Yksinäisten äitien määrä lisääntyy jatkuvasti, vaikka lapsi tarvitsisi molempia vanhempiaan tässä rujossa maailmassa.
Kirkko ja sen valvova silmä ja yhteisön paheksunta olivat ennen parhaimpia ehkäisykeinoja. Nykyinen asenne lapsensa jättäneitä isiä kohtaan on suvaitsevainen ja äidit ovat keksineet mahdollisuuden estää isän ja lapsen välisen suhteen kehittyminen, mikäli niin itsekkyydessään haluaa. Lapsen turvallista ja tasapainoista kasvua ajatellen, ei hyvältä näytä ja tulokset tuntee jälkipolvet vuosikymmenten päästä.
Naisella on nimenomaan kyky rationaaliseen päättelyyn ja kyky keskittyä moneen asiaan kerrallaan, joten he voivat toimia päätöksentekijöinä yhtä hyvin (joskus tunteet sotkevat ääreishyvät päätökset, mutta suotakoon se meille ihanaisille anteeksi) kuin "putkiaivoiset" miehetkin, sen lisäksi, että heillä pysyy monen eri osa-alueen langat käsissä samaan aikaan. Jos tarvitset esimerkkejä elämästä ja arjesta lataan ne seuraavaan kirjoitukseeni.
Vanhempien ensisijainen tehtävä on taata lapselle molemmat vanhemmat. Ei taistella siitä, kumpi on parempi lähivanhemmaksi.