Pääsevätkö kissat taivaaseen???

se yhtään lohduttaa niin meitä on muitakin.
Minulla on aika lailla samoja tuntemuksia omasta
kaksi vuotta sitten kuolleesta kollikissastani.
Se tosin jouduttiin lopettamaan sairastumisen
takia.
Kysyit, että menevätkö kissat kuollessaan
taivaaseen niin tässä on ehkä vastaus sinulle:

Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä
Sateenkaarisilta. Lemmikit, jotka ovat olleet
täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät
kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme
niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta
ja leikkiä yhdessä. Ruokaa, vettä ja
auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla
ystävillämme on lämmintä ja mukavaa. Kaikki
eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja,
saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;
loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja
tulevat jälleen vahvoiksi, juuri sellaisiksi,
kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme
menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä. On vain
yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta
hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää
jälkeensä. Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät
yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä
pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen. Sen kirkkaat
silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen
innokas ruumis värisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta
pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli
vihreän ruohon. Se on havainnut sinut, ja kun
sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte, te
pysyttelette yhdessä riemukkaina
jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa.
Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi
hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä
kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka
niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutteivät
koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...

~Kirjoittaja tuntematon

Luepa Anthony B. Myersin kirja: Eläimet puhuvat
ihmiselle! Luulen, että saat uuden näkökulman
kysymykseesi. Voimia!

minun isäni antoi minulle ja pikkusiskolleni
joululahjaksi omat kissat.hugo ja hilta! Isäni
jaäitini ovat eronneet ja kun äiti meni uusiin
naimisiin siskoni kissa annettiin äidn siskolle
ja kun olimme menossa katsomaan hugo tätini luo
än sanoi annoin sen pois! Minun kissani hilta
otettiin meille mukaan maalle mutta se jäi auton
alle!!! Onneksi isäpuolen kotonaoli yli kymmenen
kissaa ja sain yhden pennun ja kiinnyin siihen
lähes heti. Jonkin ajan kuluttua kaikki kissamme
ammuttiin! ja itken sitä vieläkin vaikka siitä on
jo ahdeksan vuotta.Nyt minulla on neljä vuotias
leikattu uroskissa Kalle.Siitä ei voi kukaan
luopua se on kaikkien meidän tuttujen silmäterä.
uskon että molemmat kuolleet kissani ovat kissa
taivaassa!

.....ON ETTÄ EIVÄT PÄÄSE. EI OLE KISSOJEN
TAIVASTA.
ÄLÄ NYT LUOKKAANNU MUT KISSASI MAKKAA MAAN ALLA
JA SIELLÄ PYSYY. OLEN VARMASTI OIKEESSA.
-MJAU

Mulla oli kans kisu vielä ennen joulua... se olis
täyttänä vuoden 24.12, mutta.... äitini vei sen
jups guardille ja kun kahden päivän etsimisen
jälkeen sain siitä kuulla soiti sinne ja luulin
saavani lapseni kotiin... he sanoivat että olivat
tilan puutteen vuoksi lopettaneet ystäväni..
itken tänä päivänäkin katkeria kyyneliä kisuni
vuoksi.. toivon totiseste että hän on kisujen
taivaassa!

minullakin oli ihan samnlainen kissa kuin
sulla...paras ystäväni,komea,luotettava...mutta
sitten toiseen pentueeseen kuulunut (siis veli
puoli) siskoni kissa joka elää yhä meillä ajoi
sen pois...ne oli molemmat uroksia ja tää toinen
oli hyvin,hyyvin mustasukkainen uros...
se halus tapella kokoajan mun kissan
kanssa...eikä auttanut vaikka me leikattiin se
toinen...se ei ainakka pääse taivaaseen, se on
paha...musta kissa
sitte n.2 vuotta sitten se mun kissa ei enää
kestänyt tappeluita koska se itse rakasti
rauhaa.mä en voi tietää kuoliko se vai löysikö se
jonkun ihana mummelin joka otti se hoiviinsa.
mutta jos se kerran kuoli niin mä oon ainakin
monesti rukoillu että mä vielä löydän se
taivaassa. minä toivon että hyvät eläimet
pääsevät taivaasen....mun Jimi oli urhea...ja se
on mun pikku jellonani aina mun sydämmessä!!!