kosteuskartoitusraportissa on maininta, että yli 75% kosteus alapohjan eristeissä tarkoittaa korkeaa kosteutta ja purkua. Teetimme taloomme ammattilaisella kosteututkimuksen ja lattian alla olevan eristeen kosteus oli kauttaaltaan 75-82%. Mitään hajua tai muita ongelmia emme ole havainneet.
Loppukanettina mainittiin että lattiaa pitää avata!?
kuka tämmäsen talon nyt ostaa?
tuli kyllä ihan puun takaa tämä. Eukolla meni jo hermot?
Siis onko olemassa joku laki minkä perusteella voidaan määrätä lattiaa rikottavaksi jos kosteustutkimus antaa aiheitta?
Loppukanettina mainittiin että lattiaa pitää avata!?
kuka tämmäsen talon nyt ostaa?
tuli kyllä ihan puun takaa tämä. Eukolla meni jo hermot?
Siis onko olemassa joku laki minkä perusteella voidaan määrätä lattiaa rikottavaksi jos kosteustutkimus antaa aiheitta?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kuinkahan hyvin mittaukset on suoritettu? Suhteellisen kosteudenmittauksissa mennään helposti metsään arvioitaessa tuloksia liian hätäisesti.Olikohan mittaaja ihan ammattilainen?Minkälainen rakenne kyseessä?Kuinka vanha rakenne?Onko kyseessä mahdollinen vesivahino kartoitus?Rakennuspaikan maaperä?Kuinka huolellisesti mittaus tehtiin,koska virhemahdollisuudet ovat todella suuret jos mittausta ei tehdä juuri oikein.Tuntematta rakenteita yms mittaustulokset eivät ole yhtäkkiä ajateltuna liian korkeita.Tulkinta riippuu monesta tekijästä,ja pelkkien numeeristen tulosten perusteella ei purku yms toimenpidesuositusta ammattilainen ei kyllä anna.
maksaa siitä sen lattiarempan verran vähemmän eli miinus 50000 euroa.
" Siis onko olemassa joku laki minkä perusteella voidaan määrätä lattiaa rikottavaksi jos kosteustutkimus antaa aiheitta? "
Hieman hassu kysymys. Kosteusmittaus- tai lattianpurkulakia ei ole, mutta maakaari -niminen laki toki löytyy. Mainitsen tämän lain, koska ilmeisesti nimenomaan talonne myymisestä näyttää olevan se suurin huoli.
Ei teidän tarvitse sitä lattiaa purkaa. Ostajalle kuitenkin täytyy mainita niistä kosteuksista. Jos ette selvitä kosteusongelman syytä, niin ehkä ostaja tekee sen sitten aikanaan puolestanne ja vaatii hinnanalennusta, jos syyn korjaaminen tulee kalliiksi (esimerkiksi salaojituksen uusiminen tai alustäytön vaihto). Teidän kannattaa siis panna rahaa syrjään tällaisen vaatimuksen varalle viideksi vuodeksi kaupan jälkeen, mutta säästyttehän te itse perusteellisen kuntotutkimuksen vaivalta.
että lattia on mätä ja salaojat puuttuu niin maakaaren mukaan kyseessä ei ole piilovika ja vaatimuksia on turha esittää. Tosin ostajan löytäminen voi olla kiven alla.
Asiassa näyttää olevan yhä edelleen monenlaista väärinkäsitystä liikkeellä. Siis perusasia ja kysymys on edelleen että kiinteistöjä ja asuntoja saa myydä ihan missä kunnossa tahansa tahansa ihan kenelle tahansa.
Tärkeä pointti on että tiedossa olevia vikoja ei saa kauppaa tehdessä pimittää ja viiden vuoden kuluessa ilmaantuneet viat jotka voidaan olettaa olleen olemassa myyntihetkellä saattaa johtaa jonkinlaiseen korvausvelvollisuuteen.
Tästä syystä myytävän kohteen vikalista kannattaa autokaupasta poiketen laittaa mahdollisimman pitkäksi koska kaikki viat mitkä ei listasta löydy voi periaatteessa johtaa vastuuharmeihin. Kuitenkaan vikalista ei vaikuta kiinteistön jälleenmyynti arvoon radikaalisti joten se kannattaa aina tehdä.
Tästä syystä raksystems ym. ketkut on löytäneet hyvän markkinaraon. Sen lisäksi kuntokartoittajille on vastuuvakuutus joten jos eivät löydä myyntikohteesta olemassa olevaa vikaa joka johtaa korvauksiin talon myyjälle niin kartoittajan vastuuvakuutus hoitaa kustannukset -siis periaatteessa.
Voit siis huoletta myydä talon maininnalla että lattiassa on todettu kosteutta joka merkitään kauppakirjaan. Toki se vaikuttaa jonkinverran myyntihintaan mutta poruja ei tule sen osalta perään.
Toinen vaihtoehto on korjata lattia ja myydä sen jälkeen. Kumpi ratkaisu on kannattavampi riippuu monesta seikasta kuten käytettävissä olevan työvoiman kustannuksista,kohteen haluttavuudesta,vahingon vakavuudesta,rakenteen riskimahdollisuuksista ja monesta muusta pikkujutusta. Yhtä perustotuus vastausta ei ole olemassa.
Et kai nyt oikeasti kuvittele, että kuntotarkastajilla olisi sellainen vastuuvakuutus, joka korvaa korjauskustannukset tai myyjälle tulevan hinnanalennusvaatimuksen, jos tarkastuksessa ei ole havaittu virhettä???? Ei todellakaan ole.
Sekin on ihan höpöilyä, että maininta lattian kosteudesta kauppakirjassa riittäisi välttämään korvausvastuut. Siihen ei riitä pelkkä lattian korjaaminenkaan. Kosteusvaurion syy eli sen aiheuttanut rakennusvirhe tms. pitää olla myös yksilöity. Eihän se lattian korjaaminen mitään hyödytä, jos myös sen vaurioitumisen syytä ei ole poistettu.
Kyllä vaan kuule kaikilla ammatinharjoittajilla on vastuu työstään. Miksi kuntokartoittajilla olisi tilanne erilailla kuin muilla?
Jos kuntokartoittaja palkataan etsimään kohteen viat ja siitä jotakin merkittävää jää huomaamatta niin miksi kartoittaja EI olisi vastuussa virheestään?
Korvausvelvollisuuden syntyminen taas on pidemmälle mentävää tulkintaa joka riippuu miljoonasta muusta yksityiskohdasta mutta periaatteessa kysymys on juuri noin.
Maininta lattian kosteuspitoisuudesta kauppakirjassa riittää vastuu välttämiseen Siis taas ja edelleen periaatteessa.
Siihenkin asiaan liittyy monta miljoonaa muuta mutkaa joiden mukaan asiaa pohditaan. Kuten esim. hinta. Jos kohteella on uuden hinta ja lattia vaatii kallista korjausta niin voidaan ehkä puhua kosteusmaininnan olemassa olosta petos tai harhautusmielessä. Samasta syystä purkukuntoisuuskaan ei ole kaikenkattava vastuunpakokeino.
Pointti on siis aina asuntokaupassa vilppi mielestä. Jos kauppaa voidaan tulkita tehdyksi vilppimielessä mitkään kartoitukset tai maininnat ei välttämättä pelasta.
Käytännössä kuitenkin jos kaikista vioista on informoitu ja kohteen arvo vastaa siitä pyydettyä hintaa niin vastuta on vaikea laittaa myyjän perään.
Mutta kuten kaikki aikuiset ymmärtää kaikki on TULKINTAA. Kaikki voidaan riiitauttaa ja kaiesta voidaan valittaa. Sitä kohtuutta sitten etsitään viimeistään korkeimmassa oikeudessa jos sinne asti pääsee.
kuntokartoittajat vastaa mistään ja jos vastaa niin korkeintaan sen palkkionsa verran.
Siksi siellä raportissa onkin aina että asiaa pitää tutkia lisää jne, rakenteita avattava eli niin ne välttää vastuun.
Kauppakirjan maininnoilla ei ole juuri merkitystä piilovikavastuun kannalta, se vastuu on ja säilyy aina myyjällä.
Suosittelisin vähemmän katkeraa ajattelutapaa ja asioiden näkövinkkeliä. Haluttaessa asian voi kääntää näyttämään tuoltakin mutta se ei pidä paikkaansa. Myyjälläkin on oikeuksia ja suomessa tulkintaan pyritään kohtuutta.
Hannu karpo karvareuhkansa kanssa voi olla eri mieltä mutta sekin on vaan yksi tapa nähdä maailmaa.
Sinä taidat kinastella asiasta, josta sinulla ei ole kuin kovin harmaita käsityksiä eikä nekään oikein näytä oikeaan osuvan. Pätemisen tarvetta?
Kuntotarkastajilla ei toden totta ole mitään sellaista vastuuta, kuten näytät kuvittelevan eikä sellaisia vastuuvakuutuksiakaan ole edes olemassa. EI edes periaatteessa. Herranjestas sentään - ajattele nyt hieman, minkälaisia tilanteita siitä voisi syntyä.
Jos ostaja havaitsee kaupanteon jälkeen piilovirheen, hän voi vaatia sen perusteella HINNANALENNUSTA myyjältä. Jos virhe olisi todettu jo kuntotarkastuksessa, se olisi alentanut kauppahintaa. Myyjä ei siis saa taloudellista tappiota kuntotarkastuksen suorittajan vuoksi eikä kuntotarkastajalla siis ole myöskään vastuuta niistä virheistä.
Tarkempaa tietoa kuntotarkastajan vastuusta saat kirjasta: "Asuntokaupan virheet ja vastuut
oikeuskäytännössä".
Tällaistakin kirjoitit:
" Maininta lattian kosteuspitoisuudesta kauppakirjassa riittää vastuu välttämiseen."
Ei totta tosiaan riitä. Vain viat, jotka on YKSILÖITY riittävät vastuun välttämiseen. Eli maininta, että lattia on kosteusvauriotunut, vapauttaa myyjän ainoastaan lattian korjauskustannusten osalta. Jos kauppakirjassa ei ole eritelty syytä siihen kosteuteen (esim. puuttuvat salaojat), niin maininta kosteudesta lattiassa ei riitä vapauttamaan vastuusta kosteuden aiheuttaneen syyn korjaamiseksi. Siis esim. salaojien puuttuminen olisi myös pitänyt mainita kauppakirjassa.
Ja tämä siis NIMENOMAAN PERIAATTEESSA !! Sitten voi tietysti olla niinkin, että syyn korjaaminen osoittautuu halvaksi ja helpoksi (tosin käytännössä ei kai koskaan, kun lattia on kosteusvaurioutunut) ja myyjä ei joudu vastaamaan siitä sen takia, että virhe ei ole oleellinen kauppahintaan nähden.
Siltä osin myös oikeuskäytäntö on selkeä (korkeimman oikeuden päätökset).
Entäs mitäköhän ihmettä tällä tarkoitit ???:
" Pointti on siis aina asuntokaupassa vilppi mielestä. Jos kauppaa voidaan tulkita tehdyksi vilppimielessä mitkään kartoitukset tai maininnat ei välttämättä pelasta. "
Jos kaikki viat ja virheet on mainittu kauppakirjassa, niin HÖH....???
Mikään vakuutusyhtiö ei myönnä tuommoisia vastuuvakuutuksia. Kuten ei myöskään sellaisia kotivakuutuksia ole, joista korvattaisiin esim. maankosteuden nousemisesta tapahtunut talon lahoaminen ajan saatossa. Tuo kosteus-% voi olla maanvaraisen lattian välissä ihan mitävaan. Sehän riippuu mistä syvyydestä eristeessä se mitataan. Tietämättä mittauksesta mitään ja eristemateriaaleista, kukaan ei voi sanoa pitääkö purkaa vai ei.
Tuo mitattu kosteuspitoisuus ei vielä tarkoita,että olisi kosteusvauriosta kysymys.Tuntematta rakenetta tarkemmin,mutta kyseessä ilmeisimmin maanvastainen lattiarakenne.Saattaa olla että eristetila on saavuttanut tasapainokosteuden alimman laatan kanssa,jos näkyvissä ei ole vaurioita tai muita haittoja kyseessä on ominaisuus eikä vika jos rakenne on toteutettu rakennusaikaisten määräysten mukaisesti.Lisäksi jos maaperä laatan alla on tiivis,ei korvausilmaakan vuoda sen kautta merkittävästi joka mahdollistaisi,mahdollisten mikrobien pääsyn sisäilmaan.Pelkkä mittaustulos ei kerro koko totuutta,vaan se pitää suhteuttaa moneen asiaan.Jotta mittaustuloksia voitaisiin tulkita oikein,pitää ottaa huomioon rakenneratkaisu,maaperän ominaisuudet jne.Kunnollisessa raportissa on selvitetty onko mittaustulokset normaalit rakenteen kosteusteknisen toimivuuden kannalta,mahdolliset vaurioitumisriskit jne.Pelkkä toteamus että kosteutta on jokin määrä,ei vielä riitä toimenpide-ehdotuksen tekemiseen,kartoittajan täytyy osata perustella todella hyvin se,jos antaa purkusuosituksen,ja varsinkin jos mittauksia ei ole tehty niin että rakenteiden kosteusjakautuma on selvitetty.Valitettavasti "ammattilaisia" on niitäkin jotka eivät hallitse rakenteiden rakennusfysikaalisia eikä kosteusteknisiä asioita,josta johtuen annetaan ihan vääriä ja hätäisiä johtopäätöksiä.Suhteellisen kosteuden mittaus ja varsinkin sen tulosten tulkinta on vaativa tehtävä.Kannataisi antaa vielä jonkin kosteusmittauksiin todella erikoistuneen yrityksen/kartoittajan suorittaa uusintatutkimus.
Veikkaan että kyseessä on 70-tai 80-luvun valesokkelitalo, olenko oikessa?
Sellasia susia on Suomessa PALJON...
Onhan se vähän korkea, mutta ei näillä keleillä aivan tavaton kuitenkaan.
Mittaustuloksista kovasti kiinnostaa myös lämpötilat ja vesisisältö g/m³. Ja lattiarakenne eristemateriaaleineeen ja -paksuuksineen olivat?
"rakennuksen alapohjassa on peruslaatan ja pintalaatan välissä lämmöneristeenä mineraalivillaa ja styroxia."
Ulkoilma 15 rh 79
huoneilma 22 rh 64
mittaustulos 20 rh 82
eristettä 150mm ja pintavalu 100mm
Harmi että sinne on kovavillaa (?) menty tunkemaan, mikä on homehtumisherkempi materiaali kuin styrox.
No kuitenkin: jos lattiassa on vaikkapa 100mm styrox pohjalla ja päällä 50mm villa, ei mitatut kosteudet ole mitään. Olettaen, että kosteudet on mitattu työlaatan päältä, eristeen alapinnan tasalta.
Jos työlaatan päältä lähtee puurunkoisia seiniä, niiden alaosat ovat riskipaikassa. Jos vain esim. muurattuja, ei hätää ole.
Mutta tosiaan, ei se 82%/20°C mitenkään erityisen korkea ole. Nyt kosteinta vuodenaikaa ja lämmityskauden alettua rakenteet kuivavat. Puolessa välissä talvea mittaustulokset olisivat jo aivan toisenlaiset.
Kosteuden mittaaminen on tavallaan yliarvostettua. Jos esim. 30 vuotta sitten tehty rakenne on pysynyt terveenä ja hyvänä, ei se muutu huonommaksi, vaikka joku mittariville käy mittaamassa siitä satunnaisen kosteuden, joka on korkea. Myös aistinvaraisia havaintoja noissa hommissa voi ja on syytäkin tehdä.
On suuri merkitys tosiaan sillä mistä kohtaa mitatty pystysuunnassa eristettä. Pohjalla on suhtellinen kosteus viileämmässä suurempi. Sillä on myös merkitystä, onko eristeiden alapuolella vielä jokin muovi tai bitumikerros, tai peräti onko peruslaatan alle laitettu muovi.