Kävin vähän aikaa sitten yksityisellä gynekologilla sen takia että emme ole saaneet lasta vuoden yrittämisen jälkeen. Untuvikkona en oikein tiennyt miten asiat pitäisi edetä. Gynekologi (ei mikään lapettomuuteen erikoistunut) teki tutkimuksen ja otti papa-kokeen, sekä kirjoitti lähetteen verikokeisiin. Lisäksi hän määräsi minulle Clomifen-kuurin. Ilmeisesti on tarkoitus että jos se ei tepsi niin hän kirjoittaisi lähetteen tarkempiin lapsettomuustutkimuksiin.
Nyt olen kuitenkin lukenut Clomifenistä, sekä tutkimuksista, täältä netistä ja arveluttaa tuo Clomifenin käyttö. Ihmisten kirjoittelujen perusteella Clomifenin käyttö pitäisi aloittaa vasta sitten kun lapsettomuuden syy on jo selvillä, sekä ennen sitä pitäisi tehdä ultraäänitutkimus, sekä käytön aikana seurantaultraäänitutkimuksia kun on mahdollista että monta munasolua kehittyy. Mitään ultraäänitutkimusta gynekologi ei tehnyt, eikä asiasta mielestäni puhunutkaan mitään.
Mitä pitäisi siis tehdä? Pitäisikö minun pyytää gynekologia tekemään lähetteen lapsettomuushoitoihin, eikä alkaa vielä ottamaan Clomifeniä? Kuukautiset minulla tulee suunnilleen kerran kuukaudessa, mutta ennen kuukautisia on jopa yli viikon punaista vuodoissa/tiputtelua, jonka perusteella gynekologi arveli että ovulaatiossa voisi olla ongelmia.
Nyt olen kuitenkin lukenut Clomifenistä, sekä tutkimuksista, täältä netistä ja arveluttaa tuo Clomifenin käyttö. Ihmisten kirjoittelujen perusteella Clomifenin käyttö pitäisi aloittaa vasta sitten kun lapsettomuuden syy on jo selvillä, sekä ennen sitä pitäisi tehdä ultraäänitutkimus, sekä käytön aikana seurantaultraäänitutkimuksia kun on mahdollista että monta munasolua kehittyy. Mitään ultraäänitutkimusta gynekologi ei tehnyt, eikä asiasta mielestäni puhunutkaan mitään.
Mitä pitäisi siis tehdä? Pitäisikö minun pyytää gynekologia tekemään lähetteen lapsettomuushoitoihin, eikä alkaa vielä ottamaan Clomifeniä? Kuukautiset minulla tulee suunnilleen kerran kuukaudessa, mutta ennen kuukautisia on jopa yli viikon punaista vuodoissa/tiputtelua, jonka perusteella gynekologi arveli että ovulaatiossa voisi olla ongelmia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jaa'a, minullekin yksityinen gynekologi tarjosi clomeja heti ensi käynnillä (mies ei ollut mukana). En huolinut reseptiä. Tavanomainen ultra tehtiin samalla käynnillä, ei verikoelähetettä tms. Hän olisi laittanut heti lähetteen tarkempiin tutkimuksiin julkiselle puolelle, mutta olimme juuri lähdössä ulkomaille pitemmäksi aikaa, joten päädyin aloittamaan varsinaiset tutkimukset reisun päällä.
En tiedä, mikä olisi oikein ja suositeltavin toimintatapa tilanteessasi, mutta kaiken järjen mukaan ainakin miehen sperma pitäisi tutkia ennen minkäänsortin lääkityksen aloittamista, ja toki pitäisi odottaa tulokset verikokeistasi (onkohan kaikkia tarpeellisia kokeita edes otettu ja oikeaan aikaan?) + tehdä aikankin se perusultra ja mahdollisesti myös munanjohtimien aukiolotutkimus. En sinuna aloittaisi lääkitystä (saatat syödä ihan turhaan), vaan pyytäisin lähetettä tarkempiin tutkimuksiin lapsettomuusklinikalle. Mitä enemmän tietoa ennen hoitoja, sen parempi. Varmaan olet yhteydessä lääkäriin verikoe- ym. tuloksistasi, joten silloin on hyvä ottaa asia puheeksi. Rohkeasti vaan.
Clomeista sen verran, että käytännöt lääkkeen määräämisestä ja seurannasta tuntuvat vaihtelevan paljon. Aina ultria ei tehdä, mutta ainakin jollain tavalla kait yleensä ovulaation tapahtumista selvitellään, esim. progesteronikokeella clomikierron loppupuolella. Clomifeeni on yhdistetty mahdolliseen lapsen epämuodostumariskiin, ja kaksosraskausprosentti vaihtelee lähteestä riippuen 5-10%. Clomifeenin pitkäaikainen käyttö (yli 12 kiertoa) voi myös altistaa munasarjasyövälle. Mitään lääkkeitä ei pitäisikään käyttää ilman selvää indikaatiota ja oikeanlaista seurantaa.
Sen verran vielä meidän tilanteestamme, ettei mitään vikaa löydetty (hormonit, aukiolotutkimus 2xsperma-analyysi), ja nyt on menossa toinen clomikierto. Seuraavassa kierrossa (jota toivottavasti ei tule : )) seurataan hormonitasoja ja munasolujen kypsymistä. Sitä ei aikasemmin ole vielä tehtykään, vaan ainoastaan tuo aik. mainitsemani loppukierron keltarauhashormonikoe. Mielenkiinnolla odotan. Kaikkea hyvää teille ja onnea yritykseen!
Vielä pohdintaasi siitä, tekikö gynekologi virheen, sanoisin, että ei varmastikaan, onhan hänellä oikeus ko. lääkettä määrätä oman harkintansa mukaan, kun naistentautien erikoislääkäri on. Luulenpa, että hän on kohdannut aika monia lapsettomuudesta kärsiviä naisia/pareja, jotka luonnollisesti toivovat jotain tapahtuvaksi (vastauksia, toimenpiteitä) mahdollisimman pian. Moni menee varmaan vastaaotolle "vaatien" lääkitystä heti kättelyssä. Tämää voi olla yksi syy siihen, miksi lääkäri lääkkeitä noinkin hanakasti määräsi, vaikket sinä niitä ehkä erityisesti pyytänytkään. Ehkä lääkäri halusi antaa sinulle toivoa ja tunteen siitä, että asiat etenevät. Tämä on tietysti vain minun arvailuani.
Clomifeeni on pitkään käytetty lääke ja sinänsä ihan turvallinen käyttää. Lääke lienee aika tehokas, jos on ylipäänsä tehotakseen. Useimmat raskaudet alkavat yhden lukemani tutkimuksen mukaan ensimmäisten clomikiertojen aikana, jos ovat alkaakseen. Me ajattelimme siirtyä inseminaatioon, jos kolmella clomikierrolla ei tärppää. Kukin tavallaan tietysti.
Mä kävin kanssa tavallisella gynellä,kun ei lasta alkanut kuulumaan ja se määräs clomit myös. Mitään verikokeita ei otettu,sano vaan, et syöt neljä kiertoo, ei määränny ultria ja jos mitään ei tapahdu, tilaa uusi aika.Olin tosi kipee aina ovulaation aikaan eikä raskaus alkanu.Sit mentiin lapsettomuustutkimuksiin ja siel selvis,et mun hormoonikierto ok,miehellä huonot siittiöt ja alettiin inssihommiin clomien kanssa,halusivat tukea mun omaa hormoonitasoa vielä clomeilla.Ne piti ehdottoman tärkeänä ultria ovulaation aikana,ettei munasoluja tule liikaa.Mulle clomit aiheutti 4 munasolua,inssiä ei tehty,sit pienennettiin annosta,ja kolmella kerralla tuli aina kolme munasolua,mut ne halus silti riskillä inssit tehdä.Eipä raskaus alkanu kertaakaan.Mut mun pointti on se,et vaadi ainakin ultria,koska mullakin oli aluks varmaan munasoluja "liikaa" kun olin niin kipeä mahasta ovulaation aikaan.Mut eihän sitä sillon ajatellu ja osannu vaatia,oli niin halukas sitä vauvaa saamaan.Tällä hetkellä on 1-vuotias lapsi IVF:n kautta,ensimmäinen IVF tuotti onnellisen tuloksen.Ja jos saa neuvon antaa,menkää heti kunnon tutkimuksiin,saa asiat rullaamaan,meidänkin olis pitäny heti mennä tutkimuksiin eikä "tuhlata" aikaa tavalliseen gyneen...Mut tsemppiä...
Meillä kävi hieman samalla tavalla. Hakeuduin yksityisen gynekologin hoitoon, kun raskaus ei ollut alkanut. Lääkäri olisi määrännyt minulle clomifeeniä, mutta sitä ei voitu antaa, koska toisessa munasarjassa havaittiin kysta. Sain lähetteen aluesairaalaan kystanpoistoon, ja sairaalan naistentautien polilla ehdotettiin, että he tekisivät ensin perustason tutkimukset, koska kystan poisto saattaisi vahingoittaa munasarjaa.
Suostuimme perustason tutkimusten suorittamiseen, mikä oli hyvä, sillä niissä paljastui, että mieheni sperman siittiötaso oli huomattavan alhainen - clomifeeneja olisi minulle määrätty siis turhaan. Lääkärit suosittelivat IVF-hoitoja, sillä alhaisesta siittiötasosta huolimatta niitä on sen verran, että IVF voidaan suorittaa. Nyt olemme olleet vuoden verran jonossa julkiselle ja seuraavista kuukautisista ilmoittaudun hoidonvaraukseen...jännittää. JOka tapauksessa perustason tutkimukset on hyvä tehdä, jotta nähdään,missä lapsettomuuden syy piilee ja jotta voidaan valita oikeanlainen hoitomuoto.