joka on rakastunut naiseen. Onneksi löysin tämän palstan ja havaitsin että muitakin on.
Olen koko ikäni etsinyt elämäni miestä ja nyt kun hänet löysin, hän onkin nainen.
Hän asuu hyvin kaukana, tosin olen menossa sinne takaisin. Tapasimme usean päivän vaelluksella ja aloin ihmetellä tunteitani, olin koko matkan hyvin vaikeana ja varautunut. Samoin ko henkilö, tosin huomasin hänestä melko pian hänen olevan ihastunut.
Tämä ei tunnu menevän ohi vaan hän on koko ajan mielessäin, ikävä on kova.
Kyllä tässä joutuu kaikenlaista miettimään, oikeastaan kaiken joutuu miettimään uudestaan, sillä en ole koskaan ollut kiinnostunut naisista.
Minkäs teet kun suuri rakkaus yllättää!
En voi kertoa asiasta kenellekään, siksi kirjoitan tälle palstalle.
Olen koko ikäni etsinyt elämäni miestä ja nyt kun hänet löysin, hän onkin nainen.
Hän asuu hyvin kaukana, tosin olen menossa sinne takaisin. Tapasimme usean päivän vaelluksella ja aloin ihmetellä tunteitani, olin koko matkan hyvin vaikeana ja varautunut. Samoin ko henkilö, tosin huomasin hänestä melko pian hänen olevan ihastunut.
Tämä ei tunnu menevän ohi vaan hän on koko ajan mielessäin, ikävä on kova.
Kyllä tässä joutuu kaikenlaista miettimään, oikeastaan kaiken joutuu miettimään uudestaan, sillä en ole koskaan ollut kiinnostunut naisista.
Minkäs teet kun suuri rakkaus yllättää!
En voi kertoa asiasta kenellekään, siksi kirjoitan tälle palstalle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täällä on monia.. :) Ei kaikki täällä palstallakaan viisauksiaan jakele vaan ollaan ihan tuolla oikeassakin elämässä! Rohkeasti vain tunteen perään.. Tsemppiä! :)
Rakasta! Älä pelkää. Kestää se sitten, viikon, kuukaude tai vuosia, olet elänyt ja tuntenut tuntemuksia, mitkä ovat ainutlaatuisia. Anna palaa, elämä on niin lyhyt, rakkaus tärkeintä.
että etsin elämäni miestä ja hups... se suuri rakkaus löytyikin naisen kanssa. Hämmennystä ja kaikenlaista ajatusta ehti päässä pyörähtää kunnes neljän vuoden päästä myönsin asian itselleni. Nykyisin hienosti menee, naisen kanssa pyöritetään yhteistä kotia ja rakkaus kukoistaa molemmin puolin :)
muidenkin kokemuksia.
Aikamoisia tunteiden myllerrystä tämä on ja tämän ymmärtäisi jos tämä tapahtuisi elokuvassa.
Tapasin aarteeni kesän alussa ja luulin sen menevän ohi, mutta niin ei ole käynyt. Vielä menee 2,5 kuukautta, sitten muutan siihen maahan ainakin vuodeksi tai pidemmäksi aikaa.
Kun sen oikean löytää, on se niin järisyttävä kokemus ettei sitä voi yksinkertaisesti olla huomaamatta. Vähän niin kuin maanjäristys tai salamanisku ( olen jopa kokenut fyysisiä muutoksia ilman näennäistä syytä, hiukset kiiltävät ja äänenmuutos). Itse en osaa arvioida, mutta ystäväni niin kertovat.
Valtava ikävä on mutten antaisi tätä kokemusta ja näitä tunteita poiskaan.
Niin luulin minäkin etten ole vain löytänyt sitä oikeaa.
Omalla kohdallani piti olla vain kokeilua mikä itse on mutta siitä tulikin jotain muuta, vallan ihanaa ja kaunista.
Ei muuta kuin tänne anonyymisti kirjoittelemaan, niin jossain tapauksissa ei kannata mitenkään masentua ns. epäasiallisista vastauksista tms.
On täällä meitä samanlaisesta tilanteesta edenneitä paljonkin.
Voi sitä tunteiden myllerrystä ja kaikkea muuta mitä elämä toi, meni itseltä muutama kuukausi jäsennellä asiaa että juuri tätähän minä olen aina kaivannutkin.
Kohdaltani heteroelämä todellakin jäi taakse ja aloin elää omana itsenäni. Hamkalia asioita tapahtui riittämiin ja en ollut mikään niin kovin nuori näin käydessä, mutta elämä on ihmisen parasta aikaa.
Tsemppiä ja kaikkea mukavaa sinulle /teille elämään.