Toimin siis lastenhoitajana päiväkodissa.
Jo aikanaan harjoitteluissa ajattelin välillä päivien menevän tuskastuttavan hitaasti. Olisi pitänyt jo silloin tajuta miettiä muitakin mahdollisuuksia kuin päiväkotia työpaikkana.
Nyt viisi vuotta tässä työssä toimittuani päivät tuntuvat taas matovan, työhön en lähde iloisin mielin vaan laskien tunteja siihen kun pääsen kotiin.
Työ tuntuu niin tylsältä, suurin osa päivästä, kun on lähinnä lasten seurailua, vain aamupäivisin on ohjattua toimintaa.
Kertokaahan muuta lastenhoitajina ym. toimivat, mistä ammennatte mielenkiintoa päiviin.
Vähän pelottaa kuinka kiukkuisia kommentteja saan. No voin teitä lohduttaa, että työni hoidan edelleen tympääntymisestä huolimatta hyvin.
Jo aikanaan harjoitteluissa ajattelin välillä päivien menevän tuskastuttavan hitaasti. Olisi pitänyt jo silloin tajuta miettiä muitakin mahdollisuuksia kuin päiväkotia työpaikkana.
Nyt viisi vuotta tässä työssä toimittuani päivät tuntuvat taas matovan, työhön en lähde iloisin mielin vaan laskien tunteja siihen kun pääsen kotiin.
Työ tuntuu niin tylsältä, suurin osa päivästä, kun on lähinnä lasten seurailua, vain aamupäivisin on ohjattua toimintaa.
Kertokaahan muuta lastenhoitajina ym. toimivat, mistä ammennatte mielenkiintoa päiviin.
Vähän pelottaa kuinka kiukkuisia kommentteja saan. No voin teitä lohduttaa, että työni hoidan edelleen tympääntymisestä huolimatta hyvin.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Työ on tylsää. Itsekkin olen halukas vaihtaan alaa. Tosin meillä ei aika tule pitkäksi vipinää on tai oikeastaan kamalat työntäyteiset päivät ovat niin raskaita ettei välillä aika riitä muuhun kuin lasten perushoitoon. jos aikoisin olla alalla eläkepäiviini astin tekisin töitä vielä 20 vuotta ja silloin en varmasti pystyisi enään nauttiin eläkepäivistäni terveenä olisin sairas ja raihnainen. Jos olet nuori suosittelen vaihtaan alaa, johonkin mieleiseen työhön johon on hyvä mennä aamuisin.
tuo kohta "suurin osa päivästä, kun on lähinnä lasten seurailua" Miksi siis tyytyä seurailemaan, mene sinne lasten touhuihin mukaan. Kun otat muovailuvahan, pelin, piirustusvälineet, maalaustarvikkeet esille, niin johan on pian lauma lapsia ympärillä innokkaina mukaan hommiin. Näin ei tule niitä "tyhjiä" aukkoja päiviin. Saahan sitä toimintaa olla muulloinkin kuin toiminta-aikana. Itselläni auttaa jaksamisessa myös huumori sekä lasten että työkavereiden kanssa. Meillä hassutellaan lasten kanssa ja tiimiläisten kesken nauretaan tosi paljon. Täytyy vaan uskaltaa heittäytyä mukaan lasten tasolle ja unohtaa liika vakavuus ja nipotus. Töihin on siis ihan kiva mennä.
Näin toki välillä teenkin, mutta en vain nauti siitä. Lisäksi olen isojen ryhmässä, jossa on tärkeää rohkaista lapsia oma-aloitteeseen touhuiluun, ja sosiaalisiin kontakteihin, joten aina niihin touhuihin ei voi mukaan mennäkään.
Tämän kirjoittaminen kyllä selvensi asioita, en vain saa tarpeeksi tästä työstä joten lienee oikeasti paikallaan alkaa harkita alanvaihtoa. Hui, rahallinen itsemurha. Onneksi tässä ammatissa on niin huono palkka, ettei siinä loppujen lopuksi paljon menetä.
Pitkä kuin nälkävuosi! Ei mitään tekemistä!
Joku sanoi että ota esiin muovailuvahaa ja piirustusvärkkejä...ei niin voi TEHDÄ!jos ei sitä ole SUUNNITELTU!
Että silleen!
Sitten on ehkä aika alkaa rikkoa tuota tapaa teidän päiväkodissa. Kaikkea voi tehdä suunnittelemattakin, ainakin meidän ryhmässä.
on niin pieni palkka!"
töissä ja mielummin teen lasten kanssa jotain kuin vain istua möllötän. Joskus toki vaan istutaan, mutta silloinkin lattialla lasten kanssa. :)
Mutta se muovailuvahan tai maalaustarvikkeiden esiin ottaminenhan on sitä työtä, mitä sinne on tultu tekemään! Lapsia vartenhan me siellä ollaan. En minä ainakaan katso liiaksi tekemiseksi sitä, että muovailen, maalaan tai muuten vaan olen lasten kanssa. Siitähän sitä pientä palkkaa kuitenkin maksetaan.
Mitähän siellä teillä mahtaisi tapahtua, jos muista välittämättä rupeaisit touhuamaan lasten kanssa, esim. pelailemaan tai muovailemaan? Ei kai kukaan nyt moisesta ainakaan pahastua voisi?
änkee siihen...ja jos jäät muutaman kanssa, niin jo on joku jo valittamassa että meen sinne ja tänne ja pomon luo ja eteiseen ja juttelemaan ton kanssa jne... eikä niitä voi jättää vahtimatta niitä muita!
sinun on sanottava, että lasten takia olette siellä töissä. Että hoidetaas nyt ensin nää lapset ja ollaan niiden kanssa. Mikään ei voi muuttua, jos epäkohtiin ei puututa. Ja haittaako se, jos siihen muovailuhommiin, palapelin tai kirjan ääreen tulee enemmänkin lapsia?
olet varmaankin isojen ryhmässä. Ei meillä ainakaan useinkaan sellaista tilannetta tule, että kaikki lapset haluaisivat kerrallaan muovailla tai pelata tai piirrellä. Lapset jaetaan itse valitsemiinsa leikkeihin. Esim. muutama mene nukkariin autoilla leikkimään, pari lasta kotileikkiin, jotkut haluavat piirtelyhommiin ja heille laitetaan pöytään alusta, kynät, paperit, liimat, sakset sun muut. Ja osa haluaa muovailla ja heille laitetaan toiseen pöytään muovailuvehkeet. Itse sitten menet joko piirtäjien tai muovailijoiden kanssa piirtämään tai muovailemaan ja vahdit samalla muitakin lapsia. Nouset välillä vilkaisemaan nukkarissa ja kotileikissä leikkivien touhuja ja palat takaisin. Ryhmän muut aikuiset voivat tehdä samoin, tai sitten tehdä omia hommiaan siinä ryhmätilassa. Tai ottaa vaikka pikkuporukan johonkin rauhalliseen nurkkaukseen kirjaa kuuntelemaan.
Jos vanhemmat hakevat lapsiaan, he hakevat heidät siitä touhujen äärestä ja päivän kuulumiset vaihdetaan myös siinä samalla. Jos joku vanhempi haluaa jutella rauhassa henkilökunnan kanssa lapsensa asioista, voidaan se tehdä, mikäli tilanne sallii, muutoin pyydetään että sovitaan parempi aika erikseen sille keskustelulle. Jos työkavereille on jotain asiaa, jota ei lasten kanssa olemisen ohessa voi hoitaa, varataan sillekin aikaa vaikkapa seuraavalle päivälle tai päiväuniajalle tms. Pomon luonakin voi käydä paremmalla ajalla. Pomokin varmaan toivoo henkilökuntansa ennemmin touhuavan lasten kanssa kuin viettävän kallista työaikaa hänen kopissaan lätisemässä... Jos pomon kanssa on tärkeitä asioita, sovitaan niillekin sopiva ajankohta.
Puhupas työkavereillesi ja keskustelkaa siitä, mikä se teidän perustehtävänne oikein olikaan.
ihan samalla tavalla. Joku touhuilee nukkarissa, joku kammarissa tai käytävällä. Osa piirtää tai pelaa tai tekee muita pöytähommia. Jollekin voidaan lukea tai jotkut kuuntelevat musiikkia. Kun aikuiset ei ravaa paikasta toiseen koko ajan vaan ovat siinä lasten kanssa rauhallisesti, niin ei ne lapsetkaan meuhkaa koko aikaa. Niin ja olen ryhmässä, jossa 24 2-4 vuotiasta lasta ja kasvattajia 4.
Olen myöskin ollut 5 vuotta päiväkodissa töissä ja ajoittain tuntuu siltä etten enää kestä/jaksa olla siellä, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin viihdyn.
Aamulla jos tunnen itseni tooosi väsyneenksi tms. koitan ajatella päivää "jaksoittain" :) "Kunhan selvitään musiikki hommista päästään pihalle ja syömään, sit alkaakin jos se rauhallinen ja hiljaisempi jakso kun lapset ovat unilla, heräilee pikkuhiljaa ja pidetään kahvipaussia"
Eli mulla on sit toisaalta ehkä vähän toisin päin, et odotan ja nautin siitä rauhallisesta ajasta :)
Koita jaksella, ja tehdä rohkeasti päätös alan vaihdosta jos se tuntuu oikelta :)
Älä ainakaan perhepäivähoitajaksi rupea, päivät venyvät 11h lisäksi siivoukset ja ruuanlaitot. Palkka huonompi kuin sinulla ja huonolla ilmalla olet kokopäivän yksin näkemättä muita aikuisia. Mutta ne hyvät puolet. Saat tehdä lasten kanssa mitä huvittaa, suunnitelmat voit muuttaa kun ne itse olet tehnyt. Päivänkulun saat itse suunnitella omien ja lasten kiinnostusten mukaan, kahta samanlaita tuskin on. Pääset retkille, puistoihin, metsään tai vaikka torille. Ettei koulutuksesi ja ammattitaitosi menisi hukkaan voisithan kouluttautua kerho-ohjaajaksi tms.
Itse olen kouluohjaajana, se vasta puuduttavaa onkin... Olisin mielummin pk:ssa, jossa olen suurimmaksi osaksi onneksi saanut ollakin. Määräaikaiset työsuhteet heittävät minua paikasta paikkaan. Parhaiten kuitenkin olen viihtynyt päiväkodissa.
Minusta tuntuu että koulussa opettajan ja ohjaajan ero on suurempi kuin pk:ssa. Tarkoitan tällä sitä että välillä tuntuu kun opettaja(t) pitäisivät kouluasteentutkinnon omaavaa vähä-älyisenä. (on tietysti myös mukavia opettajia.)
Koulussa kaipaan päiväkodista tuttuja puurohetkiä, jonka jälkeen itsekin pääsi kahville. Päiväkodissa tunnelma on myös mielestäni rennompaa. Lapsi saa olla lapsi. (annetaan enemmän virheitä anteeksi). Koulussa ainakin meillä, kahville pääsee vasta n.klo:12:00. Ruokataukoa ei ole sillä ruokailu kuuluu työaikaan.
Kannattaa välillä lähteä "kauas" että näkee "lähelle". Ikävä päiväkotiin!
Olen joskus ihmetellyt että mitä siellä päiväkodissa puuhataan sitten iltapäivisin päiväunien jälkeen varsinkin isompien ryhmässä jossa ne jotka eivät nuku saavat nousta sängystä jo 13.00. Tästä on vielä pitkä aika siihen kun mennään ulos joka tapahtuu siinä kolmen maissa.
Onhan siinä välipala välissä mutta eihän se kahta tuntia vie. Tuntuu vaan että ainoa suunniteltu, ohjattu toiminta tapahtuu vain aamuisin eikä sitäkään kauan ehdi olla kun jo rynnätään ulos. On aika kurjaa jos ohjattua toimintaa ei enää sitten tapahdu iltapäivällä kun osa lapsista sitten nukkuu. Kyseenalaistan muutenkin esim. 4-5 vuotiaiden pitkät päiväunet.
Mites teidän päiväkodissa? Mitä ne lapset saavat puuhata jotka eivät nuku? Leikkivätkö keskenään, pitääkö olla hiljaa, annetaanko heille jotain toimintaa esim. askartelua?
lapset saavat leikkiä omia leikkejään. Meillä myös piirretään, väritetään, muovaillaan, tehdään palapelejä, pelataan, maalataan, kuunnellaan satuja tai vaan ollaan ja sylitellään ja höpsötellään.
perhepäivähoitajaksi,niin ei tarvitse tuijottaa kelloon,josko se ois neljä.Tässä työssä on tehtävä töitä koko ajan ei ole ajanvietto pulmia.Hoidossani on 5 lasta joista kaksi on yksi vuotiasta.Päivä on yhtä rumbaa,vaipanvaihtoa,pyllynpesua,syöttämistä,nukuttamista,kaksi kertaa päivässä puet kaikki ulkoilu kuntoon,laitat siinä sivussa kolmesti terveellisen ja monipuolisen aterian,Luet laulat ja askartelet isompien kanssa,pienenpien nukkuessa1,5 tuntia korkeintaa.Sitten kun työpäivä päättyy,niin siistit kotisi päivän touhujen jäljiltä ja vähintään kolme kertaa viikossa käyt ruokaostoksilla.Aamulla saat aloittaa ruokien esivalmistelut,ennenkuin ensimmäinen lapsi saapuu,koska helpommalla pääset kun teet semmoset hommat omalla ajalla,lasten paikalla ollessa kun pitää olla silmät selässäkin,ettei mitään vahinkoja pääse tapahtumaan.Tämmöstä hommaa kun harrastaa muutaman kymmenen vuotta,niin kyllä sitä tietää työtä tehneensä.
saisi olla kerralla vain 4.
4.5 lasta, mutta ethän ketään sahaa halki, joten välillä on tuo viisi paikalla yhtä aikaa.
se viides saa olla mut sen täytyy olla eskarilainen tai ekaluokkalainen
se eskarilainen tai ekaluokkalainenkin paikalla ihan kokonaisena, eli silloin lapsia on yhteensä viisi.
Minua kyllä suoraansanottuna jurppii, se että tietäisin olevani monesti NIIN paljon parempi, lämpimämpi ja sydämmellisempi hoitaja kuin moni vakkari. Olen siis sijainen! :-( Ette arvaa miten ONNELLINEN olisin kun saisin VAKItyöpaikan.
Teen työtä sydämmellä, rakkaudesta lapsiin. Nautin TODELLA työstäni lastenparissa, ja päivät menevät TODELLA nopeasti.
Minä en vain seuraile lapsia. Mä ainakin menen mukaan lasten leikkeihin. Monia lapsia jotka ovat syrjäänvetäytyvämpi tulee mennä jututtamaan ja kannustamaan muitten kanssa leikkeihin yms. yms. lapset tarvitsevat aikuisen AITOA kohtaamista; että aikuinen on läsnä, kuuntelee, juttelee, leikkii, nauraa, vitsailee, halailee, sylittelee, jne jne jne... paljon on kaikenlaista..mutta PALJON jää huomaamatta kun jos sivusta vain kyynisesti seurailee kädet taskussa! kyllä onkin sitten pitkä päivä se, sen uskon. Ethän ole edes silloin työtäsi tehnytkään , kuin pakolliset velvollisuudet ja osuudet.
OIKEIN KIUKUTTAA!! POTKUT KAIKILLE EI-MOTIVOITUNEILLE JA EI-HYVILLE HOITOTÄTEILLE!
SIllä TÄÄLLÄ on NIIN paljon HYVIÄ sijaisia jotka HAAVEILEVAT vakityöpaikasta!!
ÄRSYTTÄÄ IHAN lukea tommosta..lähde heti vetään, niin saadaan parempi ja motivoituneempi hoitaja paikkaamaan paikkasi!
En minä vakituinen ole, vieläkään:)
Ja todella teen työn sydämellä, osallistun lasten touhuihin, en seiso pihalla juttelemassa toisten aikuisten kanssa, vaan kierrän seuraamassa lasten leikkejä.
Keksin niin paljon touhuja lapsille, kun tarvitsevat, kuitenkaan unohtamatta myöskään kannustaa lapsia omatoimisuuteen ja omien aivojen käyttämiseen.
Ja tiedän lasten pitävän minusta, ja luottavan, huomaan sen siitä, että ensimmäiseksi aina esittävät kysymyksen minulle. Samoin vanhemmilta saan kiitosta, niin, että välillä melkein nolottaa. Siksi siis, kun tavallaan ajattelen olevani huijari, kun en nauti työstä.
Ja kiitos, lähden kyllä heti "vetämään", kunhan keksin minne.
mä ainakin saan lapsilta sen kiitoksen:
tulevat halaamaan mua aivan sponttaanisti. Jopa kaupungillakin jos näen heitä, saattavat juosta ja kapsahtaa kaulaani. Saan näiltä lapsilta usein kuulla "miten kiva hoitaja olen" ja kun tulen töihin, kirmaavat lapset jo portille minua vastaan ja halimaan :-D
olipa mukava kuulla ettet ole vakkari! luojan kiitos!
että on olemassa noin täydellisiä, mukavia,ihania, erinomaisia ihmisiä kuin SINÄ.
Eipä meitä muita enää mihinkään tarvitakaan.
Kiitos, harvoin olen itseäni täydelliseksi tuntenut. Onneksi kerroit sen:)
Hienoa kuulla, että sinustakin lapset noin pitävät. TOivottavasti pian saat vakipaikan.
Kiva, että pystyin sinuakin ilahduttamaan kertomalla etten ole vakkari;)
Onnea myöskin aikuisten kohtaamiseen päiväkotielämässä. Toivottavasti tosielämässä kykenet kohtaamaan myös kanssasi eri tavalla ajattelevia:)
Eikö päiväkodissanne toteuteta varhaiskasvatussuunnitelmaa??? lapsi oppii leikkien, liikkuen, tutkien... lapsi tekee näitä asioita myös iltapäivällä... ota omaksi haasteeksesi iltapäivä, jolloin tartut ohjaamaan ja tukemaan lapsen omaehtoista oppimista... lopeta seurailu! lapsi tarvitsee sinua ihan yhtälailla iltapäivällä, kuin aamupäivälläkin :)
Lapsille iltapäivät ovat vapaata aikaa, jolloin saavat leikkiä ja jolloin heitä nimenomaan tuetaan löytämään ITSE kaveri ja leikki.
Tämä toive on tullut kouluilta, joissa välituntivalvoja ei todellakaan voi olla leikittämässä 300 lasta joita valvoo kahdestaan toisen valvojan kanssa.
Ja nyt huomaan etten oikeasti edes halua löytää apua siihen kuinka työstä tulisi mielekkäämpää, vaan haluan keksiä tavan kuinka pääsen työstä pois.
Kiitos asiallisesti vastanneille ja hyvää syksyä kaikille:)
Kiitos teille jotka autoitte oikeasti:)