Arvostetaanko taiteeksi, jos tulostaa netistä

Hmm...

Siis mitä enää nykyään? Eikö vanhat mestarit maalanneet pääasiallisesti elävästä mallista? Esim. Edelfeltin kirjassa luki, että Edelfelt turhaantui jos ei voinut jatkuvasti piirtää ja maalata mallista, ja melkeempä kaikki hänen teoksistaan on tehty elävästä mallista.

Tämä luovuus, luovuus tätä hössötys on aivan käsittämätöntä. Jos joku näyttää hyvältä se on hyvää.

IMO parhaat maalarit maalaa elävästämallista tai esim. jotkut parhaat illustratorit ja conceptartistit käyttävät sillin tällöin valokuvia apunaan. Mutta kaikki niin että se lopputulos on hyvän näköistä.

Ymmärrän tietysti sen että se ei ole kauhean viisasta kopioida jostain valokuvasta joka ikistä pikseliä, miksei sitä voi jättää suoraa valokuvaksi tai jotain... mutta en olisi mitenkään huolissaan tästä. Ne jotka tekevät näin tehkööt.

Kopiointi on jotenki ihmeellinen tabu taidemaailmassa. En ole itse mikään kauhean suuri fotorealismin ystävä, mutta en menetä yöuniani siitä että kaikki vaan jotenkin töllöttelisi niitä valokuvan näköisiä töitä ja unohtaisivat kuinka hienoja oikeasti hienot työt ovat. Tai jotain... En tajua mistä toi asenne johtaa juurensa...


.... Asiasta kymmenenteen.... Taidemaailmassa on nykyään ollut muotia piirtoheittimen, tai jonkun vastaavaan kamera viritin heitin käyttö, jossa heijastetaan valokuva kankaalle ja sitten sen heijastuksen avulla kopioidaan ääriviivat. Näkee että näitten taiteilijoiden töissä ei ole kauheasti päätä eikä häntää. Ei onnistu jos menee sieltä mistä aita on matalin. Ääriviivat eivät kuvaa muotoa, rytmiä, eleitä, ei mitään kunnolla. Valöörit on miten sattuu ja valokuvamaiset. Joku silmä on puoliksi auki ja lihakset kummallisesti jännittyneenä. Valokuva tai joku piirtoheitin ei pysty korvaamaan elävää mallia. Tai jos pystyy niin sen pystyy toteuttamaan ainoastaan elävää mallia paljon treenannut taiteilija, joka on observoinut jo aivan älyttömästä ympäröivää maailmaa.

Eli se oli tosiaan kopiointia kun Edelfelt piirsi, mutta millaista kopiointia? Siinä tarvitsi todella mietti missä kohtaa kaksi viivaa muodostivat kulman, mitkä tummuusasteet piti niputtaa yhteen, jne. jotta artisti pystyi ilmaisemaan haluamaansa "visiota". Koska kukaan ei voi kokonaan "kopioida" näkemäänsä elävästä mallista, vaan kaikki ne siirrot on kokoajan tietyn tyyppisiä valintoja.

Klassinen taide, kuten Edelfelt, Raphael, Jean Leon-Gerome, Ingres jne. on paljon eleettömäämpää kuin vaikkapa joku sarjakuvataide tai muu todella expressiivinen juttu. Mutta siinä on silti expressiota, impressiota tai muuta, mutta se on vaan todella pienessä mittakaavassa. Ja niinkuin maalaisjärjellä tajuaa, että taiteessa sääntö, mitä enemmän sitä parempi ei päde. Vähän niinkuin klassinen musiikkikin, siinä on paljolti samoja asioita kuin Rockissakin, mutta se on vaan ikäänkuin haaleampaa tai pienemmässä mittakaavassa.

suurimmista taiteilijoista oli myös yksi sen suurimmista lainaajista, Picasso. Hän käytti paljon toisten töitä omiensa lähtökohtana mutta hän ei kopioinut ekä jäljentänyt vaan teki niistä uusia aitoja picassoja.

Kuvataiteessa kuten musiikissa ja kirjallisuudessa ei voi välttää toisten käyttämien aiheiden toistoa, muisti säilyttää kaiken näkemänsä vaikka sitä ei tiedosta. Sieltä ne putkahtavat esille ilman, että välttämättä edes tiedostaa niiden alkuperää.

Mutta, mikä on sallittua Jupiterille , ei ole sallittua härjille, varovainen pitää olla lainatessaan, Juhani Palmu on varottava esimerkki.

ylimalkaista vastausta. En maininnut laisinkaan tekijäoikeuslaista, jolla säädetään taiteilijan aineettomista, immateriaalisista oikeuksista. Sattumalta käsiini tuli Grafia-lehti 2/2008, graafikoiden jäsenlehti, ja siinä on asiaan liittyvä kysymys sekä siihen vastaus. Lainaan oheen sitä lyhennellen:

K.: "Haluan tehdä koollasin yhdistämällä kuvia ja piirroksia, jotka olen kerännyt lehdistä ja internetistä. Onko tämä sallittua?"
V.: "Kollaasissa on kyse kokoomateoksesta. ***** Kokoomateoksen tekemiseen ja sen levittämiseen on saatava lupa mukana olevien alkuperäisteosten tekijöiltä. Mikäli kollaasissa käytetään tekijänoikeussuojaa tai muuta immateriaalisuojaa saavia teoksia, ei sen tekeminen ilman lupaa ole siis sallittua. Tähän ei myöskään vaikuta se mistä teokset tai kopiot niistä hankittaisiin. ***** Tekijänoikeuslain 5§ mukaan sillä, joka yhdistämällä teoksia tai teosten osia on aikaansaanut kirjallisen tai taiteellisen kokoomateoksen, on siihen tekijänoikeus, mutta hänen oikeutensa ei rajoita oikeutta ensiksi mainittuihin teoksiin. ***** Jotta kokoomateos voisi saada tekijänoikeussuojaa, on aineiston kokoaminen täytynyt tehdä luovalla ja omaperäisellä tavalla. Täysin mekaaninen yhdistäminen ei synnytä teosta, joka saisi tekijänoikeussuojan."

Kannattaa tutustua tekijänoikeuslakiin, senhän löytää netistäkin. Mainitsen lisäksi, että olen itse ostanut 1978 sitten oikeuden käyttää yhtä valokuvaa maalauksen lähtökohtana. Ostin oikeuden Suomen Kuvapalvelu OY:ltä silloin 163 mk:lla "valokuvan käyttöön taideteoksen mallina".