1v 5kk ja yösyöminen...

Mikä neuvoksi? Poika 1v 5kk vaatii edelleen öisin maitoa... Aiemmin yösyömisestä jo luovuttiin (ekan kerran 7kk iässä), mutta pariin kertaan pojan ollessa kipeänä olen yöllä antanut maitoa (kun on syönyt huonosti päivällä ja ollut yöllä levoton). Ja siitähän se kierre sitten syntyi, ihan omaa syytäni siis.
Aluksi halusi maitoa kerran yössä, sitten pari kertaa, nykyään usein jopa kolmesti... Heräilee tosi herkästi pieniinkin ääniin eikä uni tule ilman maitoa.
Kesällä oli mummilla hoidossa pari yötä, ja siellä ei vaatinut öisin mitään vaan nukkui kuin tukki. Sen jälkeen meni jonkin aikaa kotonakin samaa rataa, mutta sitten taas jossain vaiheessa alkoi se aamuöinen heräily ja kitinä. Sitten alkoi herätä jo aikaisemmin, jolloin uusi maidon tarve ehti tulla yön aikana.
Nyt ollaan siinä älyttömässä tilanteessa että kun nukahtaa 20 aikoihin, niin herää usein JO 23 aikoihin ekan kerran. Olen yrittänyt tehdä kaikkea korvaavaa maidon tilalle: otan syliin, rauhoittelen, silittelen, hyräilen, tarjoan vettä jne. MIKÄÄN ei auta, vaan poika riuhtoo sylissä ja huutaa niin että ei meinaa saada pideltyä. Osoittaa sormella ovelle että pitää mennä hakemaan maitoa.
Olen siis yrittänyt hellää suhtautumista, mutta pariin kertaan myös "huudattanut". Tulos: kaksi tuntia hysteeristä raivoa, huutoa ja taistelua jolloin kukaan meillä ei nuku.

Nyt vielä alkoi päivähoito, eikä viitsisi öisin valvottaa jotta jaksaa päivällä hoidossa. Miten ihmeessä yöt saataisiin rauhallisiksi? En millään jaksa uskoa että tämän ikäinen poika on nälkäinen öisin, koska syö päivällä normaalisti. Siirsin pojan reilu kuukausi sitten omaan huoneeseen nukkumaan, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta tilanteeseen.
Öinen maidon juominen aiheuttaa myös sen että vaippa pitää vaihtaa parikin kertaa yössä (osa heräilyistä saattaa johtua pissahädästäkin).

Miten edetä?
12683
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Hankala tilanne.

Omaan huoneeseen siirto ja päivähoidon aloitus on kyllä niin suuria muutoksia lapsellenne, että jo pelkästään niiden takia ette heräilemättä öistänne pääse. Jos tähän lykkyyn yrittää vielä yösyötön lopettamista, niin aika vaikeaksi menee.

Mä ottaisin pojan samaan huoneeseen, jotta ei tarvitsisi nousta ylös öisin. Ja poikanne myös joutuu huutamaan sut luoksesi, jolloin hän itsekin herää enemmän ja unen päästä on molemmilla vaikea saada kiinni. Ja hän voi alkaa käyttämään "haluaa maitoa" verukkeena, jotta saisi sut lähelleen. Jos häntä pelottaa yksin.

En suosittele missään nimessä huudatusta omassa huoneessa, siinä kärsii lapsen psyyke.

Syötä illalla niin paljon kuin jaksaa syödä. Banaani on tosi täyttävää ja puuroa päälle maidonkin voi korvata vähän tuhdimmalla semperin iltavellillä.

Nuku samassa huoneessa. Kun poika herää, niin et vain anna maitoa. Rauhoittele yms. Voit myös maata hiljaa ja "muka nukkua" ja sanot tasaisin väliajoin "nyt nukutaan" "maitokin on nukkumassa".

Äänestä
  • En missään nimessä ole huudattanut yksin omassa huoneessa, täsmennyksenä tämä... Vaan sylissä pidelty ja rauhoiteltu mutta tuloksetta.

    Aivan heti en ajatellutkaan että maidosta pitää päästä eroon, kun on isoja muutoksia muutenkin - ja siksi ole maidon antamista jatkanut että päivät olisivat helpompia uudessa tilanteessa. Mutta hiljalleen kyllä täytyisi tuosta tavasta päästä eroon, sillä se vie mehut sekä lapselta että vanhemmilta ja kaikki ovat väsyneitä: hoitopäiväkin on lapselle rankempi kun yöunet ovat rikkonaisia.
    Täytyy kokeilla jos muuttaisin pojan huoneeseen väliaikaisesti vaikka patjalle lattialle, olisiko merkitystä sillä että pystyn reagoimaan nopeammin huuteluun. Tosin tämä maitohomma oli ihan sama silloin kun poika oli vielä meidän huoneessa.

    Äänestä

Olet nyt huomaamattasi opettanut lapsellesi, että kun tarpeeksi kiukkuaa hän saa tahtonsa läpi. Aikuisen periksi antaminen lisää lapsen epävarmuutta ja turvattomuutta. Lapsi passuuttaa sinua niin paljon kuin vaan annat ja hakee turvallista rajoja asettavaa vanhempaa.

Tarjoa illalla jotain tukevampaa, jotta tiedät ettei lapsella varmasti ole nälkä. Mikään ei estä syömästä ihan oikeaa lämmintä ruokaa perinteisten iltapalaruokien sijaan. Kerrot ettei maitoa enää saa etkä anna vaikka mikä olisi ja pidä kerrankin päätöksestä kiinni. Kahden tunnin huutaminen ei edes ole kovin paljon. Odotappa sitä aikaa kun lapsesi vaatii mopoa, koiranpentua, pleikkaria, autoa.... Älä myöskään ala huvittaa lasta yöllä. Älä puhu äläkä ota kontaktia. Auta lapsi takaisin nukkumaan niin monta kertaa että hän oppii yön olevan nukkumista varten.

Äänestä
  • Sehän se ongelma juuri on, että olen itse saattanut tilanteen tähän pisteeseen ja ollut epäjohdonmukainen. Yhtenä vaihtoehtona olen miettinyt että jos jättäisi unimaidon antamatta (on tottunut saamaan maidon pullosta makkarissa unille mennessä), niin ei sitten yhdistäisi nukahtamiseen sitä maitoa.

    Äänestä

  • väsyneet kirjoitti:

    Sehän se ongelma juuri on, että olen itse saattanut tilanteen tähän pisteeseen ja ollut epäjohdonmukainen. Yhtenä vaihtoehtona olen miettinyt että jos jättäisi unimaidon antamatta (on tottunut saamaan maidon pullosta makkarissa unille mennessä), niin ei sitten yhdistäisi nukahtamiseen sitä maitoa.

    Joko teillä on käyty ekaa kertaa hammaslääkärissä? Siellä ainakin tulevat opastamaan siitä, ettei hampaiden pesun jälkeen saa syödä enää mitään. Jos lapsesi on saanut kariesbakteerin tulevat hampaat reikiintymään pahasti, jos bakteereilla on koko ajan syötävää.

    Lisää syötävää iltapuolelle niin lapselle ei varmasti tule nälkä. Iltavellien ja maidon sijaan jotain täyttävämpää.

    Äänestä

Sikäli tutulta kuulostaa, että meidän esikoisella jäi myös aina yösyömiset päälle kun kipeänä annoin juomista yöllä. Olin kuitenkin aina tiukkana siitä, että kun tauti oli voitettu, ei yöllä enää saanut mitään. Tämä tarkoitti aina parin yön kitinöitä kun vieroitin tytön yösyömisistä. Mutta se kannatti. Aikaa myöten hän oppi että vain kipeänä saa yöllä juomista.

Äänestä

mulla 2 lasta ja toisen kannsa tullut tuo sama tilanne, plus että isompi nukkuu samassa huoneessa ja olisi pakko saada nukkua että jaksaa kouluun aamulla. olen antanut maitoa kun haluaa. tätä kesti n. 3kk ja nyt se vain loppui. on nukkunut jo monta yötä heräämättä. lapsi siis 1,7v. vesipulloakin yritin muttei kelvannut... sen verran tein itselleni helpommaksi et laitoin pari pulloa ja tuttelipurkin viereen ja kun rupes maitoa kiljumaan niin tyhjensin purkit pulloon ja tökkäsin käteen... et voihan sitä huudatustakin harrastaa jos tykkää et niin ois helpompaa mut kylhän se maidon vaatiminen joskus loppuu!!!tsemppiä vaan ja iloista mieltä!

Äänestä

Tarvit vaan korvatulpat ja luonteenlujuutta.

Tyttö oli tottunut aina saamaan "mammaa" yöllä. Ei muka saanut untakaan ilman sitä. Kerralla lopetin maidon antamisen ja toteutin unikoulun ohjeita:
-annat lapsen raakasti itkeä ensin vaikka 3-5min, ja sitten rauhoitat lasta laittamalla käsi pään päälle.
-kun lapsi rauhoittuu, menet pois.
-pidennä itkusykliä tasaisesti - lapsen tulee ymmärtää että vanhempi on lähellä ja tulee tarvittaessa, mutta ei kuitenkaan juokse lapsen pillin mukaan miten sattuu.

Noilla mulla meni yö tai kaksi, kun maidon kinuaminen loppui.

Edelleen,jos on kipeä, kuume tms tai jos on kuuma sisäilma, niin maitoa saatan antaa. Parempi ettei tule nestehukkaa.

Äänestä
  • Nykyisin huudattamista ei suositella lainkaan. Sen on nyt todettu tosiaan aihettavan ongelmia lapsen henkiselle kehitykselle. Kyllähän sen nyt jo vaisto sanoo, että ei saa huudattaa!!
    Näissä sairaaloissa pidettävissä unikouluissakin ei enää huudateta, koska psykologit ym. muut ovat tosiaan havainneet, että se aiheuttaa vain haittaa. Ja varhaislapsuus on erittäin tärkeää aikaa lapsen henkiselle kehitykselle. Huudatuksella tulee vain haittaa. En käsitä, miksi ihmeessä tämä huudattaminen on vielä ihmisten mielissä, vaikka siitä on virallisestikin luovuttu jo monta vuotta sitten!!!

    Lueppas isä 34v tämä:
    http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649

    Äänestä

  • se on vanhentunutta.... kirjoitti:

    Nykyisin huudattamista ei suositella lainkaan. Sen on nyt todettu tosiaan aihettavan ongelmia lapsen henkiselle kehitykselle. Kyllähän sen nyt jo vaisto sanoo, että ei saa huudattaa!!
    Näissä sairaaloissa pidettävissä unikouluissakin ei enää huudateta, koska psykologit ym. muut ovat tosiaan havainneet, että se aiheuttaa vain haittaa. Ja varhaislapsuus on erittäin tärkeää aikaa lapsen henkiselle kehitykselle. Huudatuksella tulee vain haittaa. En käsitä, miksi ihmeessä tämä huudattaminen on vielä ihmisten mielissä, vaikka siitä on virallisestikin luovuttu jo monta vuotta sitten!!!

    Lueppas isä 34v tämä:
    http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649

    HUS unikoulussa sanotaan näin:

    Unihäiriöiden hoidosta käytetään yleensä nimitystä unikoulu. Unikoulu on nimenä muistutus siitä, että lapsi oppii siinä uusia taitoja, mutta yhtä tärkeätä olisi korostaa vanhempien tarvetta ja mahdollisuutta oppia. Koko lapsen kasvun aikana vanhempien on pystyttävä tasapainoilemaan kasvun kahden elementin jännitteessä: toisaalta luottamuksen ja turvallisuuden perustan vahvistamisessa, toisaalta oman elämän hallinnan, kompetenssin vahvistamisessa. Eri unikoulumallit eroavat siinä, kuinka ne näkevät tämän jännitteen.

    Perinteisin malli, jota usein kutsutaan huudatusunikouluksi, lähtee siitä, että lapsen yöllinen heräily ja lohdun tai avun vaatiminen on manipulatiivinen yritys ottaa tilanne hallintaan. Kieltäytymällä kuulemasta lapsen ”vaatimuksia” vanhemmat ”näyttävät hänelle kaapin paikan” eli opettavat, että vanhemmat määräävät ja lapsen on sopeuduttava riippumatta siitä, miltä se lapsesta tuntuu. Jättäessään lapsen yksin huutamaan huoneeseen, kun hänen on vaikea saada unta, vanhempi ajattelee auttavansa lasta itsenäistymään. Useissa tapauksissa tämä toimii ja parin kolmen yön jälkeen lapsen heräily vähenee.

    Mallin ongelmana on ensinnä se, että temperamenttisesti hyvin vahvat lapset jaksavat protestoida yksin jättämistä tuntikaupalla ja harvan vanhemman vaistot antavat myöden näin selkeälle lapsen viestille. Siinä joutuisi kieltämään itseltään sen perusajatuksen, että lapsen viesti omasta kokemuksestaan on todellinen ja siihen kuuluu ainakin jollakin tasolla vastata. Toinen ongelma on kiinnittymistutkimusten havainto siitä, että lapset yleistävät kokemuksensa vanhempien tavasta vastata heille heidän tarvitessaan apua tai lohtua.

    Toistuvissa kokemuksissa, joissa vanhemman vastaus on torjuva tai hylkäävä, lapsi kehittää välttelevän kiinnittymissuhteen, jolloin merkittävä osa hänen omasta kokemuksestaan jää jakamatta vanhempien kanssa. Näiden lasten sisäinen maailma kehittyy kognitiivista hallintaa korostaen vailla yhteyttä suureen osaan lapsen omia tunteita, erityisesti pienuuden, avuttomuuden, pelon ja lohdun tarpeen tunteita.

    Suomessa paljon esitelty unikoulumalli on kuvattu Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisemassa kirjasessa ”Unikoulu kotona”. Se lähtee yllä mainittujen unihäiriöiden hoidon perusperiaatteista mutta painottaa vahvasti, ettei yli puolivuotiaan vauvan yöllistä hätää tule missään tilanteessa hoitaa ruualla. ”Yli puolivuotias lapsi ei tarvitse yösyöttöä”. Oman sängyn ja oman huoneen merkitystä lapselle korostetaan perustellen, että lapsen on hyvä herätä yöllä samassa paikassa, jossa on itse illalla nukahtanut.

    Lapsen yöllinen vaativuus kehotetaan tässäkin mallissa torjumaan, mutta ei yhtään samalla vahvuudella kuin ensin kuvatussa. Lapsen luo voidaan siinä mennä toteamaan, että on yö ja aika nukkua. Lapseen suoran kontaktin ottamista on kehotettu vahvasti välttämään. Pulmana on tilanne, jossa lapsen hätä on niin suuri, että vanhemman sanallinen rauhoittaminen ei lainkaan auta. Myös yli puolivuotiasta lastaan imettävän äidin on vaikea toteuttaa tätä unikoulumallia.

    Montrealin McGillsin yliopiston professori Klaus Minden kehittämä malli eroaa perinteisistä unikouluista korostaessaan unihäiriöisen vauvan aitoa tarvetta saada apua sisäisen tilansa säätelyyn. Siinä luodaan vahva rytmi päivään, jolloin vauvan kanssa ollaan paljon aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Yöllä itkevää lasta ei jätetä yksin, vaan hänen luokseen mennään silloin, kun itku ei ole rauhoittumassa itsekseen (ei siis heti, kun vauva alkaa itkeskellä, jolloin hän saattaa vielä tyyntyä ilman apua). Yleensä vauvan luo menee isä (tai isän ollessa poissa, jotakin toista äidille läheistä aikuista, joka suostuu tähän rooliin), jotta äitiin liittyvä ehdollistunut muisto maidosta ei aktivoituisi. Hänelle on annettu ohje puhua vauvalle hiljaa ja rauhoittavasti ja laskemaan käsi tyynen vahvasti hänen päälleen. Iso painava käsi rauhoittaa useimmiten tilanteen.

    Näin otetaan huomioon ihmisen stressikeskuksen suorat yhteydet tuntoaistiin, korostaen, että kosketus ja nimenomaan tasainen, melko voimakas ja tarvittaessa rytminen, riittävä kosketus selkään tyynnyttää paremmin kuin muu. Jos tämäkään ei auta, lapsi tyynnytetään sylissä rauhallisesti keinuttamalla, mutta hänet lasketaan heti hänen tyynnyttyään takaisin sänkyyn. Aistiärsytyksen määrä pyritään koko ajan pitämään mahdollisimman vähäisenä. Tämä merkitsee mm. sitä, ettei lapsen kanssa aleta seurustella. Jos vauva sitä tarvitsee, häntä voidaan imettää kerran yössä, vähäeleisesti, hämärässä huoneessa ja ilman stimuloivaa katsekosketusta. Yömaidosta pyritään puolen vuoden iässä eroon antamalla lapselle riittävä ateria illalla. Pelkästään äidinmaidolla olevat puolivuotiaat heräilevät nimittäin usein nälkään.

    Kaikessa hyvässä unihäiriöiden hoitotyössä vanhempien kanssa keskustellaan sekä ennen interventiota että sen aikana. Heidän tulee saada tarpeeksi tietoa vauvan unesta ja vauvan säätelyjärjestelmistä sekä niistä tavoista, joilla aikuinen voi fyysisesti tyynnyttää hätääntyvää vauvaa. Jos isät sitoutuvat hoitamaan vauvan yöaikaisen tyynnyttämisen rytmitysvaiheessa, unihäiriö todennäköisesti korjautuu. Samalla vanhemmat ja erityisesti isä saavat kokemuksen kyvystään auttaa vauvaa tämän hädässä, mistä on paljon apua myöhemmin uusien kehityshaasteiden edessä.

    Äänestä

Meillä oli ihan sama tilanne oman pojan kanssa, en nyt noin äkkiseltään huomannut tekstistäsi että onko teillä vielä tuttipullo käytössä? Meillä nimittäin pullosta luopuminen lopetti yösyönnit, ja sen jälkeen on päivisinkin ruoka maittanut paljon paremmin!

Jaksamista vain teille!

Äänestä

...kun yli vuoden vanha poika herätteli 2-3tunnin välein ja vaati maitoa.Otin asian puheeks neuvolassa. Hoitsu tuumas että lapsi on tottunu 5 tähden palveluun ympäri vuorokauden ja osaa pitää saavutetuista eduista kiinni. Lapselle ei ole helppoa oppia että "tähdet tippuu" kun ikää tulee lisää. 8kk ikäinen lapsi ei tarvi yöllä ruokaa jos on syönyt kunnon iltapalan. Hoitsu antoi tassuhoito-oppaan käteen ja sanoi että mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta löytyy tarkempaa tietoa. 1yö:2-3h raivokasta huutoa. 2yö:tunti raivokasta huutoa. 3yö:pientä kitinää ruoka-aikoihin mut ei muuta. Hyvin äkkiä poika siihen tottui ja oli päiväsaikaan itsekkin pirteämpi kun oli nukkunut yönsä ilman ylimääräisiä katkoja...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


väsyneet kirjoitti:

Mikä neuvoksi? Poika 1v 5kk vaatii edelleen öisin maitoa... Aiemmin yösyömisestä jo luovuttiin (ekan kerran 7kk iässä), mutta pariin kertaan pojan ollessa kipeänä olen yöllä antanut maitoa (kun on syönyt huonosti päivällä ja ollut yöllä levoton). Ja siitähän se kierre sitten syntyi, ihan omaa syytäni siis.
Aluksi halusi maitoa kerran yössä, sitten pari kertaa, nykyään usein jopa kolmesti... Heräilee tosi herkästi pieniinkin ääniin eikä uni tule ilman maitoa.
Kesällä oli mummilla hoidossa pari yötä, ja siellä ei vaatinut öisin mitään vaan nukkui kuin tukki. Sen jälkeen meni jonkin aikaa kotonakin samaa rataa, mutta sitten taas jossain vaiheessa alkoi se aamuöinen heräily ja kitinä. Sitten alkoi herätä jo aikaisemmin, jolloin uusi maidon tarve ehti tulla yön aikana.
Nyt ollaan siinä älyttömässä tilanteessa että kun nukahtaa 20 aikoihin, niin herää usein JO 23 aikoihin ekan kerran. Olen yrittänyt tehdä kaikkea korvaavaa maidon tilalle: otan syliin, rauhoittelen, silittelen, hyräilen, tarjoan vettä jne. MIKÄÄN ei auta, vaan poika riuhtoo sylissä ja huutaa niin että ei meinaa saada pideltyä. Osoittaa sormella ovelle että pitää mennä hakemaan maitoa.
Olen siis yrittänyt hellää suhtautumista, mutta pariin kertaan myös "huudattanut". Tulos: kaksi tuntia hysteeristä raivoa, huutoa ja taistelua jolloin kukaan meillä ei nuku.

Nyt vielä alkoi päivähoito, eikä viitsisi öisin valvottaa jotta jaksaa päivällä hoidossa. Miten ihmeessä yöt saataisiin rauhallisiksi? En millään jaksa uskoa että tämän ikäinen poika on nälkäinen öisin, koska syö päivällä normaalisti. Siirsin pojan reilu kuukausi sitten omaan huoneeseen nukkumaan, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta tilanteeseen.
Öinen maidon juominen aiheuttaa myös sen että vaippa pitää vaihtaa parikin kertaa yössä (osa heräilyistä saattaa johtua pissahädästäkin).

Miten edetä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu