Meillä täälläpäin on harvoin tarjolla muikkuja. Nyt sain eräästä kaupasta ja hyvältä näyttivät. Olen ne nyt perannut ja tekisi mieli laittaa muikkukukkoa. Lapsuuskodissani ei niitä tehty ja en ole itsekään koskaan tehnyt.
Olisiko joku ystävä kuulolla ja antaisi minulle oikeaoppisen reseptin. Kuopion torilla olen joskus nuoruudessani sitä maistanut ja herkkuahan se oli.
Tiedän, että Savossa ja Karjalassa niitä tehdään, mutta harvoinpa vaan siellä tulee käytyä.
Kiitän jo etukäteen, jos joku viitsisi vaivautua.
Olisiko joku ystävä kuulolla ja antaisi minulle oikeaoppisen reseptin. Kuopion torilla olen joskus nuoruudessani sitä maistanut ja herkkuahan se oli.
Tiedän, että Savossa ja Karjalassa niitä tehdään, mutta harvoinpa vaan siellä tulee käytyä.
Kiitän jo etukäteen, jos joku viitsisi vaivautua.
Vastaukset 18
Vanhimmat
muikkukukko samoin kuin ahvenkukkokin;))
En nimittäin ole sitä koskaan tehnyt.
Kerron miten teen ahvenkukon.
Teen kuoren lämpimään veteen, laitan suolan ja voita sekaan, sekotan puukauhalla niin, että voin kumota jauhotetulle alustalle ja siinä "leivon" niin kauan että saan taputeltua suuren pyreän leivän.
Noin sentin paksuisen, kekeltä vähän paksumpi.
Laitan riisiryynejä vähän pojalle ja ladon kaloja ja lihaa vuorotellen keskelle taikinaa, viimeiseksi lihat päälle.
Suolaa joka väliin.
Käännnän reunat ylös tiivistän sen kukon muotoon, vedellä veitsen avulla liimaan liitokset.
Paistan kukkoa 250 asteisessa uunissa, vajaan tunnin, eli että kuori kovettuu.
Otan kukon uunista, voitelen sen voilla ja käärin ensin leivinpaperiin, sitten kostutettuun sanomalehteen ja viimeinen kääre tulee tinapaperista,=alumiinifoliota.
Jos kukko on vuotanut uunissa, voi sen kääntää ylös alaisin, jos ei paikka tarvetta jäänyt tähteelle.
Sitten lämpö 100-150 asteeseen ja noin neljä tuntia riittänee muikkukukolle, ahvenkukkoa pidän kuutisen tuntia.
Kukkoa ei vielä avata, laitetaan ison pyyheliinan sisälle hautumaan ja vasta kun kukko on jäähtynyt, sen voi avata, silloin kuorikin on pehmeä.
Kuoreen menee noin puolilitraa vettä ja vajaa kilo ruisjauhioja, suolaa maun mukaan, kala sitä tarvitsee aika reilusti, voita maun mukaan.
Liha on kerros, eli kylkipaikkaa.
Näin olen kukon valmistanut ja kiitosta saanut;))
Kyllä mulla joku haju oli, mutta en olisi osannut. Annoit niin selkeän ja hyvän ohjeen, että kun näin teen, saan varmaan vierailtani kiitokset. Taidan tehdä useasti, kun opin.
Kiitos SkillaN!
kiitos ja toivon että onnistut.
Jos ei eka kerralla, älä lannistu, kokeilujen kautta mestari syntyy.
Tätä opettelua se on ollut minunkin kohdalla, mutta nyt luulen tuon taidon omaavani;))
nyt on kukkoni uunissa 250 astetta ja komea pakettihan siitä tulikin. Onneksi kaikki ainekset löytyivät kaapista ja siansiivutkin pakkasesta. Folion vielä käyn hakemassa tuosta lähikaupasta, niin eiköhän se siitä.
Lisukkeeksi vain salaattia ja punajuurisiivuja, niin johan on herkut pöydässä, vieraani yllättyvät varmasti.
sinä laitat siihen.
pelkästään, vehnäjauhoja voi tietenkin myös laittaa, mutta minusta parasta tulee ruisjauhoista.
Vehnäjauho tekee sitkoa, siis taikinasta tulee paremmin leivottava, mutta vehnäähän pitäisi välttää niiden kilojen vuoksi;))
http://www.yhteishyva.fi/ruokamaailma/vihjeet_ja_oppaat/kokkikoulu_ohjevideot/suolaiset_leivonnaiset/fi_FI/muikkukukko/
http://www.maku.fi/reseptit/resepti/Muikkukukko/12.html
muillekin vastaajille kiitokset. En ehtinyt odottaa, kun mulla oli niin kiire saada se uuniin ja hyvältähän se SkillaN:in ohje tuntui. Kunhan tässä oikein innostun yllättämään, niin kokeilen varmaan muitakin. Samalla yllätän itsenikin.
Kukon alkupaistoon käytetään melkoista lämpöä, ettei ruistaikina alkaisi imeltyä. Vaarana ovat palaneen kuplat.
Esiäideillä oli oiva konsti estää palaminen. He kasasivat kukon päälle paksun jauhokerroksen kovan lämmön ajaksi ja harjasivat sen ennen voilla voitelua pois.
Scillanin tapa panna kostea sanomalehti leivinpaperin ja folion väliin haudutuksen ajaksi tuntuu erinomaiselta.
Jatta, kokeile lanttukukkoa. Mielestäni se on kalakukkoa maukkaampaa.
Miehet kokeilkoon oravakukkoa tai ripakukkoa !
taas uusista vinkeistä. Nyt olen ottanut kukkoni pois uunista ja tuossa pyyhkeen alla se vielä muhii. Jännittää mitä tuli. SkillaN:in ohje oli kyllä niin hyvä, että jollei sen perusteella onnistu, niin sitten ei millään.
Kyllä varmasti kokeilen lanttukukkoakin ja ahvenkukkoa, kunhan tässä harjaannun. Tiedä, vaikka laittaisin bisneksen pystyyn. "Jatan kukot". Vitsi, vitsi.
että jäähtyy, silloin ei hampaat katkea;))
Karjalassa päin tehtiin myös perunakukkoa.
Lanttukukko on kyllä hyvä, sitä aion seuraavaksi minäkin, kun lantut maasta otetaan.
patakukko. nuo särpimet siihen on aivan samat,kuin oikeaan kalakukkoonkin. Kalat ym,höysteet laitetaan tulenkestävään vuokaan tai mielummin oikeaan rautapataan,ja kansi/hfolio päälle ja uuniin.Paistetaan ikään,kuin kalakukkoa,,,,,,ja sitten syömään,kukon kuori vaan puuttuu,mutta maistuis varmaan sullekkin.
Sekoita pieni ruistaikina kauhalla, leivo vuoan muotoinen kansi kukkoainesten päälle. Se kuoritaikina kukossa on mielestäni parasta antia. Niin kait teetkin !
vaikka sormia syyhysikin niitten paperien poisto. Kyllä tykättiin, täälläpäin kun se on niin harvinaista herkkua.
Ehkä vähän liian kauan kuitenkin paistoin sitä kuumassa uunissa, kun ei tullut niin tarkasti katsottua kellosta. Mutta siinä hautuessa pyyhkeen alla se kyllä pehmeni mukavasti.
Harjoitus tekee mestarin, teen toistekin.
Vieraitten kanssa totesimme, että kuinka mukava tämä kone on, apua saa mihin vain, kunhan uskaltaa pyytää.
http://www.fishfood.fi/index.php?pageid=4&aid=2090&bid=2091&lang=fi
Tallensin nämä hyvät FishBiggersivut. Siinä on jo paljon ruoka-asiaa.
Näin kesäaikaan saa kalasta ja lihasta valmistettua hyvää 'rosvopaisti' menetelmällä. Vaikka isoon peltipyttyyn tehdyllä nuotion hiilloksella kypsyy ajan kaa mitä vaan.
Maustettu liha tai kala kiedotaan ensin kostutettuun voipaperiin, sitten moninkertaiseen sanomalehti pakettiin se kypsytettävä. Päälle, hiillosta vasten folio.
Näin kypsyy herkullista särvintä suurellekin porukalle.
tein aikoinaan kiuaskukkoo aikoinaan, kun meillä oli viel se savusauna.Pikkuahvenia saattoi olla ämpärillinen, nyljin ne, sitten paljon kunnon läskistä sianlihhaa vuorotellen ruis-vehnäjauhotaikinan sissään. Kaulimen puuttuessahan voi pullolla kaulita ne levyt.Sitten tiukasti kiinni saumat märin käsin. Sillon ei ollut viel folioita, kostutettuun voipaperiin ja monen moneen sanomalehteen käärittynä hiillokselle kiukaan alla viimesen kylpijän jälkeen. Löylyt viel perrään.
Aamulla oli tuhti ruoka valmista, oli monelle ihan eksoottinen kokemus ja miesten mieliruokaa. Voin kanssa tietysti.
Mitenkähän puulämmitteisessä saunassa onnistus.