Tutkija: Mannerheim määräsi tuhansia keskitysleireille
02.09.2008 13:07
Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Asiasta kirjoittaa historiantutkija Osmo Hyytiä teoksessaan sota-ajan Itä-Karjalasta.
Editan kustantama kirja perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon. Kustantajan mukaan tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa Suomi aloitti hyökkäyksen ja eteni Laatokan pohjois- ja itäpuolitse Itä-Karjalaan. Alueen väestö eroteltiin kahteen ryhmään: kansallisiin ja epäkansallisiin.
Jälkimmäiseen ryhmään kirjattiin venäläiset, mutta myös ukrainalaisia, puolalaisia, latvialaisia ja moldovalaisia. Epäkansalliset siirrettiin keskitysleireihin.
Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien asukasmäärä oli suurimmillaan 23 984 vuoden 1942 huhtikuun alussa. Vuoden lopussa leiriläisiä oli vielä 14 862.
Itä-Karjalaan rotuoppia
Sitä mukaa kuin suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa, alueen väestö kirjattiin ja jaoteltiin kansallisuuden perusteella. Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan".
Ylipäällikkö oli jo ennen Itä-Karjalan sotilashallinnon perustamista 8. heinäkuuta 1941 antanut käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueella jääneen väestön käsittelystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin.
Venäläisiin ei kuitenkaan tullut lukea suomalaisista tai karjalaisista vanhemmista polveutuvia venäjänkielisiä henkilöitä, jotka halusivat liittyä karjalaiseen väestöön.
Kansalliseen väestöön kuulunut sai vihreän oleskeluluvan, epäkansalliseen punaisen kortin.
Valtaosa leiriläisistä aliravittuja Vallattujen alueiden väestö koostui melkein yksinomaan naisista, alle 15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä. Tämä näkyi myös leirien kuolemansyytilastoissa, joissa perussyyksi tai lisätekijäksi kuolemaan on arvioitu aliravitsemus.
Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942. Silloin kuoli 500-600 henkeä kuukaudessa. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.
Esimerkiksi Äänislinnan (Petroskoin) leireillä kuoli vuonna 1942 kaikkiaan 3 017 ihmistä. Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien kuolleisuus nousi vuoden loppuun mennessä 3 516 henkeen.
Keskitysleirit oli määrätty noudattamaan sotavankileirien ravintoannoksia. Laskennallisista ravintoarvoista (työssä käyville 2 538 ja käymättömille 2 038 kaloria) ei kuitenkaan kyetty pitämään kiinni.
Perunan loputtua vuoden 1942 alussa ravintoarvot jäivät vielä alhaisemmiksi. Aliravitsemus paheni ja leiriläisiä alkoi kuolla nälkään.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809028201860_uu.shtml
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1580118
02.09.2008 13:07
Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Asiasta kirjoittaa historiantutkija Osmo Hyytiä teoksessaan sota-ajan Itä-Karjalasta.
Editan kustantama kirja perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon. Kustantajan mukaan tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa Suomi aloitti hyökkäyksen ja eteni Laatokan pohjois- ja itäpuolitse Itä-Karjalaan. Alueen väestö eroteltiin kahteen ryhmään: kansallisiin ja epäkansallisiin.
Jälkimmäiseen ryhmään kirjattiin venäläiset, mutta myös ukrainalaisia, puolalaisia, latvialaisia ja moldovalaisia. Epäkansalliset siirrettiin keskitysleireihin.
Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien asukasmäärä oli suurimmillaan 23 984 vuoden 1942 huhtikuun alussa. Vuoden lopussa leiriläisiä oli vielä 14 862.
Itä-Karjalaan rotuoppia
Sitä mukaa kuin suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa, alueen väestö kirjattiin ja jaoteltiin kansallisuuden perusteella. Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan".
Ylipäällikkö oli jo ennen Itä-Karjalan sotilashallinnon perustamista 8. heinäkuuta 1941 antanut käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueella jääneen väestön käsittelystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin.
Venäläisiin ei kuitenkaan tullut lukea suomalaisista tai karjalaisista vanhemmista polveutuvia venäjänkielisiä henkilöitä, jotka halusivat liittyä karjalaiseen väestöön.
Kansalliseen väestöön kuulunut sai vihreän oleskeluluvan, epäkansalliseen punaisen kortin.
Valtaosa leiriläisistä aliravittuja Vallattujen alueiden väestö koostui melkein yksinomaan naisista, alle 15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä. Tämä näkyi myös leirien kuolemansyytilastoissa, joissa perussyyksi tai lisätekijäksi kuolemaan on arvioitu aliravitsemus.
Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942. Silloin kuoli 500-600 henkeä kuukaudessa. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.
Esimerkiksi Äänislinnan (Petroskoin) leireillä kuoli vuonna 1942 kaikkiaan 3 017 ihmistä. Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien kuolleisuus nousi vuoden loppuun mennessä 3 516 henkeen.
Keskitysleirit oli määrätty noudattamaan sotavankileirien ravintoannoksia. Laskennallisista ravintoarvoista (työssä käyville 2 538 ja käymättömille 2 038 kaloria) ei kuitenkaan kyetty pitämään kiinni.
Perunan loputtua vuoden 1942 alussa ravintoarvot jäivät vielä alhaisemmiksi. Aliravitsemus paheni ja leiriläisiä alkoi kuolla nälkään.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809028201860_uu.shtml
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1580118
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mannerheim määräsi keskitysleirit Itä-Karjalaan
Julkaistu: 13:14
stt
Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Sotilashallinto perusteli venäläisten siirtoja sillä, että väestö asui sotatoimialueella ja oli mahdollisesti epäluotettavaa. Ylipäällikön etukäteen antamasta sotilaskäskystä vangita venäläiset ei puhuttu mitään.
Tiedot ovat historiantutkija Osmo Hyytiän tietoteoksesta Suomalainen Itä-Karjala 1941–1944. Editan kustantama kirja perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon. Kustantajan mukaan tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa Suomi aloitti hyökkäyksen ja eteni Laatokan pohjois- ja itäpuolitse Itä-Karjalaan.
Alueen väestö eroteltiin kahteen ryhmään: kansallisiin ja epäkansallisiin. Jälkimmäiseen ryhmään kirjattiin venäläiset, mutta myös ukrainalaisia, puolalaisia, latvialaisia ja moldovalaisia. Epäkansalliset siirrettiin keskitysleireihin.
Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien asukasmäärä oli suurimmillaan 23 984 vuoden 1942 huhtikuun alussa. Vuoden lopussa leiriläisiä oli vielä 14 862.
Sitä mukaa kun suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa, alueen väestö kirjattiin ja jaoteltiin kansallisuuden perusteella. Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan".
Ylipäällikkö oli jo ennen Itä-Karjalan sotilashallinnon perustamista 8. heinäkuuta 1941 antanut käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueella jääneen väestön käsittelystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin.
Venäläisiin ei kuitenkaan tullut lukea suomalaisista tai karjalaisista vanhemmista polveutuvia venäjänkielisiä henkilöitä, jotka halusivat liittyä karjalaiseen väestöön.
Kansalliseen väestöön kuulunut sai vihreän oleskeluluvan, epäkansalliseen punaisen kortin.
Vallattujen alueiden väestö koostui melkein yksinomaan naisista, alle 15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä. Tämä näkyi myös leirien kuolemansyytilastoissa, joissa perussyyksi tai lisätekijäksi kuolemaan on arvioitu aliravitsemus.
Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942. Silloin kuoli 500–600 henkeä kuukaudessa. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.
Esimerkiksi Äänislinnan (Petroskoin) leireillä kuoli vuonna 1942 kaikkiaan 3 017 ihmistä. Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien kuolleisuus nousi vuoden loppuun mennessä 3 516 henkeen.
Keskitysleirit oli määrätty noudattamaan sotavankileirien ravintoannoksia. Laskennallisista ravintoarvoista (työssä käyville 2 538 ja käymättömille 2 038 kaloria) ei kuitenkaan kyetty pitämään kiinni.
Perunan loputtua vuoden 1942 alussa ravintoarvot jäivät vielä alhaisemmiksi. Aliravitsemus paheni ja leiriläisiä alkoi kuolla nälkään.
Mannerheim Haagiin!
25.8.2008
Kuluneen kesän myönteisin kansainvälinen uutinen kuultiin heinäkuussa. Serbian poliisi pidätti Radovan Karadžićin, ja hänet luovutettiin Haagin Jugoslavia-tuomioistuimelle.
1990-luvun sodissa Karadžić suunnitteli ja pani toimeen kaverinsa Ratko Mladicin kanssa Bosnia ja Hertsegovinassa Srebrenican kansanmurhan ja lukemattomia etnisiä puhdistuksia.
Serbisissien kuolemanpartiot tappoivat surutta siviilejä, ja serbit perustivat keskitysleirejä, joissa ihmisiä surmattiin, kidutettiin ja pidettiin nälässä.
Kuulostaa tutulta.
Helmikuussa 1918 Carl Gustaf Mannerheimin johtaman valkoisen armeijan pääesikunta antoi ”ohjeet sota-ajan oikeudenkäytöstä”. Ne tunnettiin käytännössä ”ammutaan paikalla” -ohjeena.
Urheiden jääkärien johdolla vastustajia teloitettiin niskalaukauksilla välittömästi taistelun jälkeen tai näennäisten oikeudenkäyntien perusteella.
Valkoinen terrori tappoi 7 000–10 000 ihmistä. Sodan jälkeen pystytetyillä vankileireillä – joita voi hyvin kutsua keskitysleireiksi – menehtyi nälkään ja tauteihin ainakin 11 000 ihmistä.
Tammisaaren leiriin sullotuista kuoli 34 prosenttia.
Punaiset kuolemanpartiot yrittivät parhaansa, mutta eivät aivan päässeet vastaaviin lukuihin. Kartanonomistajia, talollisia, virkamiehiä ja teollisuuden johtajia jahdattiin ja tapettiin armotta.
Kaiken kaikkiaan punaiset surmasivat hallitsemillaan alueilla 1 400–1 650 siviiliä.
Nykykielen sanoilla punaisten ja valkoisten toimet olivat sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan tai silkkaa kansanmurhaa.
Jos Mannerheim yhä eläisi, häntä jahdattaisiin sotarikollisena. Samoin tehtäisiin punakaartin johtajille Ali Aaltoselle ja Eero Haapalaiselle.
Jääkärit olisivat nykytermeillä ulkomailta rahoitettu ja ohjattu terroristijärjestö.
Haagissa Mannerheim todettaisiin syylliseksi, mutta Suomessa hänestä valmistellaan pompöösiä elokuvaa. Irvokkuuden huippu on Mannerheim-elokuvalle nimetty ”kunniatoimikunta”, jota johtaa – voi kuinka yllättävää – Paavo Lipponen, Vladimir Putinin kuuliainen putkimies.
Paavon kanssa sotarikollisen kunniaa puolustamassa ovat muun muassa Sauli Niinistö, Tapani Ruokanen, Liisa Jaakonsaari ja Jyri Häkämies.
Jos punaiset olisivat voittaneet, kansanvaltuuskunnan johtajaa Kullervo Manneria palvottaisiin kaiketi samalla kiihkolla Esko Seppäsen ja Esko-Juhani Tennilän johdolla.
Mannerheimin patsas keskellä Helsinkiä on loukkaus kaikkia maailman sotarikosten uhreja kohtaan. Se on samanlainen mauttomuuden osoitus kuin jos Belgradiin pystytettäisiin patsas Ratko Mladicille tai Radovan Karadžićille.
Samoin on elokuva Mannerheimista. Häpeäisitte.
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/mannerheim-haagiin
Nii ja muistakaa nyt mainita viel et homo oli ja käytti korsettia ja osasi muuttua matkalaukuksi!!!
tollasia ne vasurit koittaa syöttää... Iso kiitos Mannerheimille että ollaan täällä näinkin hyvin ku nyt!! Miettikää kommarit minkälaiset olot on noissa neuvostoliiton/ venäjän raja naapureilla ja valtaamilla alueilla!
kyllä ne ovat täysin Erkon ja muiden porvarien lehtiä joten kyllä nyt haukut väärää puuta.
????????????????????????
Ei se liity, mutta kommunisteilla ja vihreillä ei ole muuta paikkaa missä riehua.
punikkien riehuntaa.. ei ne leirit ollu samanlaisia ku saksassa,ne oli vaan paikkoja johon ihmiset kerättiin sotatoimi alueelta.onhan noi leirit ollu tiedossa kauankin mutta paremmin tunnettuja lienee ne sotavanki leirit,kai niissäkin jokunen kuoli ja ne oli enimmäkseen venäläisiä.ei mannerheim niitä tapettavaksi määränny,semmosta tapahtu sitten rajan takana kun suomi joutu luovuttamaan suomea puhuvia karjalaisia(montaa eri heimoa). onneksi he saivat sitten suomen kansalaisuuden 50 vuotta myöhemmin jos sitä anoivat ja täytti muutkin paluumuuttajan ehdot.
Janakkalan ulkopuolella. Samoin kuolemaa.
2 kertaa evakkoon lähtenyt.
ei ole näköjään mitään rajaa...
kun hoet tuota samaa mantraa päivästä toiseen.
SILLÄ NUO LEHDET EIVÄT VALEHTELE.
Ole niin ällöttävän imelää,kuin jälkiviisaus.
Nyt kun elellään yltäkylläisyyden keskellä(ja ollaan tyytymättömiä),on tavattoman helppoa tuomita tapahtumia,kauan sitten.
"Ajan Henki",jota ei koskaan voi taitavinkaan historioitsija tavoittaa,on asia,johon pitäisi suhtautua suurella pieteetillä.
Oletko,Sinä,elänyt niitä aikoja,tajuatko sen ajan Hengen,jos sen tajuat,olet ainoa.
Mannerheimin käskyjä,ylipäätään sodan ajan tapahtumia ei pitäisi pohtia "nojatuolista käsin".Miten voit ajatella maailmaa,sotaa,40-lukua siinä "viisaudessasi"??
vaikka antiikin Kreikkaa tai avaruuden olemusta. Mikäpä sitä estäisi.
keskustellaan:
http://www.hameensanomat.fi/keskustelut/kommentointi/1220359679998/mannerheim maarasi keskitysleirit itakarjalaan/
Onkos tämä Vihreä Liitto aivan pelkkää kommunismia?
Vaikka onhan siitä kyllä ollut selviä merkkejä
ennenkin.
Puhdistatko nenääsi, kaivat napaasi vai jotain vielä intiimimpää?