Poronhoito on tällä hetkellä kaikista niistä elinkeinoista, joita Lapissa harrastetaan pahin luonnon tuhoaja ja luonnon monimuotoisuuden hävittäjä. Poro on poronhoitoalueen metsäalueella tulokaslaji, jonka sinne on ahneudessaan siirtänyt ihminen. Muutamia, pahimpia poronhoidon luonnolle aiheuttamia tuhoja:
1. maaperän eroosio
poromääristä johtuen mm. Kevon luonnonpuistossa vanha tunturimittarin tuhoalue on jäänyt uudistumatta kokonaan ja ylilaidunnuksesta johtuen alueella ei kasva enää maaperää sitovia kasveja. Tästä taas seuraa se, että sade- ja sulamisvedet huuhtovat maaperän ravinteet vesistöihin ja rehevöittävät ennen merkittävät taimen- ja harjuspitoiset vesistöt. Samanlainen uhkakuva on muutamina viime vuosina esiintyneiden tunturimittareiden tuhoalueilla. Muita mainittavia, edelleen ylilaidunnuksesta kärsiviä, alueita löytyy mm. saariselän ja Inarin järven väliseltä alueelta. Lisäksi poronhoitoon liittyvä maastoliikenne kuluttaa maastoa kiihtyvällä tahdilla. Mönkijät, moottorikelkat ja maasturit raiskaavat lappilaista luontoa ja maisemaa pyhän lihantuotannon nimissä.
2. Metsien uudistuminen
Liian suuret poromäärät estävät kuivilla mäntykankailla luonnollisen metsänuudistumisen kokonaan. Talvikaivuu vioittaa uusien taimien alkuja ja ne kuolevat pois. Samoilla alueilla jäkälän puutteen vuoksi männyn veden saati vaikeutuu ja mänty joutuu keskittymään juurien kasvattamiseen runkokasvun kustannuksella. Tuoreilla kankailla porojen ravintokasvit ovat myös kesälaidunnuksen osalta loppu koska uudistuminen on estynyt ylilaidunnuksen vuoksi viimeiset 15 vuotta. Tämä johtaa siihen että porot kerääntyvät entistä enemmän niille alueille joilta ravintoa on vielä löydettävissä, toisinsanottuna asutuksen piiriin ja istutettujen ja kylvettyjen kasvien käyttöön.
3. muiden lajien asema poronhoitoalueella
Jokainen lapin alkuperäinen asukas tietää että karhu, ilves, ahma, susi, maakotka ja jopa kettu käyttävät metsävyöhykkeelle kuulumatonta ja ympäristöönsä sopeutumatonta heikkoa poroa ravinnokseen. Tästä johtuen poronomistajat vihaavat edellä mainittuja lajeja. Tämän vihan seurauksena petoja metsästetään säälittä moottorikelkoilla, mönkijöillä ja autoilla. Tässä on myös se syy, miksi poronhoitoalueen petomäärät pysyvät jatkuvasti alakantissa. Voidaan sanoa että Suden, Karhun, Ilveksen ja Ahman kannan säännöstelijä on nykyisen tilanteen vallitessa poronomistaja, joka tekee pedoista evoluution uhreja säälittä ja häpeättä. Pedot tekevät niille evoluution asettamaa tehtävää kasvinsyöjien jalostajina ilman tietoisuutta pyhästä lihanjalostusteollisuudesta. Petojen lisäksi poronhoitoalueelta on hävitetty ainakin alkuperäinen metsäpeurakanta kokonaisuudessaan poronhoidon tieltä pois. Metsäpeura hävisi, koska se oli liian läheistä sukua porolle ja pystyi risteytymään porojen kanssa. Kuitenkin metsäpeura sekarotuisine jälkeläisineen oli poroon verrattuna villieläin, jonka seurauksena porotokkaan eksynyt metsäpeura tai puoliverinen poro/metsäpeura villitsi myös kesyt porot ja näitä sekatokkia ei pystytty ihmisvoimin ilman koneita hallitsemaan.
Mikäli lapin metsäalueella halutaan jatkossa säilyttää edes rippeet luonnon monimuotoisuudesta, on poronhoito metsäalueella lopetettava kokonaisuudessaan. Ainoa paikka, jossa poronhoitoa voidaan nykyistä paljon pienemmällä poromäärällä harrastaa on tunturipaliskuntien alueella. Sielläkin eläinlääkintä on lopetettava kokonaan, että luonto omalta osaltaan huolehtisi kannan säätelystä ja tekisi toiminnasta taloudellisesti järkevää.
Poronhoidon taloudellinen merkitys lapin maakunnalle on aina ollut ja tulee olemaan lähinnä marginaalinen. Työpaikkoja porotalous antaa hyvänä vuotena n. 2000 ihmiselle, joka on alle 1% koko poronhoitoalueen väestöstä. Mittakaavaksi voidaan vaikkapa asettaa mm. se että pelkästään valtion työpaikkoja katosi poronhoitoalueelta yli 10 000 -90 luvun alun ns. laman seurauksena (tämä ei muuten tarkoita sitä, että poronhoidon "työpaikat" olisivat yhtään pysyvämpiä). Poronhoito on vain aina enemmän ja enemmän yhteiskunnan tukien varassa. Ennen eu:ta poronhoito sai avustuksensa välillisesti paliskuntainyhdistyksen ja erilaisten projektien sekä näennäistyöllistämisen kautta. Näiden lisäksi eu:n liittymisen myötä tuli suora eläinkohtainen tuki. Kaikista näistä miljoonien eurojen tukitoimista huolimatta poronhoito ei vieläkään ole taloudellisesti kannattavaa (poroja ammatikseen hoitaa vain alle prosentti poronhoitoalueen asukkaista, aika saatanan kallista työllistämistä…). Lisätukea haetaan kaikkialta mistä voidaan työtä tekemättä sitä saada, mm. ainoat yksityisyrittäjät jotka voivat saada työttömyyskorvausta ovat poronhoitajat. Tueksi voidaan laskea myös se, että poroilla on oikeus laiduntaa kaikkialla, myös kaikilla yksityisillä maa-alueilla. Ja kuitenkin kaikista näistä yhteiskunnan tuista huolimatta poronhoito ei edelleenkään ole, eikä tule olemaan, itse itsensä maksavaa ja kannattavaa yritystoimintaa. Voidaan vain kysyä miten helvetissä yhteiskunnalla on varaa poronhoidon ”työpaikoille” ja ”luonnonmukaisuudelle” ???
Edellä kirjoitettu totuus ei pala tulessakaan. En ole koskaan penniäkään metsähallitukselta saanut, enkä saa (tämä kaikille kisuran hoitajille tiedoksi). Etosta olen joskus jonkun markan saanut, sitä kyllä häpeän syvästi. Ei ole olemassa epärehellisempää elinkeinoa. Tiedän että moni köyhä täällä lapissa saa ne vähät euronsa poroista, mutta totuuden piilottaminen juhlapuheisiin ei sitä muuksi muuta että niinkauan kuin lapissa on poronhoitoa, niin kauan on lapissa kurjuutta. Ja ne köyhät jotka poroista edes kuvittelevat elävänsä ja uskovat sen kusetuksen mitä heille siirtomaahallinnon toimesta juotetaan myös köyhinä kuolevat.
1. maaperän eroosio
poromääristä johtuen mm. Kevon luonnonpuistossa vanha tunturimittarin tuhoalue on jäänyt uudistumatta kokonaan ja ylilaidunnuksesta johtuen alueella ei kasva enää maaperää sitovia kasveja. Tästä taas seuraa se, että sade- ja sulamisvedet huuhtovat maaperän ravinteet vesistöihin ja rehevöittävät ennen merkittävät taimen- ja harjuspitoiset vesistöt. Samanlainen uhkakuva on muutamina viime vuosina esiintyneiden tunturimittareiden tuhoalueilla. Muita mainittavia, edelleen ylilaidunnuksesta kärsiviä, alueita löytyy mm. saariselän ja Inarin järven väliseltä alueelta. Lisäksi poronhoitoon liittyvä maastoliikenne kuluttaa maastoa kiihtyvällä tahdilla. Mönkijät, moottorikelkat ja maasturit raiskaavat lappilaista luontoa ja maisemaa pyhän lihantuotannon nimissä.
2. Metsien uudistuminen
Liian suuret poromäärät estävät kuivilla mäntykankailla luonnollisen metsänuudistumisen kokonaan. Talvikaivuu vioittaa uusien taimien alkuja ja ne kuolevat pois. Samoilla alueilla jäkälän puutteen vuoksi männyn veden saati vaikeutuu ja mänty joutuu keskittymään juurien kasvattamiseen runkokasvun kustannuksella. Tuoreilla kankailla porojen ravintokasvit ovat myös kesälaidunnuksen osalta loppu koska uudistuminen on estynyt ylilaidunnuksen vuoksi viimeiset 15 vuotta. Tämä johtaa siihen että porot kerääntyvät entistä enemmän niille alueille joilta ravintoa on vielä löydettävissä, toisinsanottuna asutuksen piiriin ja istutettujen ja kylvettyjen kasvien käyttöön.
3. muiden lajien asema poronhoitoalueella
Jokainen lapin alkuperäinen asukas tietää että karhu, ilves, ahma, susi, maakotka ja jopa kettu käyttävät metsävyöhykkeelle kuulumatonta ja ympäristöönsä sopeutumatonta heikkoa poroa ravinnokseen. Tästä johtuen poronomistajat vihaavat edellä mainittuja lajeja. Tämän vihan seurauksena petoja metsästetään säälittä moottorikelkoilla, mönkijöillä ja autoilla. Tässä on myös se syy, miksi poronhoitoalueen petomäärät pysyvät jatkuvasti alakantissa. Voidaan sanoa että Suden, Karhun, Ilveksen ja Ahman kannan säännöstelijä on nykyisen tilanteen vallitessa poronomistaja, joka tekee pedoista evoluution uhreja säälittä ja häpeättä. Pedot tekevät niille evoluution asettamaa tehtävää kasvinsyöjien jalostajina ilman tietoisuutta pyhästä lihanjalostusteollisuudesta. Petojen lisäksi poronhoitoalueelta on hävitetty ainakin alkuperäinen metsäpeurakanta kokonaisuudessaan poronhoidon tieltä pois. Metsäpeura hävisi, koska se oli liian läheistä sukua porolle ja pystyi risteytymään porojen kanssa. Kuitenkin metsäpeura sekarotuisine jälkeläisineen oli poroon verrattuna villieläin, jonka seurauksena porotokkaan eksynyt metsäpeura tai puoliverinen poro/metsäpeura villitsi myös kesyt porot ja näitä sekatokkia ei pystytty ihmisvoimin ilman koneita hallitsemaan.
Mikäli lapin metsäalueella halutaan jatkossa säilyttää edes rippeet luonnon monimuotoisuudesta, on poronhoito metsäalueella lopetettava kokonaisuudessaan. Ainoa paikka, jossa poronhoitoa voidaan nykyistä paljon pienemmällä poromäärällä harrastaa on tunturipaliskuntien alueella. Sielläkin eläinlääkintä on lopetettava kokonaan, että luonto omalta osaltaan huolehtisi kannan säätelystä ja tekisi toiminnasta taloudellisesti järkevää.
Poronhoidon taloudellinen merkitys lapin maakunnalle on aina ollut ja tulee olemaan lähinnä marginaalinen. Työpaikkoja porotalous antaa hyvänä vuotena n. 2000 ihmiselle, joka on alle 1% koko poronhoitoalueen väestöstä. Mittakaavaksi voidaan vaikkapa asettaa mm. se että pelkästään valtion työpaikkoja katosi poronhoitoalueelta yli 10 000 -90 luvun alun ns. laman seurauksena (tämä ei muuten tarkoita sitä, että poronhoidon "työpaikat" olisivat yhtään pysyvämpiä). Poronhoito on vain aina enemmän ja enemmän yhteiskunnan tukien varassa. Ennen eu:ta poronhoito sai avustuksensa välillisesti paliskuntainyhdistyksen ja erilaisten projektien sekä näennäistyöllistämisen kautta. Näiden lisäksi eu:n liittymisen myötä tuli suora eläinkohtainen tuki. Kaikista näistä miljoonien eurojen tukitoimista huolimatta poronhoito ei vieläkään ole taloudellisesti kannattavaa (poroja ammatikseen hoitaa vain alle prosentti poronhoitoalueen asukkaista, aika saatanan kallista työllistämistä…). Lisätukea haetaan kaikkialta mistä voidaan työtä tekemättä sitä saada, mm. ainoat yksityisyrittäjät jotka voivat saada työttömyyskorvausta ovat poronhoitajat. Tueksi voidaan laskea myös se, että poroilla on oikeus laiduntaa kaikkialla, myös kaikilla yksityisillä maa-alueilla. Ja kuitenkin kaikista näistä yhteiskunnan tuista huolimatta poronhoito ei edelleenkään ole, eikä tule olemaan, itse itsensä maksavaa ja kannattavaa yritystoimintaa. Voidaan vain kysyä miten helvetissä yhteiskunnalla on varaa poronhoidon ”työpaikoille” ja ”luonnonmukaisuudelle” ???
Edellä kirjoitettu totuus ei pala tulessakaan. En ole koskaan penniäkään metsähallitukselta saanut, enkä saa (tämä kaikille kisuran hoitajille tiedoksi). Etosta olen joskus jonkun markan saanut, sitä kyllä häpeän syvästi. Ei ole olemassa epärehellisempää elinkeinoa. Tiedän että moni köyhä täällä lapissa saa ne vähät euronsa poroista, mutta totuuden piilottaminen juhlapuheisiin ei sitä muuksi muuta että niinkauan kuin lapissa on poronhoitoa, niin kauan on lapissa kurjuutta. Ja ne köyhät jotka poroista edes kuvittelevat elävänsä ja uskovat sen kusetuksen mitä heille siirtomaahallinnon toimesta juotetaan myös köyhinä kuolevat.
Vastaukset 18
Vanhimmat
ja todellakin ajatuksia herättävästä tekstistäsi.
Mutta ei kai ihminen ole siirtänyt metsäpeura-poroja mihinkään, vaan eivätkös ne vaeltaneet sinne itsekseen vajaa 10 000 vuotta sitten jääkauden päätyttyä.
T: Suden suojelija
pyrkiä yksinäisenä sutena lopettamaan
porotalous?
siinäpä yritä.
toimiva elinkeino, jolla kaunistellaan Lapin työttömyystilastoja. Valtio siirtää varoja vain taskusta toiseen. Ei Suomessa nykyisellä porotaloudella voisi todellisessa yritysten välisessä kilpailutilanteessa toimia päivääkään kannattavalla tavalla ilman valtion tukia ja toimia. Poronomistajistakin osa on vain sivutoimisia "poromiehiä".
maatalouskin on. Mutta porotalous on EU:n suojelemaa toimintaa, koska saamelaiset ovat ns. alkuperäiskansa, vieläpä taitaa olla Euroopan ainoa sellainen. Jopa suden suojelu jää siinä jalkoihin, joten jotain hyvääkin EU:n suunnasta.
Poromihethän tässä itkevät niin vuolaasti raadeltuja porojaan, jotta näistä krokotiilinkyyneleistä muodostuu jo jokia. Märy ja parku raikaa Lapin erämailla siihen malliin, jotta edes ammatti-itkijät Venäjän puolelta eivät pystyisi samaan suoritukseen.
Hyvä esimerkki mitenkä helposti tuollaiset kirjotukset menee överiksi. Teho olisi parempi jos sen tunteen palon saisi sammutettua kirjoitettaessa. Että ihminen ahneudessaan siirtänyt, jupatijuu.
hieno ja täyttä asiaa sisältävä kirjoitus. Minäkään en osaa noin hyvin perustella, kuinka älytöntä on tukea ja ymmärtää näitä ahneita luonnonraiskaajia (poromiehiä).
Minä olen aiemmin jo todennut, jotta jokainen suden, ahman tai karhun raatelema poro on juhlan arvoinen. Onhan ankeata elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa petoja vihaavat ja pelkäävät apinat voivat päättää luonnon hyvinvointiin liityvissä asioissa. Mutta juhlat piristävät arjen ankeudessa. Kun metsästä löytyy raadeltu poro, alkaa jälleen laulu raikaa ja juhlapöydän ympärillä hekumoivat suden ystävät. On aika eläytyä pedon raivoon ja osoittaa luonnon suuruudelle ylistystä. On aika juhlia oikeudenmukaisuuttaa. Ylimielinen poromies on jälleen saanut tuntea ruoskaniskun perseposkillaan.
ruikuttaja on jälleen ilmestynyt kuvioihin.
Mitenkä ilkeätkään tulla takaisin jauhamaan samoja itkuvirsiäsi?
Sait sentään kunnolla selkääsi aiemmin ja selkääsi saat jatkossakin.
minähän tässä olen jo osoittanut suuruuteni, kun olen ylivoimaisesti matkituin nimimerkki tällä palstalla. Niin moni haluaisi olla Suden ystävä.
Nyrkiniskuni ovat pudottaneet tyhmiä apinoita kanveesiin koko ajan. Sieltä maarajasta on sitten kuulunut korvaani lähinnä kärpäsen surinalta kuuluvia vastaväitteitä. Sinunkin mongerruksesi on tällaista surinaa korvassani. Sitten olen vielä ruoskinut ruoskallani perseelle näitä maassa makaavia apinoita. Minä en tyhmälle armoa anna, mutta mielelläni sivistän oppimishaluista apinaa ja tarjoan auttavan käteni, jotta hän pääsee ylös kanveesista. Minun avulla yksinkertainenkin apina voi halutessaan päästä eroon petokammosta.
ajavasi susien asiaa oheisella viestilläsi,lapsukainen?
Toisaalta,parempihan tuo on täällä sinun purkaa kasvukipujasi,kadulla kuitenkin saisit vain päihisi..heh heh..
on kuin hillasuolla kävelisi:
Susianalyysin opettaminen tyhmälle apinalle on kuin vaikeakulkuisella suolla tarpoisi. Lisäksi sääsket ja kärpäset (esim. sinä) inisevät ympärillä.
Mutaa jos palkintona on täysi hillaämpäri tai sivistyneempi apina, niin kyllä se kannattaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000011&conference=4500000000000313&posting=22000000037521199
..heh heh...
askaretta ja ajankulua...
http://pbskids.org/teletubbies/teletubbyland.html
...heh heh..
käyneesi isän ja äidin kanssa oikein metsässä,heh.
no nyt ei tyhmä apina erota oikeaa Suden ystävää näistä kopioijistani. Miten joku voi olla noin yksinkertainen, vaikka onkin apina, heh heh...?
sinä taas ihanasti annat soida apinoille ympäri korvia. Minä olen meidän laajoilla maakuntamatkoillamme useasti päässyt seuraamaan sinun sävellystyötäsi Teboileilla, joissa olemme pitkienn yhdessä vietetyjen öiden jälkeen olleet ansaitulla aamupalalla.
Tulethan taas ensiviikolla....
noin jakomielinen, vaikka on vain yksi suden ystävä ??
olet siellä murjottu ja muutenkin vituttaa, on helppoa siirtää oma paha olonsa vielä huonommin meneviin. Onneksesi yrität rasitina olla kotikutoinen. Kokeilepa vaikka "Politiikka ja mahanmuuttajat"- puolella pursuta samaa somaleista ym, niin saat Supon perääsi. Toki, jos Ivalossa sinut tunnistaisin, kysyisin varsin intiimisti ja saattaisi tulla lentopallomailakin käyttöön....