Ongelmia kasvatuksessa

Minulla on 5kk ikäinen koira, jonka kasvatus on osoittautunut todella kovaksi palaksi. Minulla on ollut aiemmin kolme koiraa, joiden kasvatus on sujunut ongelmitta. Siksipä olen jopa miettinyt onko pennullani jonkin sortin luonnehäiriö..usein vika löytyy kyllä omistajasta mutta aika neuvottomia tässä jo ollaan.

Ensinnäkin koira on aivan ylivilkas, sitä ei voi silittääkään ollenkaan koska se vain puree ja pää heiluu joka suuntaan koko ajan. Myöskään katsekontaktia ei siihen juuri saa, koska se ei ole ollenkaan paikoillaan. Se ei myöskään tottele mitään kieltoja vaikka niitä toistetaan ja on toistettu johdonmukaisesti ja jämäkästi. Se myös hyppii ihmisten päälle, suorastaan hyökkää kimppuun ja repii vaatteita päältä. Sekä omistajien että vieraiden päälle. Tässä talossa alkaa olla ehjät vaatteet vähissä. Se siis luulee olevansa isäntä talossa, elämä alkaa olla hyvin vaikeaa tämän koirulaisen kanssa. Olisko kellään vinkkejä tällaisen koiran kasvatukseen?
7711
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

liikuntaa ja vaihtaa ruoka jos siinä jotain mikä aiheuttaa ylivilkkautta (jotkut lisäaineet).

ja liikuttaa nii palio että alakaa virta olemaan vähissä ja opetella kontaktia lelulla tai makupalalla..
mitä koiralle on opetettu ja miten energia puretaan eli mitä koira harrastaa?

Äänestä

Energiaa ei tosiaan saa vähenemään liikunnalla, siihen paras keino on koiran aktivoiminen. Jos vain lenkitätte koiraanne hulluna väsymisen toivossa, niin tuloksena on yhtä energinen, huippukuntoinen koira joka jaksaa riekkua kahta kauemmin.

Järjestäkää pennullenne siis aivojumppaa. Silloin koira voi purkaa energiaansa muualle kuin kiellettyihin asioihin. Kun pentu joutuu miettimään ja käyttämään nenäänsä, väsyy se hyvin pian. Ja tällaisen puuhan jälkeen se on väsyneen onnellinen. Tekee koiralle kuin koiralle hyvää!

Minkä rotuinen koira on kyseessä? Jos nykyinen pentu on eri rotuinen kuin edelliset koirasi, voi syytä löytyä sieltäkin. Jotkut rodut kun vain ovat hösömpiä ja energisempiä kuin toiset. Joka tapauksessa tähänkin auttaa osittain aika. Pennut ovat pentuja ja kasvaessaan nekin rauhottuvat, kun ikää alkaa karttua.

Tuosta hyppimisestä sen verran, että huomioitteko pntua kun se hyppii? Kun se näin tekee, niin älkää kiinnittäkö siihen mitään huomiota. Sitähän pentu juuri kerjää kaikilla tempuillaan. Vasta kun pentu selvästi rauhoittuu ja asettuu neljälle tassulle, niin pentua saa huomioda. Tässä voi tosiaan mennä aikaa, varsinkin pennun ollessa noin vilkas, mutta kyllä sekin jossain vaiheessa näin tekee.

Ylipäätään tähän ongelmaan voisi auttaa perushuomioimattomuus. Älkää hösöttäkö pennulle liikaa. Varsinkaan silloin, kun pentu selvästi haluaa jotain, niin sille ei saa antaa haluamaansa. Pentu ei saa vikisemällä ja riekkumalla ruokaa, ei rapsutuksia, ei lässytyksiä, ei pissille menoa, ei mitään. Kyllä pentu tajuaa että olemalla rauhassa ja hiljaa odottamalla, tapahtuu nämä mukavat asiat.

Antakaa siis pennulle huomiota harkitsevasti ja omasta aloitteestanne, pentu ei saa mitään itse hakemalla.

Äänestä
  • hyviä neuvoja. meillä tuota "nenä-aktivointia" järjestettiin koiralle piilottamalla pieniä herkkupaloja vanhaan t-paitaan tehtyjen solmujen sisälle. siinä vierähti välillä koiralla tunti poikineen "ongelman" ratkaisussa, ja lopuksi oli koira aivan uupunut.

    Äänestä

Sinun täytyy tehdä johtajuusharjoituksia sillä vasta sitten kun pentu tajuaa että olet sitä ylempänä hierarkiassa, on kontakti yms. mahdollinen. Voit aloittaa johtajuuden vahvistamisen vaikkapa ruuan antamisesta: se saa ruuan vasta kun on ollut kiltti.

Mitään pentu ei tietenkään saa ilmaiseksi, vaan kaikki kiva ja hyvä pitää ansaita.

Kannattaa katsoa vaikka googlesta hakusanalla johtajuuden vahvistaminen, sieltä löytyy hyviä ohjeita joilla pääsee alkuun.

Ei-toivottu käyttäytyminen kuten repiminen loppuu kun johdonmukaisesti n. viikon ajan KUKAAN ei huomioi koiraa mitenkään, ei siis edes kieltäen, kun se repii ja hyppii. Kohta se oppii, että huomioita saa vain hyvin käyttäytymällä. Eli käännätte selkänne ja kävelette vaikkapa poispäin muutaman metrin ja olette siinä vähän aikaa, ettekä katso koiraan päinkään.

Äänestä

Vanhemmillani oli myös tällainen koira (nykyään jo rauhoittunut)
Koira ei ollut ensimmäinen, mutta kylläkin ensimmäinen nyt, kun talossa oli vain enää vanhempani (iltatähti!) lisäksi rotu oli eri. Ja aktiivinen rotu.
Vanhemmat itse hösöttivät ja kielsivät, sähläsivät ja höpöttivät. Olin hoitamassa koiraa pari viikkoa sen ollessa vuoden ikäinen, ulkoilin paljon, ruokin ja leikin mutta muuten jätinkin vähemmälle huomiolle. Kas, koira alkoikin jopa makoilemaan eikä hyörinyt kokoajan jaloissa räksyttämässä (teki vielä tätäkin.. palkittiin hösötyksellä ja kunnon showlla, eli koira sai mitä tahtoi) Eli kierrokset oli vaan kokajan niin kovat, koira rentoutui kun sai olla kaltaiseni hiljaisen tylsimyksen seurassa ;)

Ikä teki paljon, samoin Jan Fennellin kirjat (kirjastosta)

Tsemppiä ja rauhallisuutta. Haukotelkaa, kävelkää tylsistyneen hitaasti, älkää edes katsoko koiran kasvoihin sen hyppiessä, kävelkää hitaasti ohi vaan, vaikka sukkahousut paukkuu.

Äänestä

Tuskin on koiralla luonnehäiriötä. Sillä on vain energiaa. Olisi mukava tietää koiran rotu, auttaisi paljon.
Roduissa on niin paljon eroja ja niin on rodun sisällä yksilöissäkin.

Kaikkein parastahan olisi jos saisitte hyvän kouluttajan teille käymään tai voisitte käydä siellä. Aina on parasta jos asiantuntija voi arvioida koiraa naamatusten.Tai miten koiran kasvattaja, heruisiko sieltä vinkkejä?

Tuon ikäinen ei periaatteessa voi vielä olla isäntä talossa mutta uskon kyllä että se siltä tuntuu ja siihenhän se menee jos sitä ei saa kuriin.

Minun toinen koirani oli ihan kauhea termiitti ekat viikot. Siihen auttoi kun komensin sitä todella nopeasti ja mahdollimman tehokkaasti. Ikävä sanoa mutta ihan niin että pentu hieman hätkähti. silloin vasta loppui se epätoivottu käytös. Eli älkää pelätkö olla vihaisia mutta sen täytyy olla nopea ärähdys. Sellaisessa kahden minuutin ei ei ei ei-hokemisessa ei ole yhtään mitään järkeä. Ainoa mitä pentu siinä oppii on se että sitä ei-sanaa eikä ihmistä tarvitse totella.

Mitä tuohon ylivilkkauteen tulee. Siihen auttaa vain toiminta ja maltin opettaminen. Kun pentu on nälkäinen, leikkaa makkarasta tai juustosta sille herkkuja. Sitten lähdet opettamaan istumista yms sille. JOs et tiedä miten, hakeudu koirakouluun sen kanssa. Vaikka se siellä riekkuisi niin siellä ainakin saisit vinkkejä miten opetat sitä kotioloissa.
Paikallaoloa on helppo opettaa niin että istutat pennun, sanot paikka, ja annat palkan ensin heti. Sitten vapaa-sana ja vaikka palkka maahan pennun viereen jotta se tietää että se saa lähteä. Sitten pidennät 1s, 2s, 3s, 4sjne. Välillä askel taaksepäin ja palkka heti 2s kuluttua. Jos pentu rikkoo käskyn ennen sitä vapaa-sanaa. Palauta hellästi samalle paikalle ja ota lyhyempi aika.
Muista se vapaa sana. se on tärkeä. Sillä et voi suuttua pennulle jos se joskus lähtee omin neuvoin paikaltaan jos et muista joka kerta vapauttaa sitä.

Tämä on riehuvalle pennulle oikein hyvää harjoitusta. Se oppii vähitellen hallitsemaan sitä käytöstään ja se oppii odottamaan.

MItä tuohon ihmisten päälle hyökkimiseen tulee...jos minun pentuni tekisin niin niin minä nappaisin sitä poskista kiinni ja ärähtäsin pahasti. Jos pentu olisi siinä vielä oikein uhmakas pitäisin kiinni niin kauan kun se osoittaa passiivista alistumista eli laskee katseen ja hännän. Sitten irti ja iloisesti leikkimään. Ei se pentu saa ihmisiä päin hyökkäillä.

Äänestä
  • luonteeltaan kovin dominoivaa pentua. koira vastaa helposti iän myötä vihaan vihalla... jäähy toimii paremmin = eristäminen muusta perheestä hetkeksi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


keinot vähissä kirjoitti:

Minulla on 5kk ikäinen koira, jonka kasvatus on osoittautunut todella kovaksi palaksi. Minulla on ollut aiemmin kolme koiraa, joiden kasvatus on sujunut ongelmitta. Siksipä olen jopa miettinyt onko pennullani jonkin sortin luonnehäiriö..usein vika löytyy kyllä omistajasta mutta aika neuvottomia tässä jo ollaan.

Ensinnäkin koira on aivan ylivilkas, sitä ei voi silittääkään ollenkaan koska se vain puree ja pää heiluu joka suuntaan koko ajan. Myöskään katsekontaktia ei siihen juuri saa, koska se ei ole ollenkaan paikoillaan. Se ei myöskään tottele mitään kieltoja vaikka niitä toistetaan ja on toistettu johdonmukaisesti ja jämäkästi. Se myös hyppii ihmisten päälle, suorastaan hyökkää kimppuun ja repii vaatteita päältä. Sekä omistajien että vieraiden päälle. Tässä talossa alkaa olla ehjät vaatteet vähissä. Se siis luulee olevansa isäntä talossa, elämä alkaa olla hyvin vaikeaa tämän koirulaisen kanssa. Olisko kellään vinkkejä tällaisen koiran kasvatukseen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu