Saksassa asuva nainen tuli heinäkuussa käymään Suomessa. Ajoi etelä-Suomea ja Hämettä. Hän ihmetteli kovin, kun muutaman sadan kilometrin ajomatkalla tuskin näki lehmiä laitumella. Saksassa ajellessa niitä näkee paljonkin, vaikka kaupunki on siellä joka puun takana. Mistähän tuokin johtuu? Maisema on täynnä rehuksi kelpaavaa kasvillisuutta,mikä näyttää menevän ihan hukkaan, sillä lehmät taitavat nykyään syödä vain tehtaan tuotetta ja katsella betoniseinää?
Toinen nainen taas kertoi käynnistään Saksassa. Hän hämmästeli, kuinka Darmstadtin seudulla oli tiski tiskin vieressä biodynaamisia Demeter-laatuisia tuotteita. Näky, josta ei Suomessa näe edes unta. Pohjois-Saksassakin tarjonta on selvästi lisääntynyt. Mistähän tuokin johtuu?
Toinen nainen taas kertoi käynnistään Saksassa. Hän hämmästeli, kuinka Darmstadtin seudulla oli tiski tiskin vieressä biodynaamisia Demeter-laatuisia tuotteita. Näky, josta ei Suomessa näe edes unta. Pohjois-Saksassakin tarjonta on selvästi lisääntynyt. Mistähän tuokin johtuu?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei ne lehmät täällä pelkkiä tehdasrehuja ja betoniseiniä kattele, vaan niitä ei yksinkertaisesti enää ole niin kovin monella tilalla! Lypsylehmät laitetaan joka päivä pois kolmelta tilalta suomessa, joten samalla tahdilla kohta niitä saat käydä kattomassa saksassa. Kaikki viimeaikaiset tukimuutokset ovat puoltaneet kotieläintuotannon lopettamista ja siirtymistä kasvinviljelyyn ja kustannusnousut ajaa asiaa samaan suuntaan.
Mitä taas tulee luomuun ja lähiruokaan, niin kuluttajat ovat selvääkin selvemmin ilmoittaneet (ostoskäytöksellään) täällä suomessa, ettei luomusta haluta maksaa yhtään tavanomaisesti tuotettua enempää, joten ei sitä sitten väkisin kannata tuputtaa...
Voi Paalinpyörittäjä, noinko huonosti on asiat tässä maassa. Miksi? Eikö Saksa ja Suomi kuulu molemmat samaisen EU:n tukiaisten piiriin. Onko se saksalainen keksinyt, jotain, mitä suomalaiset eivät? Perinteet kyllä taitavat olla erilaisia. Saksalainen kuluttajakin näyttää olevan tietoisempi kuin täkäläinen. Suomessahan media löi vuosikymmenet luomua kuin vierasta sikaa ja liian moni taisi ottaa sen totena. Ja tehdasrahoitteinen tutkimus vakuutti, ettei tuotantosuunnalla ole mitään vaikutusta laatuun. Nyt kai korjataan satoa tästä propagandasta, kun kuluttajat ovat vain maksavinaan, viljelijät viljelevinään ja ruoka ravitsevinaan. Sen makukin tulee vain mausteista. Onko vanhoista puolueista enää hoitamaan asioita? Vuoron perään tyrivät.
Jos lehmä häipyy suomalaisesta maisemasta, kyllä silloin katoavat kestävän viljelyn mahdollisuudet tästä maasta. Mitä silloin kuluttajan pitäisi tehdä? Pitäisikö kuluttajien ryhmittyä kapinoivan, toisinajattelevan viljelijän ympärille ja yrittää yhdessä eteenpäin? Suomen etäisyyksien takia sekin vaatisi autoja.
Viimeinkin nuo maaseudulla asuvat mukulatkin alkavat olla jo niin fiksuja, etteivät nälkäpalkalla suostu 7 päivästä viikkoa tekemään lehmän tississä roikkuen.
Nyt kun vanha väki lopettaa, niin uutta ei alalle tule, kun parempaakin (kannattavamapaa) tekemistä on tarjolla.
Peli on jo menetetty, sitä ei enää mikään kampanja muuta.
Ellei sitten karjataluoden kannattavuus hyppää tuplasti ohi 7 tuntia päivässä tekevän duunarin tilipussin... se vois auttaa, mutta se on utopiaa Suomea vielä köyhempien maiden liityttyä EU:n markkinoille.
Lehmät lähtee.
Osin kai niinkin, että koulutus houkuttaa hanttihommiin. Mutta ei siinä ole kuin osaselitys.
Minä olen sattumoisin törmännyt parin vuoden aikana muutamaan maatalousharjoittelijaan ja kumma kyllä, he ovat kaupungista kotoisin. He arvostavat viljelytyötä enemmän kuin rahaa. Haluavat tehdä jotain hyödyllistä tulevaisuuden eteen. Kaikki olivat luomutiloilla. Ei näitä pilvin pimein ole, ovatkohan he kuin kesän ensimmäisiä pääskysiä. Mutta kysymys onkin, tuleeko kesä?
Ero on siinä, että Suomi ja Saksa jo sinällään ovat eri asia, koska Suomien kasvukausi on huomattavasti lyhyempi kuin Saksassa.Täällä tarvitaan varastoja, lämpöeristettyjä tiloja ja karjalle joudutaan tekemään rehut varstoon talven ajaksi.Tarvitaan runsaasti koneita tämän ketjun ylläpitämiseen.Näistä muodostuu huomattavat kustannukset.Saksassa lehmiä voidaan laiduntaa lähes ympärivuotisesti, suomessa ei.
Näinhän se on aina ollut, Suomen kasvukausi on lyhyempi ja lämpimiä suojia on jouduttu rakentamaan. Aikaisemmin niitä lehmiä näki Suomessakin, nyt ei. Kustannustilanteen hallinta on varmasti vaikeaa, kun ei mikään kohta vastaa enää oikein todellisuutta; tukiaiset sotkevat hintavastaavuutta, maataloudesta on pyritty tekemään energiaa paljon käyttävää ja samalla on energian tuotanto annettu keinottelun piiriin, suuret keskusliikkeet hallitsevat yhä enemmän markkinoita ja kuluttajia on pitkään johdettu harhaan.
Yrityksistä on tullut pitkälti pörssiyhtiöitä, mikä vaikuttaa paljon hintoihin.
Mahtaiskohan johtua siitä, että kannattavuuskerroin on kovin alhainen.Tuotantokustannusten nousu ja tuotteesta saatava hinta ei oikein ole kohdillaan...vaihtoehtoja ei ole kovin montaa, kukaan ei voi tehdä työtä, jos siitä ei saa palkkaa.Varsinkaan eteläsuomessa ei karjatouhu lyö leiville ja varsinkin pienien karjojen vaihtoehdot on vähissä.Lieneekö se isommillakaan niin kannattavaa.
emotila ja pyöritän sitä melkein yksin(naapuri paalasi heinät). mies käy muualla töissä (matkatyö)ja minulla on vastuu eläimistä ja kodista. tämä työ kattaa minun koko päivän ja joskus illan ja yön varsinkin poikima-aikaan ja siinä sivussa hoidan kauppa-asiat ja teen kotityöt.uusia koneita ei ole kuin pienoinen traktori jonka ostin (osamaksu) kun entiseen tuli liian paljon korjaamista.tuet kun tulee enemmälti syys-joulukuussa ja samaan aikaan vasikat myyntiin niin siihen ajankohtaan yritän saada kaikki velat ja verot maksuun mitä on ja miehen palkalla eletään sitten kevääseen että saadaan taas velkoja hiukan vähennettyä.voin sanoa että joskus tuntuu että ei jaksa, mutta kun saa sen perseensä hilattua traktoriin niin kyl se sit siitä.tykkään ja rakastan hoitaa emoja ja vasikoita, mutta tuo EU suurine sääntöineen ja byrokratiansa takia tekee asiasta NIIN pirun vaikeeta. MUT periksi en anna sitten uhallakaan.. toivon kaikille kuivaa syksyä, vettä tuli 50ml ke-to.
Kannattavuutta on maatalouden piirissä pyritty parantamaan teollisuudesta lainatuin ajatuksin; yksipuolisuutta, sarjatuotantoa, paljon koneita, vähän ihmisiä. Entä jos tämän kääntäisikin päinvastoin?
Ei elämän piirissä toimiva maatalous menesty teollisuuden ajatuksin. Elämällä on erilaiset lait kuin konepajassa, sillä on omat ehtonsa ja ne olisi hyvä ottaa huomioon, mikäli aikoo pidemmän päälle selvitä ainkin luonnon puolesta, ellei politiikka sotke kaikkea.
Minä lähtisin siitä, että yksi kannattava tuotantomuoto on maatila, jossa on sekä karjaa että kasviviljelyä. Se mahdollistaa omavaraisuuden mm. lannoitteen suhteen varsin pitkälle. Tilakoon pitäisi olla melko suuri. Myös työmäärä tällaisella tilalla on niin suuri ja monipuolinen, ettei se ole yhden miehen ruletti, ihmisiä tarvitaan enemmän. Se tarjoaisi kuitenkin mahdollisuuksia myös jatkojalostukseen, jossa kannattavuus voi olla parempi kuin pelkän raaka-aineen tuottamisessa. Koneiden käyttö voi olla tehokkaampaa. Laadulle ja sen mukaiselle hinnalle on paremmat edellytykset.
Saksassa kerrotaan olevan tällaisia tiloja, joissa usea perhe on lyöttäytynyt yhteen ja he kykenevät tällä tavoin ylläpitämään tarvittavaa monipuolisuutta. Terveen tuotannon edellytykset ihmisten ulkopuolelta löytyvät näin, mutta suuri haaste tulee tietysti olemaan ihmisten keskinäinen toiminta, jossa voi olla alkuun kärhämää, kun opetellaan yhteistyötä. Suurempi määrä ihmisiä isolla tilalla luo mahdollisuuden siihen, ettei illalla tarvitse seurustella vain traktorinsa kanssa, vaan voi syntyä pieniä kulttuurin saarekkeita täyttämään maaseudun tehoviljelyn kulttuurin puutetta, mikä on yksi varteenotettava syy jos ajattelee nuorten lähtemistä pois maaseudulta.
kun otetaan tulosta esim 13 prossaa, se tekee 13 000 euroa. Jos tuo tulos otetaan kokonaan yksityiskäyttöön sillä ehkä juuri vuoden elää. Jos jakajia on enemmän kuin yksi, voi olla jo aika huonoa.
Tää vaan sulle esimerkkinä siitä mitä useamman henkilön työllistäminen tarkoittaa. Silloin on lisättävä liikevaihtoa. Kyllä se homma täytyy saada pyörimään mahdollisimman pienellä henkilöstömäärällä samalla muut kustannukset minimoiden ja tuotto maksimoiden.
Eli jos maataloudesta meinaat elää vielä ensivuosikymmenelläkin, samat keinot on otettava käyttöön kuin muussakin teollisessa tuotannossa (olis pitänyt ottaa jo).
Nyt valitsin otsikon ja nimimerkin ihan yltiöpäisesti, kun lehmä ei yleensä saa sitä arvonantoa, minkä se kiistatta ansaitsee. Lehmien elämästä saame paljolti kiittää maaperän elämää sekä ihmisten terveyttä ja kehitystä. Lehmästä vaan riistetään nykyään tehokkuuden nimissä enemmän maitoa kuin lehmänja sen maidonjuojien rahkeet kestävät. Mutta se vinous jääköön toiseen kertaan.
Laskelmasi on ihan pätevä, mutta ihan kaikkea et tainnut ottaa huomioon. Joskus työelämässä on ollut huomaavinaan, että usein työnantaja pitää työläistä vain kustannuseränä ottamatta huomioon tulopuolta, että hän saattaa tienata palkkansa kasvattamalla liikevaihtoa. Tämähän on tietysti kiinni siitä, onko tehtävää riittävästi. Nykyajan saneeraajat ovat irvikuvia entisaikojen pehtooreista.
Jos usea perhe liittyy yhteen, pääoma kasvaa, tilakoko kasvaa. Näin ajatus on aloitettava. Työn tekijöitä on enemmän, liikevaihto kasvaa. Jos tuotanto on sellaista, missä vallitsee maatilan sisäinen elonkierto, se on monipuolista ja laatu paranee. Jos ideoita ja osaamista osuu kohdale, niin jatkojalostus mahdollistuu, liikevaihto ja kate nousevat. Suuremmasta yksiköistä on helpompi saattaa tuotteet markkinoille kuin ihan pienestä tuotannosta. Myös kuluttajat saattavat olla kiinnostuneita tulemaan henkilökohtaisesti tekemään ostoksia paikkaan, jossa tarjonta on monipuolista. Näin on tapahtunut. Näiden lisätekijöiden tekijöiden kanssa 13 prossaa on ihan eri luku, kun se otetaan suuremmasta luvusta. En nyt väitä, että kaikki on ihan yksinkertaista, mutta mikä nykyään niin kovasti muuttuvassa maailmassa on yksinkertaista?
Karjanrehut,tarkkailu,eläinlääkärit,sorkanhoitajat,desinfioimisaineet,parsimatot,mellit,vitamiinit,
maasutulehti.Mtk:n jäsenmaksu,verot...
tämä on vasta alkua!-Mistä te karsitte?