Rasvahapot eivät auta lukivaikeuksissa

Arvostetussa JAMA (The Journal of the American Medical Association) lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että synteettiset vitamiinit lisäävät kuolleisuutta. Tutkijat analysoivat 68 eri vitamiinitutkimusta, joissa oli yhteensä 232 606 osallistujaa. Kaikki osallistujat olivat aikuisia, jotka nauttivat synteettistä eli keinotekoista beetakaroteenia, A-, C- ja E-vitamiinia sekä seleeniä. Valmisteet nautittiin joko yksittäisaineina tai yhdistelmävalmisteina. Tutkimuksen tulos oli, että synteettinen beetakaroteeni, A- ja E-vitamiini voivat lisätä kuolleisuutta, mutta C-vitamiinin ja seleenin vaikutusta kuolleisuuteen täytyy tutkia lisää.
Tämä tutkimus on taas hyvä esimerkki siitä, kuinka haitallisia synteettisesti valmistetut vitamiinit ovat. Vitamiini koostuu monista eri osatekijöistä ja ainoastaan luonto osaa niitä valmistaa. Luonnon vitamiinit suojaavat mm. syövältä, kun taas synteettiset vitamiinit voivat aiheuttaa syöpää. Hyvänä esimerkkinä tästä on SETTI-tutkimus, jossa tupakoitsijoiden syöpä lisääntyi, kun heille annettiin beetakaroteenia ja E-vitamiinia synteettisenä valmisteena. Luonnollisten vitamiinien hyvistä vaikutuksista on julkaistu paljon tutkimuksia, mutta edelleen lääketeollisuuden rahoittamat tutkimukset tehdään synteettisillä vitamiineilla ja tulokset ovat aina negatiivisia. Eivätkö tutkijat jo vihdoinkin ala ymmärtämään, että vain luonnonvitamiineilla on terveyttä edistäviä ominaisuuksia.






Luontaistuotteet

Luontaistuotteet ovat elintarvikkeita kuten tavallinen ruokakin. Niiden markkinoille tulo ei edellytä viranomaisilta myyntilupaa. Myyntiin tulevien luontaistuotteiden koostumusta, turvallisuutta ja hyötyä kuluttajalle ei etukäteen arvioida eikä varmisteta viranomaisten toimesta. Luontaistuotteisiin kuuluvista vitamiini- ja kivennäisainevalmisteista eli ravintolistä on kuitenkin tehtävä ilmoitus Elintarvikevirastoon. Näidenkään tuotteiden todellista koostumusta, kuten esimerkiksi vitamiinipitoisuuksia, ei tässä menettelyssä tutkita. Elintarvikelain mukaan elinkeinonharjoittaja vastaa siitä, että tuote on määräysten mukainen ja käyttöohjeen mukaisena määränä ihmisen terveydelle vaaraton.

Luontaistuotteiden koostumukselle ei lainsäädännössä ole asetettu muita vaatimuksia kuin se, että valmisteiden on oltava käyttöohjeen mukaisena määränä käytettynä ihmisen terveydelle vaarattomia ja että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan tuotteen markkinoinnissa. Koostumusta on rajoitettu siten, että aminohappoja tai lääkkeiksi luokiteltuja aineita tai rohdoksia ei saa käyttää valmistusaineina. Näitä luontaistuotteissa kiellettyjä aineita ovat esimerkiksi melatoniini, ubikinoni, ginseng, neidonhiuspuu ja senna. Lisäksi vitamiinien ja kivennäisaineiden määrille on luontaistuotteissa asetettu ala- ja ylärajat.

Luontaistuotteiden valmistusaineista ei ole olemassa mitään ennakkoon hyväksyttyä, turvallisiksi katsottujen aineiden luetteloa, vaan elinkeinonharjoittaja voi tuoda uuden tuotteen markkinoille katsoessaan, että tuote on elintarvikkeeksi sopiva ja terveydelle vaaraton.

Luontaistuotteiden kuten muidenkin elintarvikkeiden valvonta on Suomessa kunnallisten valvontaviranomaisten vastuulla. Maahantuotavia tuotteita valvoo Tullilaboratorio. Valvontaa johtavana viranomaisena myös Elintarvikevirasto osallistuu valvontaan teettämällä tarvittaessa omia tutkimuksiaan. Virasto myös tekee koko maata kattavat myyntikieltopäätökset.

Valtaosa myynnissä olevista noin 3000 luontaistuotteista - myyntikanavasta riippumatta - on sellaisia, joiden koostumusta ja valmistusaineiden turvallisuutta viranomaiset eivät ole ennakkoon tutkineet eivätkä arvioineet. Viranomaiset puuttuvat yksittäisten luontaistuotteiden myyntiin vain silloin, jos on aihetta epäillä, että tuote on terveydelle haitallinen tai jos siitä annetut tiedot ja käyttöohjeet ovat puutteellisia. Luontaistuotteiden viranomaisvalvonta on pistokoeluontoista ja markkinoilla olevista tuotteista on vuosittain tutkittu keskimäärin pari sataa. Tutkimukset ovat koskeneet etupäässä valmisteiden koostumusta, pakkausmerkintöjä sekä mikrobiologista ja aistinvaraista laatua. Elintarvikevalvontaviranomaiset eivät tee luontaistuotteista kliinisiä turvallisuustutkimuksia.

Ongelmallista luontaistuotteiden kohdalla on se, että markkinoille on viime vuosina tullut runsaasti erityisesti amerikkalaisia ja aasialaisia rohdoksia, joista meillä on hyvin vähän tietoa. Näiden tuotteiden vaikutuksista, hyödyistä ja haitoista saadaan siis kokemusta vasta käytön myötä. Jos todetaan, ettei tuote olekaan vaaraton, päästään myyntiin puuttumaan vasta jälkikäteen.