Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993
Metsästyslaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
5§
Rauhoittamattomia eläimiä ovat:
1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä,
peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta
ja kotihiiri; sekä
2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka,
harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja
räkättirastas.
Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä
rauhoittamattomista eläimistä säädetään.
36 §
Riistaeläinten häiritsemiskielto
Riistaeläimiä ei saa tahallaan häiritä niiden
ollessa sellaisella alueella, jolla
asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen
metsästämiseen metsästysoikeutta tai
metsästyslupaa.
N:o 615/1993
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993
Metsästyslaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan metsästykseen ja
rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen ja
tappamiseen sekä riistanhoitoon, riistaeläinten
aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja koiran
pitämiseen.
Tämä laki koskee soveltuvin osin myös
luonnonsuojelulain (71/23) nojalla rauhoitettujen
nisäkkäiden ja lintujen pyydystämistä tai
tappamista.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on
noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja
eläinsuojelulaissa (91/71) säädetään.
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta
säädetään erikseen.
2 §
Metsästyksen määritelmä
Metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena
olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista
sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun.
Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa
tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen,
etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen
tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin
harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen
etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä
pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla
viritettynä pyyntikuntoon.
3 §
Riistanhoidon määritelmä
Riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka
tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä,
riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai
niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä,
säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa ja eri
eläinkantojen välistä tasapainoa.
4 §
Metsästysvuosi
Metsästysvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja
päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
5 §
Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet
Riistaeläimiä ovat:
1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava,
euroopanmajava,
kanadanmajava, piisami, rämemajava, susi,
tarhattu naali,
kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä,
kärppä, hilleri,
saukko, näätä, minkki, ahma, ilves, itämeren
norppa, kirjohylje,
halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi,
japaninpeura, metsäkauris,
hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni;
sekä
2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi,
heinäsorsa, tavi, haapana,
jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka,
tukkasotka, haahka, alli,
telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko,
kiiruna, pyy, teeri, metso,
peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja
sepelkyyhky.
Rauhoittamattomia eläimiä ovat:
1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä,
peltomyyrä, lapinmyyrä,
isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri; sekä
2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka,
harmaalokki, merilokki,
kesykyyhky ja räkättirastas.
Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä
rauhoittamattomista
eläimistä säädetään.
Oikeus pyydystää ja tappaa rauhoittamatoneläin
Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus
pyydystää tai tappaa
alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä
oikeus hänellä on
silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on
metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle.
Oikeus pyydystää tai tappaa rauhoittamaton eläin
on myös
rakennuksen omistajalla tai haltijalla, jos
rauhoittamaton
eläin tavataan rakennuksessa tai sen
pihapiirissä, sekä
metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja
metsästysluvan saaneella,
jollei vuokrasopimuksesta tai luvasta muuta
johdu.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, maa-
ja metsätalousministeriö voi päättää, että
eläintautien
ehkäisemiseksi, muista terveydellisistä syistä,
yleisen
turvallisuuden varmistamiseksi tai huomattavan
omaisuutta
uhkaavan vahingon torjumiseksi määrätyn
rauhoittamattoman eläimen
saa pyydystää tai tappaa tietyllä alueella
määrättynä aikana ilman
alueen tai rakennuksen omistajan tai haltijan
lupaa.
Suomeksi sanottuna se kissa ei ole turvassa
maaseudulla kuin pihapiirissä. Piste.
Metsästyslaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
5§
Rauhoittamattomia eläimiä ovat:
1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä,
peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta
ja kotihiiri; sekä
2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka,
harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja
räkättirastas.
Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä
rauhoittamattomista eläimistä säädetään.
36 §
Riistaeläinten häiritsemiskielto
Riistaeläimiä ei saa tahallaan häiritä niiden
ollessa sellaisella alueella, jolla
asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen
metsästämiseen metsästysoikeutta tai
metsästyslupaa.
N:o 615/1993
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993
Metsästyslaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan metsästykseen ja
rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen ja
tappamiseen sekä riistanhoitoon, riistaeläinten
aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja koiran
pitämiseen.
Tämä laki koskee soveltuvin osin myös
luonnonsuojelulain (71/23) nojalla rauhoitettujen
nisäkkäiden ja lintujen pyydystämistä tai
tappamista.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on
noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja
eläinsuojelulaissa (91/71) säädetään.
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta
säädetään erikseen.
2 §
Metsästyksen määritelmä
Metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena
olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista
sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun.
Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa
tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen,
etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen
tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin
harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen
etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä
pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla
viritettynä pyyntikuntoon.
3 §
Riistanhoidon määritelmä
Riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka
tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä,
riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai
niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä,
säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa ja eri
eläinkantojen välistä tasapainoa.
4 §
Metsästysvuosi
Metsästysvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja
päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
5 §
Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet
Riistaeläimiä ovat:
1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava,
euroopanmajava,
kanadanmajava, piisami, rämemajava, susi,
tarhattu naali,
kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä,
kärppä, hilleri,
saukko, näätä, minkki, ahma, ilves, itämeren
norppa, kirjohylje,
halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi,
japaninpeura, metsäkauris,
hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni;
sekä
2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi,
heinäsorsa, tavi, haapana,
jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka,
tukkasotka, haahka, alli,
telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko,
kiiruna, pyy, teeri, metso,
peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja
sepelkyyhky.
Rauhoittamattomia eläimiä ovat:
1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä,
peltomyyrä, lapinmyyrä,
isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri; sekä
2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka,
harmaalokki, merilokki,
kesykyyhky ja räkättirastas.
Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä
rauhoittamattomista
eläimistä säädetään.
Oikeus pyydystää ja tappaa rauhoittamatoneläin
Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus
pyydystää tai tappaa
alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä
oikeus hänellä on
silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on
metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle.
Oikeus pyydystää tai tappaa rauhoittamaton eläin
on myös
rakennuksen omistajalla tai haltijalla, jos
rauhoittamaton
eläin tavataan rakennuksessa tai sen
pihapiirissä, sekä
metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja
metsästysluvan saaneella,
jollei vuokrasopimuksesta tai luvasta muuta
johdu.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, maa-
ja metsätalousministeriö voi päättää, että
eläintautien
ehkäisemiseksi, muista terveydellisistä syistä,
yleisen
turvallisuuden varmistamiseksi tai huomattavan
omaisuutta
uhkaavan vahingon torjumiseksi määrätyn
rauhoittamattoman eläimen
saa pyydystää tai tappaa tietyllä alueella
määrättynä aikana ilman
alueen tai rakennuksen omistajan tai haltijan
lupaa.
Suomeksi sanottuna se kissa ei ole turvassa
maaseudulla kuin pihapiirissä. Piste.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kissalla joilla on panta, tai muuten näyttää
olevan kotikissa, ei ole rauhoittamaton
eläin...ettäs tiedät. Jos kissalla on esim:
tatuointi korvassa, sitä ei saa ampua, eikä
myöskään kaulapantaista..yms. yms. SELKISKÖ!!!
Lueppa vähän tarkemmin sitä sun lakikirjaa, tai
katsos vähän uudempaa kirjaa...noi säädökset ovat
jo vanhentuneet, etkä ole seurannut uutisia n. 1,5
vuotta sitten????????
Tänäänkin, eihän sitä nyt kissaa saa vapaana
pitää. Ei tietenkään myöskään ampua, jos se on
kotikissa, mutta kiinni saa ottaa ja toimittaa
asiaankuuluvaan paikkaan (kotiin tai
löytöeläintalolle).
kissaa saa pitää vapaana omalla tontilla...
Kissa saa olla vapaana omalla tontilla. Myös
omistajan välittömässä valvonnassa oleva eläin
saa olla vapaana. Tämä kissavihaajille tiedoksi
(itse en laske näihin kuuluvani).
Mutta toisaalta on niin, ettei niitä katteja
parane metsään laskea, koskapa kesäisin on
luonnossa pieniä poikasia ja pitäisi kaiken
järjen mukaan sallia eläimille häiriintymätön
lisääntymisaika siihen nähden kuin voi itse
asiaan vaikuttaa. Tästä voi varmasti jokainen
olla samaa mieltä?
Voi lapsi raukkaa.
Otappa selvää asioista ja pidä kissasi kiinni.
Vai et ole kissanvihaaja...
Vihamielisyytesi kissoja kohtaan paistaa läpi,
vaikka piiloudutkin lakipykäliesi taakse! Taidat
olla juuri niitä, jotka maanteillä koukkaavat
vähän pientareenkin puolelta, että tietä
ylittävän kattimatin saisi varmasti hengiltä. Ja
mitäs sen sitten väliä, sehän "vaikutti
villiintyneeltä"... :(
Kissa luokitellaan aina heitteille jätetyksi kun
se on muualla kuin omssa pihassa yksin VAPAANA.
Siihen ei vaikuta pannat eikä tatuoinnit !
Et ole itse tainnut kuunnella uutisia,
tämä uutinen tuliradiossa pari kuukautta sitten.
Aivan turhaa inttää vastaan,laki on laki.
Vaikka miten olisi kissoja. Itselläni kissoja on
kaksi ja olen huolehtinut mahdollisimman hyvin
niiden ulkoilusta (korkea aita ison maatalon
pihan ympärillä), että niiden muista tarpeista,
joihin kuuluu se, ettei eläintä saa laskea
luontoon vapaaksi, oli se sitten kuinka mukava
tahansa.
Vierasperäisten eläinlajien päästäminen luontoon
on kielletty, tästä enimmäisrangaistus on kaksi
vuotta vankeutta. Kissa voidaan muutamien
ennakkotapausten valossa katsoa kuuluvaksi
vierasperäisiin lajeihin, joskin yhden kissan
kyseessä ollessa kiinnijäänyt henkilö selviäisi
muutamalla päiväsakolla, kun otetaan huomioon,
että lisäksi tälläinen kissan vapaaksi laskeminen
metsään on heitteillejättö (pihapiirin /
maanomistajan luvalle saadun alueen
ulkopuolella).
Esimerkiksi ison maa-alueen omistajalta kysytyn
luvan jälkeen kissalla on oikeus liikkua
kyseisellä alueella vapaana ilman ristiriitaa.
Itse en kuulu niihin ihmisiin, jotka ovat
välinpitämättömiä luonnon eläimistä, olen sitten
kuinka paljon kissavihaaja tahansa. Mielestäni
eläimillä (muillakin kuin kissoilla) pitäisi olla
oikeus elää ilman kissan vaikutusta luonnossa
(johon ne kuuluvat).
Laissa puhutaan nimeenomaan villiintyneestä
kissasta. Kissa ei taatusti villiinny muutaman
tunnin päivittäisen ulkolenkkinsä aikana.
Käytännössä villiintyneeksi on ainakin meillä päin
laskettu kissat, jotka ovat pennusta asti eläneet
ilman ihmisen seuraa. Niitä lopetetaan, koska
täysin villille kissalle on vaikea kotiakaan
löytää. Kenenkään lemmikkikissoja ei tietenkään
ammuta, eikä siihen ole mitään tarvettakaan, kun
on tilaa elää ja antaa toistenkin elää. Mistä tämä
tappamisvimma siellä kaupungissa oikein sikiää?
Villiintyneen kissan määritelmä on
tulkinnanvarainen homma, mutta tuskinpa sitä
kukaan haluaa naapurin kissaa ampua (siis maalla)?
Mutta tästä asiasta on muutama ennakkotapaus,
joista sen verran, että kyllä kissanomistaja
metsästysoikeuden haltijalle oikeudessa
kakkoseksi jää, mikäli metsästysoikeuden haltija
(metsästysmaillaan) on tavannut irtokissan
rauhoitusaikana, jolloin se ei metsässä lain
mukaan saisi olla.
Eri asia on oman kotitalon pihapiiri, johon
kenelläkään muulla ei ole määräämisoikeutta kuin
talon omistajalla s.o. vastaavalla henkilöllä.
Sama pätee myös maanomistajaan. Maanomistajalta
voi kissalle kysyä luvan pitää sitä vapaana,
kuten koirallekin, mutta yleiseen jokamiehen
oikeuteen tämä ei kuulu.
Kaupngit ovat asia erikseen, joissa etupäässä
järjestyssääntö ohittaa metsästyslain ja
eläinsuojelulain tietyt pykälät.
Vaikea uskoa, että joku olisi tästä aiheesta
käynyt oikeutta ihan ennakkotapaukseksi asti.
Pystytkö kertomaan tarkemmin missä instanssissa
päätös on tehty ja mikä oikeuden päätös tarkkaan
ottaen oli. Ettet vain olisi keksinyt koko
juttua... Päätös sinänsä on kyllä oikean
suuntainen mainitsemissasi olosuhteissa.
Heti kun löydän, en ole varma ns.
ennakkotapauksesta eli päätöksestä, että
oikeustapaus olisi saanut ennakkotapauksen arvon,
mutta kyseisen jutun muistan hyvin.
Voi mennä pari päivää, saat jonkin ajan kuluttua
tiedon tästä.
Tietääkseni edes maanomistaja ei voi antaa lupaa
pitää koiraa/kissaa vapaana luonnossa
pesintäkaudella eli silloin kun koira/kissa on
määrätty pidettäväksi kiinni tai välittömässä
hallinassa oliko se 1.4-19.8. Ei kai maanomistus
anna erikoisoikeutta edes oman maan rauhoituksen
rikkomiseen. Tuon rajoitusajan ulkopuolella
maanomistajalla toki on mahdollista lupa antaa
ja lupa päästää kotieläin vapaaksi ei tule
jokamiehenoikeudella, vaan jokamiehenoikeudella
liikuttaessa on kotieläin oltava "hallinnassa".
Jos koira/kissa jahtaa tai häiritsee "riistaa"
katsotaan se metsästykseksi ja siihen tarvitaan
maanomistajan lupa.
Käytännössä tämä koskee enemmän koiraihmisiä, en
ole koskaan kuullut, että kissaihminen menisi
kissansa kanssa metsään/maastoon kävelemään -
sitä kun voi olla vaikea saada taas kiinni,
silloin kun haluaa. Mutta koskee asia myös
kissaihmisiä.
Kun kissa hankkii ravintonsa luonnosta oli sillä
miten monta kaulapantaa tai tatuointia tahansa se
on silloin ns. villiintynyt kissa ja sovellan
aina kun mahdollista noihin villiintyneisiin
kissoihin metsästyslain suomaa oikeutta hävittää
katti! Jos joku laista mitään tietämätön näillä
sivuilla tuo julki tietämättömyytensä uhaten
oikeustoimilla niin sehän sopii!! Täytyisi ottaa
asioista selvää ennenkuin avaa suunsa.
Edellinen kommentti kansan tajuisesti; kun nään
kissan luonnossa muualla kuin omistajansa
pihapiirissä, katti ns. katoaa.
Kaivappa nyt sieltä laista se villiintyneen kissan
määritelmä, ja iske tänne pykälän numeroineen
päivineen, niin katsotaan sitten, onko naapurin
lemmikki laskettavissa metsästyslain
tarkoittamaksi villiintuneeksi kissaksi.
Kirjoitatkos muuten myös nimimerkillä "laki", vai
oletko muuten vain ominut villikissamäärittelysi
häneltä?
Jäipä epähuomiossa täsmentämättä; rauhoitusaikana
eläimen irtipitoon luvan voi saada ainoastaan
riistanhoitopiiriltä, kun perustelee käytön ja
määrittelee tarkan ajan / toimet
metsästysalueella.
Muuten maanomistaja määrää omasta alueestaan
kyseisten 20.8 - 28.2 päivien välillä. Eli
tällöin voi maanomistajan luvalla pitää eläintä
vapaana, esimerkiksi metsästystehtävissä.
Tällöinkään lemmikkiä ei saa jättää yksin
metsään, vaan oltava mukana, näin ainakin koiran
kanssa. Kissoista asia pitää vielä tarkistaa.
Eipä kirjoita, en ota vastuuta toisesta
nimimerkistä eli kirjoittelusta, kirjoittipa
sitten puolesta tai vastaan.
Kissa luokitellaan lain mukaan villiintyneeksi
kun "se hankkii ruokansa luonnosta". Varsin
selkeää siis. Kissat pidetään pihalla ja sillä
selvä.
Viitsitkö vielä heittää tähän otteen siitä
lakipykälästä, tai edes pykälän numeron.
Katso alamomentit. Myös 7. luku 48§ alamomentit.
En sitten millään löytänyt noista lainkohdista
tuota siteeraamaasi villiintyneen kissan
määritelmää, "se hankkii ruokansa luonnosta". Koko
metsästyslaissa ei ollut villiintyneen kissan
määritelmää. Pystytkö yhtään tarkentamaan, mistä
tuo määritelmäsi on peräisin.
Tosi hyvä, että joku kyseenalaistaa tuon
lakipykäliä luettelevan kissanvihaajan
argumentit.
Miten he määrittelevät kissan vapaanapidon.
www.animalia.fi
www.animalia.fi
Kissan oikeudet:
Kotikissaa on ulkoilutettava valvotusti kuten
koiraakin. Vapaana sitä on turvallista
ulkoiluttaa vain kotipihalla, sillä villiintynyt
kissa luetaan metsästyslaissa rauhoittamattomiin
eläimiin.
Villiintyneen ja heitteille jätetyn kissan
tulkinta on epäselvää, joten periaatteessa
irrallaan juoksevan kissan voi tappaa "villinä"
tai heitteillejätettynä, varsinkin jos se on
ilman pantaa. Kissan panttaan kannattaa panna
tiuku, sillä se varoittaa pikkulintuja sekä
helpottaa kissa löytämistä.
Metsästyslain mukaan maanomistaja saa tappaa
villiintyneen kissan hetitappavalla raudalla,
elävänä pyytävällä loukulla tai ampumalla (Huom!
Kaupunkialueella ampuma-aseen käyttö on yleensä
kielletty).
Kissan tappaminen hukuttamalla on kielletty, eikä
kissoja saa pyytää esimerkiksi myrkyllä tai
raudoilla. jotka eivät tapa heti.
Tämä on suora lainaus sivuilta, lisäinfoa antaa
varmasti sitä tarvitseville kyseinen instanssi
tai sitä löytyy osoitteesta www.finlex.fi
Ihan hyvät sivut ja tekstikin periaatteessa ok.
Animalia ei kuitenkaan saadä Suomessa lakeja, eikä
ole millään muotoa edes virallinen taho niitä
tulkitsemaan. Tälläkään sivulla ollut mitään
virallista villiintyneen kissan määritelmää, mutta
jotenkin on vaikea uskoa, että naapurin lemmikki
näin yksiselitteisesti todettaisiin
villiintyneeksi edes Animaliassa.
Kysehän onkin lain tulkinnasta eri tahojen
kesken, josta ikävä kyllä ei ole selkeää kantaa.
Toinen asia on se, ettei yksiselitteistä kantaa
oikeastaan voi muodostaakaan? Mihin raja
vedetään, onko se kenties joku päivien määrä,
kissa ollut vapaana yhtäjaksoisesti sen ja sen
ajan?
Ja kuka tietää, kauanko kissa on ollut vapaana.
Itse kyllä villikissan erotan naapurin katista,
joten sikäli olen varma asiastani. Naapurin
kissat (täytyy kyllä häveten tunnustaa) juoksevat
vapaana, enkä niitä millään lailla vainoa...
Kaksi kattia olen vain vienyt kissankopassa
takaisin pihaan, jotteivat nyt vallan asumaan
muuttaisi. Johtuisiko tuo siitä, että omistan
itse kaksi kissaa.
Villikissan tappamista en sinänsä näe ongelmana,
olen useamman mainittuja petoja ampunut. Näistä
kyllä huomaa, mitä ne ovat. Mm. korvien ja
silmien puuttuminen, takkuinen ja oksainen
turkki, ISOJA kissoja, häijyjä (käyvät päälle jos
kohtaat sattumalta) luovat tunnusmerkistön
villille kissalle.
Viimeisin villikissa oli yksikorvainen, noin 11
kiloinen takkuturkki, joka yritti käydä päälle
metsässä. Pelotti itseänikin. En ehtinyt sitä
edes ampua, kun tuli kiire pois alta.
Pahimmat tapaukset ovat tietysti näitä, joissa
kissoja on hallitsematon lauma maatalossa, eikä
niitä kukaan lopeta.
Toivottavasti kenenkään lemmikki ei tälläisiä
villikissoja kohtaa.
Näinhän se yleensä on. Järjen käyttö on sallittua
kissametsästyksessäkin. Samaa mentaliteettia
täällä noudatetaan kissojen kanssa, eikä ongelmia
ole syntynyt.
Kesänjatkoa!
Eipä tässä sen kummempia, pidähän kateistasi
huolta, niin minäkin!
...kissaa pitäisi pitää irti vapaana
kuljeksimassa? Eihän koiriakaan lasketa vapaaksi
juoksentelemaan ja ajattamaan metsäneläimiä.
Kissa oppii loistavasti ulkoilemaan flexissä ja
valjaissa se vain vaatii omistajalta
viitseliäisyyttä ja vastuuntuntoa. Itselläni on
kolme kissaa joista yksi ei pidä ulkonaolosta
ollenkaan, kahta muuta ulkoilutan päivittäin
tunnin verran valjaissa. kissat hyppivät puuhun,
pyydystävät (hmm lintukin on kyllä kiinni saatu
valjaissa) kärpäsiä yms. juoksentelevat ja
nauttivat ulkoilusta. Ja näin pystyn valvomaan
kissojani ettei ne joudu rääkkäjien kynsiin,
liikenteen uhriksi jne. Ja kun on sellaisiakin
ihmisiä jotka ei kissoista pidä, en halua heitä
häiritä. heilläkin on oikeus mielipiteeseensä.