tänään tehdä?
Kun meille niin monelle sitä vettä ripottelee tänään, näinhän on luvattu. Itse olin aikeissa mennä puolukkametsään, mutta eihän sinne sateella, saappaathan siellä kastuu!
Eikä enää ole sitä kukkoakaan kynittävänä, ei edes kanaa.
Siivouspäiväkin pitäis joskus viettää ja ikkunat pestä. Jos tietäisin, kuka meillä käy sotkemassa, pistäisin oitis töihin.
Kun meille niin monelle sitä vettä ripottelee tänään, näinhän on luvattu. Itse olin aikeissa mennä puolukkametsään, mutta eihän sinne sateella, saappaathan siellä kastuu!
Eikä enää ole sitä kukkoakaan kynittävänä, ei edes kanaa.
Siivouspäiväkin pitäis joskus viettää ja ikkunat pestä. Jos tietäisin, kuka meillä käy sotkemassa, pistäisin oitis töihin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta täällä lähistöllä eoi puola mettiä,
siivota pitäs mutta eihän marjanpoimintapäivänä kaikkia voi tehä.
Taianpa poiketa paikallisessa. (kahvilla)
ukon kanssa jo aamulla.Eilen oli todellinen toimintapäivä kahdella painepesurilla pesimme kaikki matonretkut.
Tänään täytyy orsille ripustaa katonalle,jos vaikka joskus kuivuisivat.
Illalla menen akupunktiolääkärille piikitettäväksi.En tiedä sekö vai verenohennuslääkkeet ovat saaneet aikaan verenpaineenlaskun.
Olen omatoimisesti vähentänyt lääkitystä ja pakko puhua lääkärillekin,kuinka toimia tulevaisuudessa.
Väliovi maaliakin pitäis ostaa.Meillä on paljon noita pitäis,pitäis töitä.Tulevatko koskaan tehdyiksi,tiedä häntä?
Kurpitsansäilöntään ei ole tarvis,paleltuivat mokomat.
Vanhaa hevosenlantaakin pellolle voisiajatella ajavansa.Eikö se niin mene,että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty.amateus näkee valoa tunnelinpäässä
Uskokaa tai älkää, kastuin vaikka ei satanutkaan,pakko kun oli "kylille" lähteä.Hiki ei tullut ei,vaan ilman kosteuspitoisuus niin suuri et märäksi tulin.Näin täällä etelässä.
Kun elämä on aikataulutettu, ajattelen tekeväni kaikkea mahdollista, kun ei enää tarvitse muistaa minä päivänä ja mihin kellonaikaan on mentävä sinne ja tänne.
Omalta osaltani ainakin tältä erää ovat aikataulut ohitse, ja mitä minä teen? Heittäydyn ihan vetämättömäksi.
Ainakin pölyjä voisi pyyhkiä ja villakoiria hätistää sänkyjen alta, mutta kun inspiraatio puuttuu.
Kirjeitä olen velkaa neljälle ihanalle ihmiselle, mutta kun ei ole mitään kirjoitettavaa.
Pojanpoika tulee kahtena päivänä viikossa suoraan koulusta meille, mutta vaikka meidän mielestämme hän on varsinainen ihmelapsi, ei ole sanottu, että muita kiinnostaa meidän ekaluokkalaisemme jutut ja tekoset.
Niin että täällä olla möllötän lahjakkaasti laiskana, eikä edes omatunto pahemmin kolkuta.
Se on minulla varmaankin geeneissä, vaikka en tiedä mistä moiset geenit olisivat äärettömän ahkeraan sukuuni tulleet. Olisinkohan se säännön vahvistava poikkeus?
Onneksi sentään en ole mies. Nythän otsikoidaan joka puolella, että miehiltä on löydetty avioliitossaepäonnistumisgeeni. (Jessus, mikä sana!)
Mainittu geeni ilmeisesti puuttuu mieheltäni tai sitten hän on uskonut, ettei hänen kannata minua pihalle heivata, sillä mistä hän löytäisi yhtä vetämättömän muijan.
Enoni opetti aikoinaan, että inspiraatio ei tule, se on tehtävä. Ainakin kirjoittamisessa se kohdallani pätee. Valitettavasti hän ei muistanut kertoa, miten kirjoitusripulin saa katkaistuksi...