Pesän jako

Olen osakkaana isäni pesässä, jossa äitini lisäksi kuusi osakasta. Pesän rahat on jaettu -05, mutta pesälle kuuluva noin 100000€ arvoinen kiinteistö on vielä jakamatta. Äitini ei asu kyseisessä kiinteistössä.
Ongelmana on yksi äitiä manipuloiva ja otteessaan pitävä osakas. Eli vanhin veljeni.
Hän pitää myös hallussaan äitini pankkikirjaa, eikä anna äitini käyttää rahojaan ollenkaan. Äitini ei uskalla vaatia pankkikirjaa itselleen, koska veljeni alkaa heti syyttämään häntä perinnön tuhlaamisesta. Eikä ole halukas alkamaan riitelemään veljeni kanssa, koska pelkää tätä.

Nyt äitini haluaisi myydä kotitalon, ja jakaa rahat pesän osakkaille, mutta veljeni vastustaa asiaa, eikä äitini uskalla edetä asiassa. Myöskin äitini haluaisi jakaa pankkitilillä olevan noin 130000€ yhdeksälle lapsenlapselleen, mutta hän ei uskalla tehdä sitä, koska pelkää veljeäni, jolla pankkikirja on hallussa.


Joten miten me pesän viisi muuta osakasta voimme auttaa äitiämme siten, että hän voisi jakaa rahansa meidän lapsillemme? Ja miten tulisi menetellä asiassa kiinteistön myynnin osalta? (kyseisellä veljelläni ei ole omia lapsia)
81120
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Jos äiti ei asu ko kiinteistössä voi kuka tahansa teistä perillisistä vaatia jakoa. Iloittakaa ko veljelle, että jakoa vaaditaan ja jos hän vastustelee haette pesänjakajan käräjäoikeudesta: kulut vähentävät perintöä.

Äiti voi mennä ilman pankkikirjaansakin pankkiin, ilmoittaa vaikka pankkikirjan kadonneen. Todistamalla henkilöllisyytensä hän saa pankkitiskillä hoidettua kyllä asiansa.

Äänestä

"Joten miten me pesän viisi muuta osakasta voimme auttaa äitiämme siten, että hän voisi jakaa rahansa meidän lapsillemme?"

Onpa teillä todella paha ongelma veljessänne.

Äänestä
  • Jos viitsisit lukea vähän tarkemmin.
    Äitini OMA TAHTO on jakaa rahansa lapsenlapsilleen. Mutta kun hän pelkää vanhinta veljeäni, joka panttaa hänen pankkikirjaansa. Vanhin veljeni ei päästäisi äitiäni edes käymään entisessä kodissaan, saatika että me muut menisimme edes lähelle sitä.

    Ja äitini tahto johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että vanhin veljeni on aina rahastanut vanhemmiltani joka asiassa ja paljon. Muille sisarus parvessamme vanhempamme eivät antaneet rahaa käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Isä aina perusteli sitä sillä, että vanhin veljeni ei huonolla koulumenestyksellään olisi oikein pärjännyt elämässään, kun taas me muut olemme kaikki korkeammin koulutettuja. Ja itseasiassa veljemme vähän tällä varjolla nyt väittää, että kaikki kuuluu hänelle. Ja aikaisemmin hän on kovistelemalla saanut vanhemmiltani 26ha metsätilan Hollolasta, sekä rahaa asunnon ostamista varten. Sekä meidän muiden sisarusten mielestä että äitini mielestä, nämä ovat olleet enakkoperintöä. Joten vielä vähemmän hänellä olisi oikeutta näihin loppuihin omaisuus eriin.

    Viimeinen pisara äidilleni oli se, kun salaa veimme hänet katsomaan vanhaa kotiaan, ja koska avaimet ovat ainoastaan vanhimmalla veljelläni, niin jouduimme tyytymään pelkästään ikkunasta katsomiseen. Sieltä oli hävinnyt antiikkinen ruokailuryhmä, lautaskaappi, liinavaatekaappi ja olohuoneen kustavilainen huonekaluryhmä. Ja lisäksi autotallista oli hävinnyt isäni vanhan metalliverstaan koneet ja työkalut.
    Vanhin veljeni tyytyi sanomaan asiasta ainoastaan - ettei niillä enää ollut käyttöä, ja että äiti ei dementtiansa takia muka muista, että on antanut hänelle luvan viedä sanotut tavarat.
    Ensiksikin äidilläni ei ole dementtiaa vaikka vanhin veljeni niin väittääkin. Ja miltei kaikki muut sisaruksemme käyvät äitini luona useamman kerran viikossa, ja pienintäkään viitettä dementtiaan tai johonkin muunlaiseen muisti häiriöön ei kukaan muu sisarustossamme ole havainnut. Ja olemme myös lääkärissä häntä käyttäessämme puhuneet lääkäreiden kanssa vanhimman veljeni väitteistä, ja yksi selitteisesti lääkäritkin ovat sanoneet, että hänen päänsä pelaa vielä täysin.
    Ja kaiken lisäksi vanhin veljeni käy hänen luonaan korkeintaan kerran kuussa, ja silloinkin viipyy korkeintaan 10 minuuttia, ja tässä ajassa hän on sitten pätevänä metallimiehenä diagnosoinut äidilläni olevan dementtia.

    Ja toisekseen lupaa hän ei olisi voinut edes antaa, koska kyseiset tavarat olivat pesän omaisuutta eikä äitini.

    Eli kertokaa sellaisia hienovaraisia keinoja miten saamme tämän asian hoidettua. Pahinta tässä on äitini pelko vanhinta poikaansa kohtaan.

    Äänestä

  • veli ongelmana kirjoitti:

    Jos viitsisit lukea vähän tarkemmin.
    Äitini OMA TAHTO on jakaa rahansa lapsenlapsilleen. Mutta kun hän pelkää vanhinta veljeäni, joka panttaa hänen pankkikirjaansa. Vanhin veljeni ei päästäisi äitiäni edes käymään entisessä kodissaan, saatika että me muut menisimme edes lähelle sitä.

    Ja äitini tahto johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että vanhin veljeni on aina rahastanut vanhemmiltani joka asiassa ja paljon. Muille sisarus parvessamme vanhempamme eivät antaneet rahaa käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Isä aina perusteli sitä sillä, että vanhin veljeni ei huonolla koulumenestyksellään olisi oikein pärjännyt elämässään, kun taas me muut olemme kaikki korkeammin koulutettuja. Ja itseasiassa veljemme vähän tällä varjolla nyt väittää, että kaikki kuuluu hänelle. Ja aikaisemmin hän on kovistelemalla saanut vanhemmiltani 26ha metsätilan Hollolasta, sekä rahaa asunnon ostamista varten. Sekä meidän muiden sisarusten mielestä että äitini mielestä, nämä ovat olleet enakkoperintöä. Joten vielä vähemmän hänellä olisi oikeutta näihin loppuihin omaisuus eriin.

    Viimeinen pisara äidilleni oli se, kun salaa veimme hänet katsomaan vanhaa kotiaan, ja koska avaimet ovat ainoastaan vanhimmalla veljelläni, niin jouduimme tyytymään pelkästään ikkunasta katsomiseen. Sieltä oli hävinnyt antiikkinen ruokailuryhmä, lautaskaappi, liinavaatekaappi ja olohuoneen kustavilainen huonekaluryhmä. Ja lisäksi autotallista oli hävinnyt isäni vanhan metalliverstaan koneet ja työkalut.
    Vanhin veljeni tyytyi sanomaan asiasta ainoastaan - ettei niillä enää ollut käyttöä, ja että äiti ei dementtiansa takia muka muista, että on antanut hänelle luvan viedä sanotut tavarat.
    Ensiksikin äidilläni ei ole dementtiaa vaikka vanhin veljeni niin väittääkin. Ja miltei kaikki muut sisaruksemme käyvät äitini luona useamman kerran viikossa, ja pienintäkään viitettä dementtiaan tai johonkin muunlaiseen muisti häiriöön ei kukaan muu sisarustossamme ole havainnut. Ja olemme myös lääkärissä häntä käyttäessämme puhuneet lääkäreiden kanssa vanhimman veljeni väitteistä, ja yksi selitteisesti lääkäritkin ovat sanoneet, että hänen päänsä pelaa vielä täysin.
    Ja kaiken lisäksi vanhin veljeni käy hänen luonaan korkeintaan kerran kuussa, ja silloinkin viipyy korkeintaan 10 minuuttia, ja tässä ajassa hän on sitten pätevänä metallimiehenä diagnosoinut äidilläni olevan dementtia.

    Ja toisekseen lupaa hän ei olisi voinut edes antaa, koska kyseiset tavarat olivat pesän omaisuutta eikä äitini.

    Eli kertokaa sellaisia hienovaraisia keinoja miten saamme tämän asian hoidettua. Pahinta tässä on äitini pelko vanhinta poikaansa kohtaan.

    Ei tuossa juuri hienovaraisia keinoja ole jäljellä.

    Tässäkin ketjussa on ehdotettu seuraavaa:

    Äitisi voi käyttää tiliään pankissa ilman pankkikirjaa. Kirjan voi ilmoittaa hävinneeksi, tai tehdä poliisille ilmoituksen pankkikirjan varastamisesta.

    Jos kiinteistön myynnistä ei tule yksimielisyyttä, niin kuka tahansa pesän osakas voi hakea yksinkin käräjäoikeudesta pesänjakajaa, joka hoitaa myynnin ja jonka kulut menevät pesän varoista.

    Miksi nämä ehdotukset eivät kelpaa?

    Äänestä

  • Meduuli kirjoitti:

    Ei tuossa juuri hienovaraisia keinoja ole jäljellä.

    Tässäkin ketjussa on ehdotettu seuraavaa:

    Äitisi voi käyttää tiliään pankissa ilman pankkikirjaa. Kirjan voi ilmoittaa hävinneeksi, tai tehdä poliisille ilmoituksen pankkikirjan varastamisesta.

    Jos kiinteistön myynnistä ei tule yksimielisyyttä, niin kuka tahansa pesän osakas voi hakea yksinkin käräjäoikeudesta pesänjakajaa, joka hoitaa myynnin ja jonka kulut menevät pesän varoista.

    Miksi nämä ehdotukset eivät kelpaa?

    Ehdotukset ovat varsin hyviä, ja varmastikin nyt hankitaan pesänjakaja ja ryhdytään toimeen. Ja myöskin harkitsemme tutkintapyynnön tekemistä vanhimmasta veljestämme.

    Tämä edellinen kirjoitukseni olikin lähinnä nasse sedälle, joka kirjoitti siihen malliin, että hänen mielestään yrittäisimme vain huijata lapsetonta velipoikaamme. Ja asia ei todellakaan ole niin.

    Äänestä

Teitä on viisi muuta osakasta ettekä saa yhtä häirikköä kuriin? Poliisi selvittää pankkikirjan varkauden ja käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja jakaa kiinteistön. Pakkokeinot vain käyttöön.

Äänestä
  • Älkää alistuko pelottelun alle!Eiköhän valjenne tokene, kun huomaa, että te ette pelkääkään häntä. Olen itse nähnyt eräässä suvussa melkoista vääryyttä ja vääryyttä on tehty nimenomaan sillä konstilla, että "on pidetty muita pelon alla". Se ON hirveää ja sellaista vastaan pitää vain taistella! tsemppiä!

    Äänestä

  • pelottelija kuriin vaan! kirjoitti:

    Älkää alistuko pelottelun alle!Eiköhän valjenne tokene, kun huomaa, että te ette pelkääkään häntä. Olen itse nähnyt eräässä suvussa melkoista vääryyttä ja vääryyttä on tehty nimenomaan sillä konstilla, että "on pidetty muita pelon alla". Se ON hirveää ja sellaista vastaan pitää vain taistella! tsemppiä!

    oletteko varma, että pesän rahat on jaettu. Saitteko te lapset yhteensä 130000 itsellenne?

    Jos näin ei ole, veljenne on oikeassa ja sen vuoksi ei anna äitinne haaskata rahoja. Tietenkin veljenne voi myös ajatella, että hän jää vähemmälle äitinne kuoleman jälkeen (jos on lapseton) ja sen vuoksi kiukuttelee. Hänellä ei tosiaankaan ole oikeus määrätä toisten rahoista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


veli ongelmana kirjoitti:

Olen osakkaana isäni pesässä, jossa äitini lisäksi kuusi osakasta. Pesän rahat on jaettu -05, mutta pesälle kuuluva noin 100000€ arvoinen kiinteistö on vielä jakamatta. Äitini ei asu kyseisessä kiinteistössä.
Ongelmana on yksi äitiä manipuloiva ja otteessaan pitävä osakas. Eli vanhin veljeni.
Hän pitää myös hallussaan äitini pankkikirjaa, eikä anna äitini käyttää rahojaan ollenkaan. Äitini ei uskalla vaatia pankkikirjaa itselleen, koska veljeni alkaa heti syyttämään häntä perinnön tuhlaamisesta. Eikä ole halukas alkamaan riitelemään veljeni kanssa, koska pelkää tätä.

Nyt äitini haluaisi myydä kotitalon, ja jakaa rahat pesän osakkaille, mutta veljeni vastustaa asiaa, eikä äitini uskalla edetä asiassa. Myöskin äitini haluaisi jakaa pankkitilillä olevan noin 130000€ yhdeksälle lapsenlapselleen, mutta hän ei uskalla tehdä sitä, koska pelkää veljeäni, jolla pankkikirja on hallussa.


Joten miten me pesän viisi muuta osakasta voimme auttaa äitiämme siten, että hän voisi jakaa rahansa meidän lapsillemme? Ja miten tulisi menetellä asiassa kiinteistön myynnin osalta? (kyseisellä veljelläni ei ole omia lapsia)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu