Palstalla on aiemmin käyty keskustelua valelikinäöstä.
En huomannut aiempaa mainintaa oheisista, erinomaisen informatiivisista sivuista:
www.kaisuviikari.com
Muiden muassa valelikinäköä ja myopian (todellinen likinäkö) ehkäisyä käsitellään ko. sivuilla todella kattavasti ja tyhjentävästi.
Nimimerkki Valelikinäköiseltä kysyisin:
olet puinut aiemmissa keskusteluissa ansiokkaasti aihetta, ja olisikin mielenkiintoista kuulla mielipidettäsi em. sivuista. Sivut ovat käsittääkseni aikalailla uunituoreet
En huomannut aiempaa mainintaa oheisista, erinomaisen informatiivisista sivuista:
www.kaisuviikari.com
Muiden muassa valelikinäköä ja myopian (todellinen likinäkö) ehkäisyä käsitellään ko. sivuilla todella kattavasti ja tyhjentävästi.
Nimimerkki Valelikinäköiseltä kysyisin:
olet puinut aiemmissa keskusteluissa ansiokkaasti aihetta, ja olisikin mielenkiintoista kuulla mielipidettäsi em. sivuista. Sivut ovat käsittääkseni aikalailla uunituoreet
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kiitos aivan valtavasti tuosta linkistä!!! :) :) :)
Mitä mieltä Kaisu Viikari on esim. Batesin metodista? Ei selvinnyt noilta sivuilta.
Käsittääkseni Batesin mukaan silmänliikuttajalihakset,
jotka kiinnittyvät silmämunan ulkopuolelle, vastaavat akkommodaatiosta.
Lihasten toiminta muuttaa silmämunan muotoa, lyhyemmäksi tai pidemmäksi mukauttaen silmän katsomaan joko lähelle tai kauaksi. Silmänliikuttajalihasten ”jäykistyessä”, silmämuna voi sitten
jäädä joko liian pitkäksi (seurauksena likinäkö=myopia) tai liian lyhyeksi (kaukonäkö=hyperopia).
Erinäisillä Bates-harjoitteilla pyritään sitten rentouttamaan em. lihakset, jolloin silmämunan muoto
palautuu jumiutuneesta tilasta.
Kaisu Viikarin (ja silmälääkäreiden yleisesti) mukaan akkommodaatiosta vastaa silmämunan etuosassa sijaitseva linssi (mykiö). Linssin ympärillä sijaitseva mukauttajalihas (m.ciliare) muuttaa linssin paksuutta (taittovoimaa). Lähelle katsottaessa mukauttajalihas joutuu tekemään
voimakkaammin töitä, voi joutua kramppiin. Tällöin linssi jää ”paksumpaan” tilaan, taittaa
voimakkaammin ja kaukonäkö heikkenee (valelikinäkö). Miinuslasit (kaukolasit) tässä vaiheessa, ja etenkin niiden kanssa lähityöskentely takaavat sen, että kramppi ei laukea. Ja jos ko. lasit saadaan varhaisessa vaiheessa, on silmämuna krampissaan ”pakotettu” kasvamaan pidemmäksi, jolloin seurauksena on todellinen likinäkö.
Plussuuntaisilla laseilla kramppia siis saadaan laukeamaan, ja valelikinäköä poistumaan. Vaikka silmämuna olisikin jo pidentynyt, käyttämällä lähitöissä plussuunnassa vahvempia laseja (heikompia miinuksia), voidaan näön huononemista ehkäistä, ja kaukonäköä jopa hiukan parantaa rentouttamalla tilanteessa mahdollisesti mukana olevaa mukauttajalihaksen kramppia.
Silmämunan synnynnäinen hyperopia, kaukotaitteisuus (silmämuna on lyhyt) on seikka, jonka merkityksen korostamisessa Kaisu Viikari on tehnyt uraauurtavaa työtä.
Silmämunan lyhyydestä on ollut luonnossa huomattavaa etua: joka tilanteessa on kyetty näkemään selvästi, kauas ja lähelle. Esim. ”lähellä nollaa” (”normaali” silmämuna) olevalla silmällä tarkka näkeminen pimeällä ei olisi onnistunut (sarveiskalvon reuna-alueet taittavat valonsäteitä jyrkemmin kuin sarveiskalvon keskialue, pupillin ollessa pimeällä laajentunut, silmästä tulee likinäköisempi = yömyopia).
Silmämunan hyperopian hinta on kuitenkin se, että mukauttajalihas joutuu tekemään hiukan töitä jo kauas katsoessaan, puhumattakaan lähelle katsomisesta, jolloin rasitetta lihakselle koituu monin kerroin. Nykymaailmassa lähityötä lukemisen, tietokoneen jne. muodossa joudutaan tekemään todella paljon ja mukauttajalihas on kovilla. Akkommodaatiokramppi, miinuslasit, todellinen likinäkö ovat väistämättömiä seurauksia.
Koska mukauttajalihas linkittyy suoraan aivohermoryppääseen, lihaksen voimakas spasmi
tuottaa laajempiakin oireita: mm. migreeniä ja päänsärkyä.
Tämän asian hoksaaminen ja oireiden lieventäminen/poistaminen asianmukaisilla (plussuunnassa riittävillä) laseilla on ollut Kaisu Viikarilta ”aikaansa edellä oleva oivallus”.
Ilmeisesti Batesin metodeilla voidaan rentouttaa mukauttajalihaksen rasitusta, mutta pidemmän päälle pelkät metodit eivät varmastikaan auta. Tarvittaisiin asianmukaiset, plussuuntaiset lasit.
Uskoisin ennemmin siihen, että silmänliikuttajalihakset vastaavat akkommodaatiosta. Sekä Batesin metodilla että alikorjatuilla laseilla on uskoakseni molemmilla yhtä suuri vaikutus näön paranemiseen. Ja oma vaikutuksensa on ehkä myös silmien akupisteiden hieronnalla ja stressin välttämisellä, mm.
Mutta nämä ovat minulla vasta uskon asioita, en ole vielä testannut käytännössä.
Hmmm, olen lukenut tuosta valelikinäöstä jonkin verran, ja en ole varma onko minulla sitä. Miinusta on reippaat -6,5 vasen ja -6 oikea, ja näkö heikentyy todella nopeasti. Esim. vuosi sitten lokakuussa oli -6,25 ja -5,5. Olen todella huolissani, koska olen vasta 15 :(
Heikompien miinuslasien hankkiminen lähityöhön lienee ensiaskel.
Palstalla on aiemmin keskusteltu aiheesta, mm.:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000201&posting=22000000034693409
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000201&posting=22000000033740798
Palstalla on aiemmin käyty keskustelua valelikinäöstä.
En huomannut aiempaa mainintaa oheisista, erinomaisen informatiivisista sivuista:
www.kaisuviikari.com
Muiden muassa valelikinäköä ja myopian (todellinen likinäkö) ehkäisyä käsitellään ko. sivuilla todella kattavasti ja tyhjentävästi.
Nimimerkki Valelikinäköiseltä kysyisin:
olet puinut aiemmissa keskusteluissa ansiokkaasti aihetta, ja olisikin mielenkiintoista kuulla mielipidettäsi em. sivuista. Sivut ovat käsittääkseni aikalailla uunituoreet
***********************************************
Erinomaiset sivut, nyt asiasta kiinnostuneet saavat hyvän selityksen valelikinäöstä ja sen ennaltaehkäisemissestä.
Kuvat ovat kuitenkin heikkolaatuisia ja etenkin akkommodaation mekaniikka ei käy selväksi. Parempi olisi ollut tämä yksinkertaistettu kuva mykiöstä ja akkommodaatiolihaksesta ripustinsäikeineen.
http://www.optometria.fi/?act=4
KV kutsuu pseudomyopiaa linssimyopiaksi joka jää maallikoille epäselväksi. Selitys pitäisi muotoilla tarkemmin esim. pseudomyopiassa akkommodaatiospamin takia mykiö eli linssi joka on geelimäistä nestettä jää paksuksi eli plustaittoiseksi jolloin kaukonäkö jää epätarkaksi.
Valelikinäön poistohoidosta voisi olla selkemäpi kuvaus.
Silmäjumpasta eri lihasryhmille ei ole kerrottu mitään. Tavoittenna pitaisi olla lihasten vahvistaminen esim akkommodaatiolihasta tulisi jumpata far/near jumpalla jotta akkommodaatioalue pysyisi mahdollisimman laajana ja mykiö saisi liikettä eikä kovettuisi ja kaihittuisi.
Luku- ja lähityölasien liian innokkaasta käyttämisestä pitäisi varoittaa koska ne laiskistavat akkommodaatiolihaksen. Koska silmään on syntynyt akkommodaatio-ominaisuus sitä pitää myös käyttää mutta kohtuullisesti.
Silmille tärkeistä vitamiineista voisi olla maininta sekä lihaskramppeja aiheuttavan magneesiumin puuttesta tulisi mainita koska tutkimuksissa on todettu että valtaosa suomalisista kärsii se puutteesta.
Stressin vaikutuksesta likinäköistymiseen en usko mutta akkommodaatiospasmin vaikutuksesta stressiin kyllä uskon.
Jos stressi vaikuttaisi likinäköistymiseen niin stressaavaa työtä tekevät henkilöt kuten ratikkakuskit, poliisit, palomiehet, ensiapulääkärit ja sairaanhoitajat olisivat vanhoina vahvasti likinäköisiä.
Lähityötä tehdään tyypillisesti loisteputkivalossa joka värisee 100hz tahdissa ja perinteisissä putkissa valon spektrissä on vain kolme kirkasta hyvin kapeaa aluetta. Valaisimet pitäisi varustaa elekronisella lisälaittella joka nostaa värähtelytaajuuden 30 kHz:iin sekä loisteputket pitää olla ns laajaspektrisiä.
http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/valaistus/varinanpoisto/Valon_varina_ja_stressi.htm
Ruokavaliollakin on merkitystä likinäköistymiseen. Silmälääkäri Hillevi Blomster on kirjoittanut artikkelin jossa varoitetaan tärkkelyksen aiheuttavat likinäköä. Tämä "perunamyopia" voi olla vakavasti otettava asia.
http://www.wegebon.fi/sivu.asp?taso=3&id=50
Hyviä havaintoja!
Stressi, autonomisen hermoston vaikutus mukauttajalihakseen ja päinvastoin on mielenkiintoinen labyrintti. KV:n sivuilla mainittiin esimerkkinä tutkimus:
"Professori Meesmann tutki kissansilmällä silmän refraktiota (Experimentelle Untersuchungen über die antagonistische Innervation der Ciliarmuskulatur. Albert von Graefe´s Arch Ophthalmol 1952;152:335-355.)
Silmän refraktio, skiaskooppisesti (retinoscopic, peiliheijaste-tutkimus), tipoitta oli -0.5 D.
Kaulan sympaticushermoa, (joka lamauttaa akkommodaatiota) sähköisesti stimuloimalla hyperopia nousi 4 -6 D.
Kun katkaistiin III aivohermo, N.oculomotorius, joka huolehtii aktiivisesta, positiivisesta akkommodaatiosta, laukesi hyperopiaa lisää 3 D.
Jos nyt, antagonististen voimien puuttuessa stimuloitiin lisää kaulan sympatikusta, nousi kokonaishypertropia 10 D:aan
Mutta jos nyt sitten katkaistiin sympatikushermokin, asettui silmän refraktio alkuperäiseen -0.5.D:aan."
Olen itse huomannut, että positiivinen stressi eli hetkellinen innostus vaikuttaa akkommodaatiolihakseen siten että näkö kauas tarkentuu eli silmä menee hyperopian suuntaan mutta ei pysyvästi.
Samoin käy kun ulkoilee stressittömästi kirkkaassa päivänvalossa useita tunteja ja katselee maisemia tai urheilukilpailuja hieman alikorjatut miinuslasit päässä.
Hei, olen mielenkiinnolla seurannut tätä ketjua. Munulla on nimittäin ollut 2,5 kk silmässä kramppi, voimakas elohiiri.
Olen käyttänyt 1,5 vuotta moniteholaseja, ylhäällä -1,5/-1,75, alaosassa 1,5. Mielestäni nämä lasit olivat huonot näyttöpäätetyssä ja sanomalehteä lukiessa esim. pöydän ääressä (liian voimakkaat?)Käytin silti tuon 1,5 vuotta.
Kesällä silmäongelma alkoi, aloin käyttää näyttöpäätetyössä vanhoja -1,5 laseja (ei monitehoja, jotka tuntuivat paremmalta. Kotona ollessa käytän myös aina näitä "miedompia" laseja.
- Menin heinäkuussa silmälääkäriin, suositeltiin erityisiä näyttöpääte/työlaseja. Olen ne nyt saanut, mutta en ole vielä ehtinyt paljon käyttää. Moniteholaseihin eli yleislaseihini tuli taas hieman vahvennusta...
Krampista/elohiirestä ei silmälääkäri ja vastikään työterveyslääkäri osannut sanoa sen kummempaa tässä vaiheessa...muuta kuin että silmät ovat kuivat, joihin tippoja.
Alkaa tuskastuttaa. Pitäisikö mennä uudestaan toiselle silmälääkärille/spesialistille? Jääkö kramppi pysyvästi?
Tuli sellainen villi ajatus mieleen, että voiko noita hermoja jotenkin itse stimuloida? Ei nyt tietenkään millään sähköllä kuitenkaan. ;)
Hei, olen mielenkiinnolla seurannut tätä ketjua. Munulla on nimittäin ollut 2,5 kk silmässä kramppi, voimakas elohiiri.
Olen käyttänyt 1,5 vuotta moniteholaseja, ylhäällä -1,5/-1,75, alaosassa 1,5. Mielestäni nämä lasit olivat huonot näyttöpäätetyssä ja sanomalehteä lukiessa esim. pöydän ääressä (liian voimakkaat?)Käytin silti tuon 1,5 vuotta.
Kesällä silmäongelma alkoi, aloin käyttää näyttöpäätetyössä vanhoja -1,5 laseja (ei monitehoja, jotka tuntuivat paremmalta. Kotona ollessa käytän myös aina näitä "miedompia" laseja.
- Menin heinäkuussa silmälääkäriin, suositeltiin erityisiä näyttöpääte/työlaseja. Olen ne nyt saanut, mutta en ole vielä ehtinyt paljon käyttää. Moniteholaseihin eli yleislaseihini tuli taas hieman vahvennusta...
Krampista/elohiirestä ei silmälääkäri ja vastikään työterveyslääkäri osannut sanoa sen kummempaa tässä vaiheessa...muuta kuin että silmät ovat kuivat, joihin tippoja.
Alkaa tuskastuttaa. Pitäisikö mennä uudestaan toiselle silmälääkärille/spesialistille? Jääkö kramppi pysyvästi?
************************************************
Nuo monitehot toimii hyvin kaukolaseina mutta ei enää näyttöpääte-etäisyydelle koska ne ovat liian vahvat.
Näyttöpäätelasit on 1,5d heikkotehoisemmat kuin täysin korjatut kaukolasit eli sinä et tarvitse laseja ollenkaan näyttöpääte-etäisyydelle (50...60cm).
Elohiiri johtuu joka magnesiumin puuttesta tai kaukolaseista joita väärinkäytät näyttöpäätelasina tai molemmista.
Lukulaseiksi voit hankkia Tiimari 1...1,5d tasalasit.
Sanomalehteä kannattaa lukea ilman laseja.
Näyttöpäätetyössä silmiä pitää räpytellä usein koska se kostuttaa sarveiskalvoa ja koko silmää.
Lisäksi sinulla voi olla akkommodaatiospasmin takia valelikinäkö josta saat tietoa linkeistä:
http://www.kaisuviikari.com/statements_fin.htm
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6719/stadia_ 1169469193_0.pdf?sequence=1
http://www.aoa.org/documents/CPG-15.pdf
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uu tinen.jsp?oid=12859
http://www.taloussanomat.fi/teksti/uutiset/0/200815906/
Kirjoita vielä näyttöpäätelasien arvot reseptistä koska et kertonut onko sinulla hajataittoa eli mitkä on cyl-arvot laseissasi ja onko ne vai -merkkiset?
Kiitos vastauksestasi! :) Alan tutkia tarkemmin linkkejä, joista kerroit.
Näyttöpäätelasien cyl on -1,75 ja -1,50.
(OD SF -1,50 ja OS SF -1,50)
ADD 2,0
Sivuja on nyt näköjään päivitetty selventävin kuvin:
http://www.kaisuviikari.com/statements_fin.htm#hyp
http://www.kaisuviikari.com/statements_fin.htm#myo
Mielenkiinnolla olen lukenut kirjoituksia valelikinäöstä koska aihe on minulle(kin) omakohtainen asia.
Minun tilanteeni on tämä. Sain ensimmäiset miinuslasit ekaluokkalaisena. Näköni huononi huononemistaan ja kuusitoistavuotiaana vahvuuteni olivat -9(vasen) ja miinus 8,5(oikea). Mainittakoon että vanhemmillani tai isovanhemmillani ei ole ollut silmälaseja lainkaan, vain iän tuomat lukulasit. Myöskään vanhempieni sisarruksilla ei laseja ole. Näin ollen siis likinäköisyys ei ole "sukurasitteena".
Silmälääkärini on aina määrännyt minulle äärimmäisen tarkat miinuslasit.
16-vuotiaana näköni huonontuminen pysähtyi. -9(vasen) ja -8,5(oikea) laseilla näöntarkkuuteni oli 1.0. Vaikka en ollut kuullutkaan ikinä valelikinäöstä, niin 24-vuotiaana pyysin silmälääkäriäni kirjoittamaan minulle alikorjatut lasit, koska kysymys on kuitenkin ulkonäöllisestäkin asiasta ja tahdoin pitää hieman kevyempiä laseja. Sain lasit, jotka olivat -8 ja -7,5. Olen käynyt joka vuosi silmälääkärillä tarkastuttamassa silmäni ja nyt kolme vuotta alikorjattujen lasien hankkimisen jälkeen näöntarkkuuteni on näillä laseilla 1.0 eli näen näillä yhtä hyvin kuin kolme vuotta sitten yhtä miinusta vahvammilla laseilla.
Silmälääkärini oli myös ihmeissään että miten näin on voinut käydä. Näinä päivinä olen törmännyt tähän valelikinäköasiaan ja olen tullut siihen tulokseen että itsellänikin on ehkä tätä.
Seuraavan kerran kun käyn silmälääkärilläni pydän häntä kirjoittamaan minulle reseptin vielä yhtä miinusta heikoimmille laseilla ja toivon että jos minulla tosiaan on valelikinäköä niin likinäköisyyteni alkaa vähitellen muuttumaan parempaan suuntaan.
Osaako kukaan sanoa tai onko kellään tietoa, onko toiveita siitä, että enää näin pitkän ajan vahvojen lasien käytön jälkeen voísi näköni enää paljoa parantua? Olen tällä hetkellä 27-vuotias. Olen myös lukenut silmäjumppaohjeista ja aion niitä nyt alkaa toteuttamaan.
Koska olet saanut lasisi hyvin nuorena, erittäin todennäköisesti suurin osa likinäöstäsi on "todellista” myopiaa, eli silmämuna on kasvanut ”liian pitkäksi”.
Tästä huolimatta, mukana on varmastikin myös hiukan akkommodaatiokrampin (joka on provosoinut silmämunan pitenemistä) tuottamaa valelikinäköä.
Tästä kertoo jo se, että -1,0 alikorjatuilla laseilla olet saavuttanut 1.0 visuksen, saman näöntarkkuuden kuin aiemmilla, vahvemmilla laseilla.
Se, kuinka paljon valelikinäköä vielä on ja kuinka paljon kaukonäkö parantuu, lienee mahdotonta etukäteen sanoa. Massiivisiin määriin ei kuitenkaan kannattane varautua.
Suunnittelemiesi alikorjattujen (kauko)lasien oheen kannattaa harkita erillisten, hiukan enemmän alikorjattujen lukulasien hankkimista.
http://www.kaisuviikari.com/statements_fin.htm#pre2
Eli oli näkö huonontunut huomattavasti viime syksynä, ihan tosta vaan. Olin paljon koneella ja tein lähityötä koulussa. Oli (pakosta :) ) 5pv tietokoneen äärestä pois enkä lukenut tms. kouluhommia ja tuntu näkö paranevan... nyt on taas vähän sumentunut mut ei vielä pahimpaan vaiheeseen. Voisko olla valelikinäköä..15vuotiaalla?
Hyvinkin todennäköisesti akkommodaatiokrampin aiheuttamaa välelikinäköä, jos kaukonäkösi tuntui paranevan lähityötä vähentämällä.
Pluslasit lähityössä ja lukemisessa valelikinäön(ja todellisen likinäön) ehkäisemiseksi olisivat pidemmän päälle paikallaan.
Tästäkin ketjusta löydät hyviä ohjeita ja linkkejä asian tiimoilta.