Syöpälääkärien käytäntö tuli esille tuolla Lusiinan kanssa keskustelussa.
Mitenkä teidän tapauksessa kutsuttiinko teidän puolisoa/läheistä/omaista lääkärin vastaanotolle potilaan mukana.
Jos kutsuttiin niin kysyttiinkö ensin teiltä.
Vai eikö kutsuttu ollenkaan.
Olen saanut sen käsityksen että siinnä on erilaisia käytäntöjä.
Mitenkä teidän tapauksessa kutsuttiinko teidän puolisoa/läheistä/omaista lääkärin vastaanotolle potilaan mukana.
Jos kutsuttiin niin kysyttiinkö ensin teiltä.
Vai eikö kutsuttu ollenkaan.
Olen saanut sen käsityksen että siinnä on erilaisia käytäntöjä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mieheni kysyi voiko vaimo tulla mukaan, lääkäri sanoi "kaikki mukaan ketä haluatte"niin minä ja poika menimme eka kerralla ja niin minä olen ollut joka kerta. Minä olen pitänyt kirjaa kaikista muutoksista ja potilaan kunnosta ym. tuntemuksista ja niistä on ollut apua, varsinkin nuoret lääkärit ovat halunneet nähdä näitä muistiinpanoja ja kiitelleet että niistä on paljon apua.
Kun tässä on vuosikausia kuljettu keskussairaalassa suuri osa hoitajista ja muutama lääkäri on tuttuja, kyllä me on saatu asiallista ja hyvää kohtelua.
Minun mielestä tällaisessa sairaudessa pitää omainen olla mukana alusta alkaen, vaikeampaa on väliltä "hypätä"
Mutta tässäkin niinkuin kaikessa muussakin mikä sopii yhdelle ei ehkä sovi toiselle ja tämä pitää ottaa huomioon.
Onko niin että laajempialainen syöpä kuuluu ensin syöpälääkärille ( lyhmfooma) ja sisätautilääkärille sisäelimissä olevat syövät ja niin edelleen.
Kyllä miehenikin siirrettiin pois syöpälääkäriltä kun ei enää saanut siihen hoitoja.
Kyllä se pitkässä sairaudessa on läheinen tärkeä toinen vaihtoehto on laitos?
Tämä aloitus oli niitä joita tänne kuuluukin.
te olette sen syöpälääkärin löytäneet ? Minulla on nyt yksi syöpä sädehoidettu, toisen syövän primäärikasvain leikattu ja kolmannen syövän takia toinen munuainen poistetaan reilun viikon päästä enkä ole vielä kertaakaan tavannut mitään varsinaista syöpälääkäriä.
on aina hän, joka sattuu asiaasi hoitamaan :-). Valitettavasti nykyisin joka kontrollikerralla voi olla eri lääkäri. Voisko ajatella että sinun syöpälääkärisi tuossa munuaisasiassa on hän, jonka kanssa olette leikkauksesta keskustelleet.Ja sitten jatkossa maksametariasioissa hoidon määräävä onkologi.
Kenellä on vastuu kokonaisuudesta minun hoidoissani ? Kysyin sitä työpaikan lääkäriltä mutta ei hänkään osannut oikein kunnolla sanoa. Nyt on hommaan osallistunut yksi työterveyslääkäri, yksi gastroenterologi, yksi gastroenterologiaan erikoistunut kirurgi ja kohtapuoliin yksi urologi. Ja sitten joskus listalle mukaan tulee onkologi. Viimeinen hoitovastuullinen on sitten varmaan krematorion vahtimestari.
Homma on edennyt ihan hyvin että ei siinä mielessä ole valittamista mutta pikkaisen epätietoisena tässä ollaan.
Tuo alussa esittämäni kysymys oli lähinnä retorinen niin että teidän ei tarvitse yrittää keksiä vastausta siihen.
menin onkologin vastaanotolle aviomies mukana.Sai tulla ilman muuta.Samoin eka sytohoidossa mies oli mukana.Varmuuden vuoksi,sillä ajoin sytojen jälkeen 160 km kotiin.Miehellä ei ole ajokorttia!
Kokonaisvastuuta kaikista noista syövistä ei ole välttämättä kenelläkään.Eri asai olisi varmaan jos sinun syöpäsi olisi yksi ja sama levinnyt versio. Omalääkärisysteemit ei toimi siitä syystä että ei ole lääkäreitä enää tarpeeksi sitä hommaa pyörittämään. Työterveyslääkäri ei voi olla kaikkien erikoislääkäreiden ruumiillistuma, tietenkin jonkinlainen koordinoija voia olla.Ihmistä ei hoideta kokonaisuutena vaan erikoisaloittain viipaleina, näin se vaan on :-). Täytyy vaan itse olla siteä oma edunvalvoja.
---- et vastannut Elisaman kysymykseen.
ainoa jota on vaimon reagointi ja vointi kiinnostanut oli tehtaanlääkäri, muut eivät ole puolisosta puhuneet mitään. Johtuisikohan se siitä että ovat olleet kirurgeja ja ne tuntuvat ajattelevan potilasta vain toimenpiteenä, ei ihmisenä .
Näin se taitaa mennä. Sinä olet se munuaisen poisto huoneesta kymmenen :-I. Kirurgeiksi varmaan valikoituu sellaiset nopeatempoiset toiomenpidekeskeiset lääkärit. Ei tarvitse ajatella kuin se toimenpide ja sillä siisti :-). Haava umpeen, kotiutus ja kontrollit haavan suhteen terveyskeksuksen reppulääkärille :-).
Viime kerralla heräämössä jotenkin särähti korvaan hoitajienkin keskustelu: "Siihen tuodaan kohta se lonkka" Kait sieltä muutkin osat ihmistä oli tulossa ? Me olimme lonkkia ja suolia ja mikä mitäkin mutta ei ihmisiä. Mutta onneksi sitten osastolla oltiin taas kokonaisia.
tuo ammattislangi outoa joka alalla
Kympissä olka,fysioterapeutin avulla ulos,kahdeksikon selkä autettava vessaan-kuutosen rouva naurava,mutta kipujen vuoksi syö ehkä joskus itse-heräämöstä herra,jonka selkä dementoituneen tavalla kulkee-tuki mukaan!Vastaanotolla nuorehko,punakka ja asiallinen nainen,kävelee itse tutkimushuoneeseen!??
Katselin nuo sinun vastauksesi tähän ja en voi kuin ihmetellä miten sinua on heitelty.
Tässä "vaaliiirissä" on aika alkuvaiheessa jokaisella syöppotilaalla eräänlainen "omalääkäri" vaikka sitten on myös välillä niitä erikoisihmisiä.
Silti hän on yhden kirjoissa.
Se on sitä ammattislangia.
sanottiin kutsukirjeessä että omainen saa olla mukana,mulla kun ei ketään ole niin en ottanu tuota koiraakaan mukkaan kun ei se hississä ole koskaan ollu.Siis ekakerrasta lukien olen yksin asioinut syöpäni tiimoilta,enkä tiedä mitä ne omaiset siinä hermoilemassa mukana tekisikkään,olen sen verran elämän koulua kahlannut kuin mummo lumessa aina yksin ja niin on ollu paras,kun yksin tänne synnytään ja yksin kuollaan niin miksipäei tätä väliaikaakaan yksin pärjäisi.
Diagnoosin teki työterveyslääkäri, seuraavaksi tapasin kirurgin. En minä itsekään tavannut mitään syöpälääkäriä ennen kuin vasta leikkaushaavan parannuttua, hoitojen alkaessa.
Aloitus joka pitää poistaa heti. Kuitenkin sopii hyvin todisteeksi elisaman harkintakyvyttömyydestä.
loukkoovakkii vielä-millä tavalla?
Menee jo vitsailun puolelle , asiaton aloitus?
Tämä aloitus oli kyl viikon asiallisin.-))
Kerrotko miten Elisaman aloitus loukkasi sinua?
tähänkin tulit louskuttamaan leukojasi. aloitus on erittäin asiallinen.
Aivan samaa mieltä, kyllä tämä on aivan rautainen todiste.
ottamaan joku mukaan. Diagnoosin kuultuani ei tullut mieleenkään pyytää ketään mukaan. Olisin saanut koko ajan rauhoitella niitä itkupillejä hätähousuhössöttäjiä.
Syöpäni tuli esiin joukkoseulonnassa. Tapasin ensin syöpälääkärin, syöpähoitajan, kirurgin, syöpäkääkärin, monta opiskelijaa ja muun alan lääkäriä sekä lopuksi syöpälääkärin.
Olen tottunut ainaiseen "kukahan siellä nyt mahtaa olla" menoon tuon herra S.n kanssa. Kahta kertaa ei ole sama lääkäri. Aina joku erikoistuva opiskelija. Edellisen kerran jatkosuunnitelman menee uusiksi joka kerta. Siinä tuntee itsensä potkupalloksi, yksi potkaisee yhteen suuntaan, toinen toiseen jne....
pyyntä vaan siinnä eka kutsussa että saa ottaa lähimmäisen mukaan
siinä luki että ota lähiomainen ( oliko puoliso) mukaan,,
mutta vasta toisella soitolla sattui meille, oli ensin soittanut vahingossa samannimiselle ihmiselle tai siin hänen puolisolleen, itse lääkäri kertoi
Kyllä on näkyy erilaisia käytäntöjä.