Voisiko joku joka on kouluttautunut tarjoilijaksi tai on ollut tässä työssä, niin kertoa onko se tosiaan niin raskasta mitä siitä väitetään? Olen tällä hetkellä aikuiskoulutuksessa kouluttautumassa tarjoilijaksi, mutta tekisi mieli lopettaa koska monet opettajat vain jauhavat sitä että se on raskasta, ja joka päivä saa haukkuja. yms.. eivätkä koskaan kerro mitään positiivisia puolia tästä työstä. Olen vasta 17 vuotias, ja pelkään jääväni jälkeen tämän koulutuksen aikana. En tälläkään hetkellä tiedä pitäisikö jatkaa vai kestää puolitoista vuotta vain sen koulutuksen takia. Tunnen myöskin itseni jotenkin syrkityksi luokalla, koska olen niin nuori.. Sanokaa mielipiteitänne..
Tarjoilijan työ
.nimetönn.
31016
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse olen työskennellyt ravintola-alalla kolmisen vuotta, ja olen tässä ajassa edennyt plokkarista vuoropäälliköksi.
Minä viihdyn töissä tosi hyvin. Pidän asiakkaista, ja ikäviä asiakkaita on todella harvoin; mutta silloin kun niitä on, ne ovat todella ikäviä. Älä missään tapauksessa anna ihmisten lannistaa sinua; jos ala kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti hakeutua töihin. Työ on ihmisläheistä ja siinä jos missä tutustuu ihmisiin. Kaikkea ei kannata ottaa itseensä, ja työssä on hyvä muistaa pitää yllä omaa persoonaa, niin asiakkaatkin muistavat sinut ja pitävät sinusta.
Totuus on silti se, että harva tekee ravintola-alalla töitä lopunelämäänsä. Itsekin olen vaihtamassa alaa (tai lähinnä kouluttautumassa itseäni lisää opettaakseni tulevia rav. alan ammattilaisia!). Syy tähän on puhtaasti käytännöllinen; nuorena naisena sitä haluaa saada lapsia, ja iltatyö sekä lapset eivät sovi kovin hyvin yhteen. Siksi siis koulutan itseäni lisää, jotta en joudu hylkäämään rakastamaani alaa kokonaan. :)
Tosi on, että ravintola-ala vaatii tiettyä luonnetta, ja että vuorotyö voi toisinaan tuntua raskaalta. Ei tämä siis ole todellakaan kaikkien juttu. Siihen en osaa vastata, onko työ juuri sinulle sopivaa; eihän sitä tiedä, ennen kuin kokeilee. :) Muista kuitenkin se, että kun kaverisi pitävät hauskaa, niin sinä olet töissä. Tämä tulee monelle yllätyksenä, ja voi olla, että vuoden, parin päästä alkaa ahdistaa, kun ei itse ehdi juuri koskaan olla viikonloppuvapailla, kun muut kyntävät baareja.
Onnea kuitenkin urallesi!
Tottakai vuorotyö väsyttää ja välillä voi tuntua hankalalta, mutta jos selviät parista ekasta kerrasta kunnialla; jäät koukkuun. :)
Itse aloitin 18v plokkaajana, nyt jo tiskin takana. Yritin kokeilla muita aloja ja kouluja välillä, mutta palasin aina takaisin. Totuus on että töissä on vain liian hauskaa, eikä paine tai yötyö vaivaa.
Nyt aion oppisopimuksella hankkia lisäpätevyyttä, päästä baarimestariksi ja sen jälkeen ulkomaille vuodeksi töihin, jotta oppisin lisää eri kultuurien juomatottumuksista.
Meidän suvussa tädit ja äiti ovat kaikki aloittaneet tarjoilijoina ja nyt yksi on psykologi, toinen kääntäjä, kolmas tietokone ekspertti ja yhdellä oma yritys.
Se että nyt opiskelet tarjoilijaksi ei estä opiskelemasta joksikin muuksi. Tee nyt sitä mikä tuntuu parhaimmalta, sillä uuden ammatin voi opiskella vaikka olisi yh äiti, yli 30v ja elämä tiukkaa (
Kiinnostaa kyllä erittäin paljon tarjoilijan ja baarimikon työ, mutta en jaksaisi millään opiskella. Tosin kouluni kestää vain 1,5 vuotta, mutta motivaationi ei tahdo pysyä yllä ollenkaan. Olen yrittänyt kovasti etsiä oppisopimus paikkaa, mutta ikäni on se suurin ongelma. En pysty myymään tai tarjoilemaan alkoholia, joka huolestuttaa kaikkia työnantajia eniten.
Tuntuu vain että olisi parempi että teen töitä ensiksi, hankin kokemusta eri aloilta. Ja vasta vuosien päästä mietin mikä tosiaan haluaisin olla, ja kouluttaudun myöhemmin.
Näin ovat myöskin kaikki sukulaiseni tehneet.. Tosin en halua heidän polkujaan kulkea. :D
On monia vaihoehtoja, mutta en tiedä mikä on se paras niistä. Haluaisin toki suorittaa
kouluni kunnialla loppuun... saa nähdä :)!