Kertokaa kokemuksianne kissan ulkoiluttamisesta
kaupungissa. Olen päättänyt alkaa ulkoiluttamaan
vuoden ikäistä kissaani säännöllisesti valjaissa.
Aikaisemmin kissa on päässyt ulos vain maalla
(sielläkin valjaissa) mutta jotenkin tuntuu että
kissa elää onnellisempaa ja täydempää elämää jos
se saa tepastella päivittäin luonnossa. Ongelmana
on lähinnä se, miten kissan saa tottumaan että
ulos pääsee vain kerran päivässä (se on kova
nurisemaan ja maukumaan ja epäilen että uloshinku
tulee vaivaamaan 24h). Onko näin? Jakakaa
kaupunkikissojen omistajat kokemuksianne :)
kaupungissa. Olen päättänyt alkaa ulkoiluttamaan
vuoden ikäistä kissaani säännöllisesti valjaissa.
Aikaisemmin kissa on päässyt ulos vain maalla
(sielläkin valjaissa) mutta jotenkin tuntuu että
kissa elää onnellisempaa ja täydempää elämää jos
se saa tepastella päivittäin luonnossa. Ongelmana
on lähinnä se, miten kissan saa tottumaan että
ulos pääsee vain kerran päivässä (se on kova
nurisemaan ja maukumaan ja epäilen että uloshinku
tulee vaivaamaan 24h). Onko näin? Jakakaa
kaupunkikissojen omistajat kokemuksianne :)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos tosiaankin haluaa opettaa kissan ulkoilemaan,
niin se vaatii ainakin kaksi kertaa päivässä
lenkkinsä voimakkaalla naukumisella. Yksi kerta
päivässä ei yleensä riitä.
Kissa oppii helposti tietyn lenkin, eikä suostu
sitä enää opittuaan oikaisemaan tai lyhentämän.
Itselläni kuului lenkkiin katua puistoa ja
peltoa. Opittuaan lenkkinsä ei kissa vierastanut
edes sadetta, vaan kävelemään piti päästä juuri
tuo kaksi kertaa päivässä aamuin ja illoin.
Samanlainen riesa siitä tilee kun koirastakin.
Vaikka sinulla ei tekisi mieli lenkille, niin
kissa ei sitä unohda. Ei muuta kun kävelemään.
Ainakin minun mielestäni sisäkissana pito on
monta vertaa helpompaa, kuin opettaa kissa
lenkille.
... Samaa mieltä olen minäkin, että helpompaa
olisi pitää kissa sisällä, mutta mitä jos kissa
naukuu, maukuu ja hullaantuu ulkoilman hajustakin
eikä anna hetken rauhaa? Tämä on tilanne meillä
tällä hetkellä eikä kissa ole ulkoillut kuin
maalla jokunen kuukausi takaperin. Alan tulla
epätoivoiseksi ja ajattelin, että ulkoilu
auttaisi asiaa...
Tilanteen tekee vaikeaksi se, että kissallasi on
ollut "kosketus luontoon" ja sitä se ilmeisesti
vieläkin kaipaa, kun haistaa ulkoilman hajuja
oven raosta. Jotkut ovat ratkaisseet tämän
ongelman verkottamalla parvekkeen kissansa
ulkoilutilaksi, mutta sinulla se ei varmaankaan
ole mahdollista.
Kyllähän pitkän lenkin tehnyt kissa on puoli
päivää tyytyväinen, mutta sitten pitäisi taas
päästä pihalle. Itse olen tuon myös kokenut enkä
varmastikaan enää opeta kissaani lenkkeilemään.
On siitä vaan sellainen riesa jatkuvasti, vaikka
joskus mielelläänkin kissan kanssa kävelisi.
... onko ymmärrettävä, että kissa on
onnellisempi, kun sitä ei koskaan edes
tutustuteta ulkoilman ihanuuksiin? Kärjistettynä,
kerran ulos päästyään se kaipaa sinne koko ajan?
Dämn... ja minä kun luulin rikastuttavani
kissojeni elämää ulkoiluttamalla niitä... :(
.. Ja vielä Anterolle tiedoksi että meillä on
lasitettu parveke, jossa kissa "ulkoilee"
päivittäin. Nyt kollimme on maalla hoidossa
(koska se kävi hieman turhan hurjaksi ja
muutenkin sillä on siellä enemmän seuraa näin
kesällä). Maalla se on karannut hyttysverkkojen
läpi ulos ja on muutenkin nokka ovenraossa.
Mitäköhän pitäisi tehdä? Alkaa kohta konstit
loppua...
Vanhassa omakotitalossa on näköjään tämä etu,
ettei sisäkissa pääse heti ulko-ovelle. Kylmän
välikön yläkertaan vievät portaat ovat niin
vastustamattomat, että sinne kissan pitää päästä
ilman muuta. Aikansa esim. talvella
jäähdyteltyään tulee sitten taas takaisin sisään.
Voin kyllä kuvitella miten helposti kissa pääsee
tämän nykyisen muovisen hyttysverkon läpi, jos on
mennäkseen. Eihän sellainen sitä pidättele.
Rautakaupasta pitäisi saada myös metallista
suodatinverkkoa, josta hyttysverkon voisi
rakentaa. Vanhaan aikaa ne olivatkin
metallilankaa, josta ei kissan kannattanut
yrittää läpi.
Vaikea tähän mitään sellaista papenttiratkaisua
on kehittää, mikä täyttäisi sekä ihmisten että
kissan tarpeet hyväksyttävästi.
Ehkäpä muilla on kokemuksia vastaavasta
tilanteesta.
Isälläni on 11 vuotta vanha kissa joka ei ole
käynyt huoneiston ulkopuolella muuten kun
eläinlääkärissä. Aivan tyytyväiseltä hän
vaikuttaa elämäänsä ja on vielä leikkisäkin. Ei
se minusta ole kissalle välttämättömyys pihalle
päästä.
Onko kukaan kokeillut jotain vastaavaa
tuuletusikkunoihin? Kesäkuumalla on pakko pitää
ikkunoita auki, mutta kissa pentele hyökkää aina
ikkunaan kun sen aukaisee. Asumme kolmannessa
kerroksessa ja kerran kissa repi hyttysverkon ja
hyppäsi (ulko)ikkunalaudalle. Tuli hätä käteen
saada kissa pois, kun tuuletusikkunat
ovat "kahdessa" osassa päällekkäin, (opiskelija-
asuntotyyliin) jolloin kissa piti tietenkin onkia
sen ylemmän ikkunan kautta pois.
Hankin reilu vuosi sitten pari aikuista kissaa,
jotka olivat viettäneet koko siihenastisen
elämänsä kerrostalokaksiossa. Molemmat kissat
olivat hinteliä ja luonteeltaan varsinaisia
sohvaperunoita.
Uusi koti on noin 4 kertaa suurempi kuin
edellinen ja lisäksi kissat aloittivat
säännöllisen ulkoilun. Aluksi ulkoilu oli lähinnä
surkuhupaisaa seurattavaa. Kissojen motoriikka
oli surkea. Mäkisessä maastossa liikkuminen oli
jatkuvaa kompuroimista ja puuhun kiipeäminen
vaivalloista räpellystä, alastulosta
puhumattakaan.
Nyt vuoden jälkeen kissat ovat todella
muuttuneet. Ne ovat virkeitä ja leikisiä ja
ruokakin maistuu paremmin. Kompurointi on
vähentynyt ja lihaksisto voimistunut. Kissat
ulkoilevat noin 5 tuntia päivässä, lomalla ja
viikonloppuisin lähes oman tahtonsa mukaan.
Lisäksi tuntuvät käyttävän hyödykseen talon koko
asuinpinta-alan kisaillessaan.
Kissoja on monenlaisia ja varustettuna
erilaisella liikunnantarpeella. Tämä nykyinen
tuntuu näille meidän kissoille olevan
vähintäänkin riittävästi, pelkkä kerrostalokopin
kokoinen liikuntatila ei ainakaan riittänyt.
Tänä kesänä on päässyt käymään jo useamman kerran
niin että kissani ovat karanneet saatuaan
hyttysverkon revittyä ja jonkun tampion jättäessä
ikkuna auki kaikista kielloista huolimatta.Ja kun
täysiä sisäkissoja ovat niin eivätpä ole osanneet
tulla takaisin vaan on pitänyt hakea vähän
kaikkialta.Mutta ongelmaan on olemassa
ratkaisu,nimittäin jos ei nyt aivan kanaverkkoa
viitsi laittaa kissoja repimään niin kunnollinen
puuristikkokin tukevasti naulattuna pitää turhan
uteliaat kisut poissa vaikeuksista.
Siksi kettuja ja kanojakin saa pitää häkeissä, kun
ne ei paremmasta tiedä.
Asuimme aikoinaan "maalla" maantien vieressä.
Kesäisin laitoimme ikkunoihin lisäpuitteet,
joissa oli ns. seulaverkkoa (aika tiheää, mutta
kuosinsa pitävää ja rosmotkin ulkona pitävää,
silti siistiä) ja seulaverkon ulkopuolelle
laitoimme tavallista hyttysverkkoa samoihin
puitteisiin.
Kissat saattoivat kiivetä seulaverkkoa pitkin
ylös, mutta eivät päässeet ulos, eivätkä
rikkoneet hyttysverkkoa.
mulla on ite kissa ja asutaan maalla...se on aina
pois kotoo ja tulee vaan syömään kotiin..mun
mielestä kissojen pitäs pysyy maalla ja
vapaana...tässä liikkuu paljon villikissoja enkä
mä niille mitään tee annan vaan mennä... Kissat
vapaiksi!
Minulla on n.viisi kuukautinen kissanpentu,
jonka olen opettanut ulkoilemaan valjaissa.
Se ei pääse ulos ihan joka päivä, mutta
aina kun kerkiän sitä viemään. Se on kyllä ihan
totta, että kissa nauttii, kun saa olla ulkona,
usein jopa valjaissakin ollessaan;)
Minulla ei ole ollut ongelmia kisuni kanssa
ulkoilun suhteen juurikaan. Totta kai se pelkää
uusia ääniä, mutta muuten lenkit menee hyvin.
Joskus kissa alkaa maukumaan ulos oven takana,
mutta lopettaa sen, kun sille sanoo, ettei nyt
mennä ulos;) Toivon sinulle ja kisullesi
mukavia lenkkejä;)!