Toisessa ryhmässä on herättänyt keskustelua tapaus, jossa poliisin kerrotaan tehneen kotietsinnän myymälävarkauden perusteella. Tietääkö kukaan kotietsinnän juridisista perusteista? Mielestäni kotietsintä ei ole missään suhteessa tuomioistuimen myymälävarkaudesta tyypillisesti antamaan sanktioon nähden. Eikö Suomen lainsäädäntö aseta mitään rajoja kotietsinnän myöntamiselle? Kotietsintä on miltei räikein mahdollinen loukkaus henkilön yksityisyyttä vastaan ja olen kuvitellut, että se edellyttää todella vakavaa harkintaa viranomaisilta.
Poliisin oikeus
kotietsintään
5874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Edellytykset löytyvät pakkokeinolaista, 5 luvusta. Lyhyesti sanottuna, kotietsintä voidaan suorittaa kun epäillään rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Kotietsinnästä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies.
Varkaudesta säädetty ankarin rangaistus on 1 vuosi 6 kk, joten silloin kun epäillään varkautta, voidaan kotietsintä tehdä. Milloin sitten myymälävarkaus on näpistys ja milloin varkaus, riippuu anastetun omaisuuden arvosta ja myös tekotavasta. Jos anastetun omaisuuden arvo liikkuu korkeintaan...muutamissa satasissa, kyseessä on näpistys. Jos myymälä-anastusta varten on varustauduttu esim. foliovuoratulla kassilla tai pihdeillä/sivuleikkureilla (hälärien poistamiseksi vaatteista), teko on varkaus vaikka anastettu omaisuus olisi niin vähäarvoista, että muutoin menisi näpistyksen puolelle.
Pidättämiseen oikeutettu virkamies? Eikö se tarkoita poliisia? Siis poliisi voi omin päin tunkeutua myymälävarkaan kotiin penkomaan? Ei tarvita oikeuden päätöstä, taikka mitään ulkoista valvontaa. Poliisi päättää, penkoo ja valvoo. En ole koskaan tullut ajatelleeksi millaisessa poliisivaltiossa olen kasvanut. Luultavasti useimmat kansalaiset, jotka eivät joudu tekemisiin lain kanssa, eivät tiedä oikeusturvan olemattomuudesta Suomessa.
Jos juridiikan tietämys on amerikkalaisista tv-sarjoista peräisin, niin tietysti kaikenlaisia "yllätyksiä" voi tulla.
Pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä ovat pakkokeinolain mukaan:
1) poliisiylijohtaja, poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastaja, lääninpoliisijohtaja, lääninpoliisiylitarkastaja, lääninylikomisario, lääninkomisario, poliisipäällikkö, apulaispoliisipäällikkö, nimismies, keskusrikospoliisin päällikkö, apulaispäällikkö ja toimistopäällikkö, suojelupoliisin päällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty apulaispäällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty osastopäällikkö ja esitutkintatehtäviin määrätty ylitarkastaja, liikkuvan poliisin päällikkö, apulaispäällikkö ja liikennepoliisitarkastaja, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario, ylikomisario, rikoskomisario ja komisario; (27.6.2003/646)
2) virallinen syyttäjä;
3) Tullihallituksen valvontaosaston päällikkö ja valvontaosaston tullirikostorjunnasta vastaavien yksiköiden päälliköt sekä tullipiirin ja sen valvonnan päälliköt sekä tulliylitarkastaja, jonka Tullihallituksen valvontaosaston tai tullipiirin päällikkö on määrännyt tutkinnanjohtajaksi; sekä
4) rajavartiolaitoksen päällikkö ja apulaispäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö, toimistopäällikkö ja ylitarkastaja, rajavartioston ja merivartioston komentaja ja apulaiskomentaja, rajavartioston ja merivartioston rajatoimiston ja meritoimiston päällikkö sekä rajatarkastusosaston päällikkö ja varapäällikkö.
Läheskään kaikki poliisit eivät siis ole pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä, esim. konstaapelit eivät ole (heillä on kyllä oikeus ottaa kiinni, mutta se onkin IHAN eri asia kuin pidättäminen).
Lisää yllätystä:
Pakkokeinolain 5 luvun 3 §:n nojalla siis kotietsinnästä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Ilman määräystä saa kuitenkin poliisimies toimittaa kotietsinnän, milloin sen tarkoituksena on kiinni otettavan, pidätettävän, tai vangittavan taikka tuomioistuimeen tuotavan tai henkilönkatsastukseen toimitettavan tavoittaminen taikka sellaisen esineen takavarikoiminen, jota on voitu seurata tai jälkittää rikoksen teosta verekseltään. Poliisimies voi määräyksettä toimittaa kotietsinnän myös muulloin, jos asia ei siedä viivytystä.
Kritiikki kannattaa suunnata Arkadianmäelle :-)
Noin viikko takaperin oli mediassa uutinen, missä turkulainen 44 vuotias nainen tuomittiin törkeästä varkaudesta.
Hän oli neljän vuoden aikana 1500 kertaa näpistänyt Turun Stockmannilta ja Wiklundilta pääasiassa vaatteita.
Eli, vaikka yksittäinen teko oli näpistys, niin oikeus katsoi teot yhdeksi kokonaisuudeksi ja tuomitsi törkeästä varkaudesta.
Eli tästä poliisikin lähtee, kun se harkitaan tehdäänkö kotietsintä vai ei tehdä.
Poliisilla on Suomessa rajattomat valtaoikeudet, koska elämme poliisivaltiossa. Poliisi voi jopa uhkailla väkivalalla heidän rikoksiaan tutkivia kihlakunnasyyttäjiä.