Dieselmoottoreissa on vikoja joita ei ole kyetty tai haluttu ratkaisemaan. Esim coro versossa huohotin jäätyy umpeen. Korjausta vanhoihin ei ole tehty. Ohje on a) välttää tyhjäkäyntiä kylmässä ja b) nostattaa tyhjäkäyntiä pakkasessa ilmastoinnin päällekytkemisellä. Ilmastointi ei kytkeydy päälle pakkasessa tietenkään, mutta tyhjäkäynti nousee kun pakkokäynnistää. Tiedänpä erään yksilön jossa ollut moottorin kanssa ongelmia koko lähes koko takuuajan. Ongelmia ei ole saatu korjattua.
Bensamoottoreissa on heikko vääntö alle 3500 rpm. Verrokkina vaikkapa 1990-luvun alkupuolen Opel Astra 1,6. Vanhan astran moottori sallii pitkän viitosvaihteen. Kierroksia 100 km/h vauhdissa n 2500 (omin silmin nähty). Corollassa 1,6 viitosella kierroksia 3120 (TM). Kokeilin omassa corollassa isompia renkaita joilla välityssuhde harveni 3 %. Viitosesta tuli täysin hengetön. Isommilla renkailla kierroksia satasen vauhdissa on n 3030. Enpä olisi uskonut kuinka vähäinen rengaskoon muutos lannistaa moottorin täysin. 2000-luvun corollan moottorin vääntö arkiajossa on olennaisesti heikompaa kuin kymmenen vuotta vanhemmat 75-heppaisen opelin.
Bensamoottoreissa on heikko vääntö alle 3500 rpm. Verrokkina vaikkapa 1990-luvun alkupuolen Opel Astra 1,6. Vanhan astran moottori sallii pitkän viitosvaihteen. Kierroksia 100 km/h vauhdissa n 2500 (omin silmin nähty). Corollassa 1,6 viitosella kierroksia 3120 (TM). Kokeilin omassa corollassa isompia renkaita joilla välityssuhde harveni 3 %. Viitosesta tuli täysin hengetön. Isommilla renkailla kierroksia satasen vauhdissa on n 3030. Enpä olisi uskonut kuinka vähäinen rengaskoon muutos lannistaa moottorin täysin. 2000-luvun corollan moottorin vääntö arkiajossa on olennaisesti heikompaa kuin kymmenen vuotta vanhemmat 75-heppaisen opelin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
olevaa höpinää. Ei päätä ei häntää...
...volkkaripalstalle
tojossa olevikaa
Vainoharhaisuus ei ole hyväksi kenellekään. Mene hoitoon!
Juu jos joku lottokorva tulee tänne paasaamaan kuinka vanhanaikaisella venttiilitekniikalla varustettu Opel vääntää paremmin kuin uudella venttiilitekniikalla varustettu Toyotan moottori niin eiköhän ole selvää että kyseessä on provo.
Verrokkina ei tietenkään uskaltanut käyttää volkkaria ettei vain paljastuisi provon todelliset tarkoitusperät.
Niin ja tiedoksesi vain että vaihdevälitykset ovat aina kompromissi, niitä painotetaan sinne missä oletettu käyttö tapahtuu. Esim. 1,6 bensan oletettu käyttöympäristö on kaupunkiajo. Dieselin taas maantie. Niin ja kierroslukematkaan eivät ole verrannollisia kulutukseen, toinen saattaa käydä 100km/h vauhdissa 2500rpm ja silti viedä enemmän bensaa kuin kone joka käy 3000rpm ihan vain koska tavallaan "vedättää" koko ajan. Kaverilla oli juuri 1,6 litrainen Opel ja se söi bensaa enemmän kuin 1,8 litrainen vastaava malli.
Kierrosluvutkaan eivät ole sikäli verrannollisia että lyhytiskuisissa moottoreissa(esim. japsit) samoilla kierrosnopeuksilla mäntä liikkuu huomattavasti hitaammin kuin pitkäiskuisissa(esim. saksalaiset) ja se männän nopeus on taas verrannollinen siihen kulumiseen.
Vainoharhaisuus ei tee hyvää aivotoiminnalle. Mene hoitoon!
Ainakin Toyotan 1,6 bensamoottori toimii normaaleissa ajotilanteissa laihaseoksella. Laihaseoksella käymisestä seuraa väännön ohuus ja heikkous. TM:ssä aikoinaan todettiin että corollan nopeus alenee jopa 5 km/h kiihdytyksen jälkeen kun tasanopeus on saavutettu. Itse olen havainnut saman. Eritoten reipas kiihdytys ylämäkeen ja tasanopeudelle päästyä vauhti hyytyy kun ruisku asettuu bensan säästömoodiin. Eli ei se ole mitään paskapuhetta että arkisessa ajossa 10 vuotta vanhempi ooppeli vääntää paremmin. Opelin vanha moottori toimii rikkaamalla seoksella osakuormitusalueella. Huipputeho ja maksimi suorituskyky on toyotassa parempi. Suurin osa ajoista tapahtuu kuitenkin muulla kuin huipputehon alueella. Missä on muuten mainittu että bensamoottorinen corolla on tehty ajettavaksi etupäässä vain kaupunkiin? Volkkareista sen verran yhden riesan omistaneena en ole ihan herkkä hankkimaan toista.
Heh, tuttavalla on just tuollainen "vanhalla" tekniikalla 8 venttiilinen sun ylistämäsi pienitehoinen 1.6 -03 ekoastra joka pitäis sun puhettes mukaan olla mahtava auto tehdä ohituksia.
Itte en sen ihmeemmin ole asiaan huomiota kiinnittänyt mutta tuttava itse kiroaa että pitää olla pitkä suora missä lähtee ohituksia tekemään vitosvaihteella kiihdyttäminen ei oikein suju ei edes 80:n vauhdista vaan pientä pykälää ja hirveillä kierroksilla huudattamista.
Itselläni on ollut Vectra 1.6i 75 hv koneella ja en kyllä ole voimattomampaa henkilöautoa ajanut. Lisäksi kun oli vielä pitkät välitykset niin jokaisessa mäessä auto hyytyi ja ohituskaistoilla jotka menivät ylämäkeen meno tuntui loppuvan kokonaan. Rekat tulivat oikeasti takapuskuriin kun jaksoivat paremmin :) Nuo Opelin moottorit lisäksi jyristivät alhaisilla kierroksilla herkästi. Toyotat vääntävät pehmeästi tyhjäkäynnistä lähtien. Opelin 1.8i oli sekin kehno moottori. Oli taloudellinen kyllä, mutta auta armias sitä nykimistä kun yksipisteruisku katkoi moottorijarrutuksissa erityisesti taajamassa.
Tuolloinhan eurooppalaiset yllätettiin housut nilkoissa vanhojen 8-ventiilisten moottorien kanssa. Opelin korjaamollakin oli propagandaesite "Opel low end torque". Aina nauratti kun sen näki. Sittemminhän kaikki ovat siirtyneet moniventtiilimoottoreihin mutta niin kauan niitä piti haukkua kun ei ollut euroopalaisilla omia tarjota. Tällä hetkellä sama mentaliteetti pätee hybrideihin.
Ajoin sitä Opelin 1,8i "liimamoottoria" uutena, enkä kokenut katkomista mitenkään epänormaaliksi tai häiritseväksi. Toisaalta taas eräässä 90-luvun 1.8 Golfissa katkominen oli häiritsevää tasanopeudella. Häiritsevä nykiminen oli pikemminkin jonkin asteinen kuin ominaisuus.
Yhdeksänkymmentäluvun alun 1.8i vectrassa oli tosiaan todela pitkät välitykset kolmosesta lähtien. Maantievauhdissa ei ollut hurraamista edes nelosella vaikka vectra painoi vain reilun tonnin. Suoraa tietä liimamoottorilla päästeli alhaisille kulutuksilla.
Joo nuo moottorit jostain syystä olivat herkkiä Teboilin Tarrabensalle joka liimasi venttiilit kiinni. Pari kertaa 1.8i lopulta lähti käyntiin kuin puimakone mustan savupilven kera.
Katkomisella tarkoitin yksipisteruiskun syötönkatkaisua. Se oli kamalaa hytkymistä, niskat oikeasti koetuksella, kun tuli risteykseen hidastaen ja sitten taas veto päälle. Tuota yritettiin korjata mutta ei se muuttunut koskaan. Kaikissa yksilöissä ei varmaan ollut tuota ja sitten uudemmissa. 1.6i:ssa ei sitten ollut toisessa autossa tuota noin häiritsevästi. Moottori tuntui vajaat 140 tkm ajettuna olevan perustaltaan vielä kunnossa, mutta vedon katkeaminen joskus ajossa hetkeksi yms. oireet viittasivat sähkövikoihin. Noissa ainakin polttoaineen syöttö joskus ei toiminut ilmeisesti releen takia. Näinkin kävi muutamia kertoa 1.8i:lle. Kaiken kaikkiaan A-Vectran ennen faceliftiä olevat mallit olivat perustaltaan melko mukavia mutta laatua ei sitten ollut. Omasta 1.6:sta hankkiuduin eroon puolentoista vuoden käytön jälkeen jolloin se oli noin 7 vuotias. Se oli uskomattoman virttynyt ja kulunut ulkoisesti ja sisältä jossa verhoilumateriaalitkin olivat haalistuneet. Ilman kriittistä silmää joku saattoi kuitenkin pitää sitä siistinä, itsekin pidin ostaessa. Vaihteisto rohisi kylmänä ja pyöränlaakerit olivat kuluneet. Ruostunut tuulilasia vasten oleva katto oli maalattu joskus lasin vaihdon yhteydessä. Paljon on Opel kuitenkin noista päivistä parantanut. Käytettyä Opelia en kyllä suosittelisi kenellekään ainakaan vuotta 2000 vanhemmista malleista :) Laatuvaatimukset ovat noista päivistä kasvaneet ja Toyotat ovatkin sitten olleet kuin uusia käytönkin jälkeen. Tätä vasten peilaankin noiden ko. Opeleiden laatua. Suuret ovat siis laatuerot.
Tuo vanha 75 hv konehan oli täysin hengetön ja pitkien välitysten takia melkein yhtä laiska viitosella kuin maailman laiskin auto, 1,3 litran e10 corolla. Uudempi 100 hv versio oli taas ärhäkkä kuin mikä, aivan eri luokkaa väännön ja kiihtyvyyden puolesta, myös välitykset oli lyhyemmät.
kun siihen laitetaan isommat renkaat. Ei tarvi laittaa kuin vain 65-profiilin kumit alle niin corollan viitonen alkaa olla viittä vaille käyttökelvoton. Kierroksia 65-sarjan kumeilla satasessa n. 3000. Corollan VTT-i 1,6 (110 hv) on heikko vääntämään normaaliajossa ja arvatenkin laihan seossuhteen vuoksi. Jos corollaan laittaisi niin isot kumit että viitosella olisi satasen vauhdissa 2500 kierrosta corolla tuskin jaksaisi kulkea ollenkaan. Eipä täällä kukaan vanhan opelin ohituskiihtyvyyttä ole kehunut mutta väitän silti että se 75 hv ooppeli jaksaa mennä paremmin pidemmillä välityksillä. Saa olla eri mieltä, mutta perustelujen kera.
...TM:kin tekemässä ko kokoluokan vertailussa Corollan 1.6 -moottori aina kehuttu kokoluokkansa ripeimmäksi ja kuitenkin taloudelliseksi. Uudessa Corollassa (1.6) on sitäpaitsi 124 hv ja tulevassa Avensiksen 1.6-koneessa 132 hv (ilman ahdinta). Vertaa siitä ooppeleihin.
Normaali ajotilanteissa väännön heikkous on ongelma. Kaasu pohjassa ruuta säätää seoksen rikkaammalle ja kulku on sitä mitä 1,6/110 hv moottorilta voi odottaa.
...mutta aikanaan omistin 1.6 -litraisen Avensiksen (2001) ja myöhemmin Corollan (2003). Molemmissa sama kone samoilla tehoilla. Avensis laiska alakierroksilla ja Corolla liiankin ärhäkäs kulkemaan. Lienee moottorin ohjausyksikkö ohjelmoitu eri tavalla eri malleissa. Mutta itse koneessa on kyllä ruutia ja vääntöä. Corollan kulutus nousi helposti ilmoitettua suuremmaksi sen hyvän alaväännön vuoksi, Avensiksella taas pääsi jopa 5,3 litraa satasella pintakaasulla ajellessa.
Oma yksilöni on laiska nimenomaa alakierroksilla normiajossa. Alle 3000 rpm ei ole ketään kotona. Normiajossa ajan kadunkulmia kakkosella ja kaupunkilaisena puikkelehdin liikenteessä tottuneesti. En kuitenkaan huudata moottoria kaupunkiajossa. Omassa hopassa kakkosen vetoalue alkaa vasta jostain viisistä kympeistä, siis vauhdissa joka on tavoitenopeus kaupungissa. TM:n kestotestin yhteenvedossa totesivat aikanaan että koeajoauton moottori kävi hieman liihan laihalla. Voi olla että omassa on samaa vikaa. Katsastuksessa ei ollut päästöongelmia.
Omassa hopassa kulutus vaihtelee vajaasta kuudesta jonnekin kahdeksaan litraan. Maantiellä normiajossa n 6 litraa kun keskinopeus jää 80 km/h tuntumaan. Satasen rajoitusalueilla kulutus kasvaa 6,5-7 litraan.
Hieman yllättäen auto jaksaa kulkea kuitenkin peräkärry perässä jopa yllättävän hyvin. Selitys piilee siinä että peräkärryn vetämien on riittävän iso rasite moottorille jotta ruisku pitäyttää seoksen rikkaamalla.
Turboa tekisi mieli taas vaihteeksi. Joko bensaa tai dieseliä. Ajomatkojen puolesta kävisi kumpikin.
kyse ole ruiskusta, vaan joko kaasupolkimen
tai venttilien ajoituksen säätölaitten viasta,
tai todennäköisemmin ominaisuuksista,
oma kokemus on -03 1.6 aut corollasta, jolla ajaessa tasaista nopeutta esim 100kmh
niin, riippuen matkan aiemmasta ajotyylistä
ja kaasupolkimen millienkin eri asennosta, kulutus saattoi olla mitä tahansa 6 litran ja 11 litran välillä
(tämän voit tarkistaa oman kulutuksesi, eli kaasuplokimen hallintakykysi
itse auton ajotietokoneen hetkellisestä näytöstä)