punaisina oottavat poimijoita mättäiköissä. Puuromarjat noukin luontoretkellä tänään ja vielä muutama nuori kanttarellikin puski sammalen läpi.
Mikäs ois metsissä käyskennellessä, mutta kun pirun hirvikärpäset jyrsivät niskanahan paukuroille.
Kanttiksia oonkin saanut kymmeniä litroja kasaan tänä kesänä, lakkasato jäi muutamaan litraan.
Töiden ja entisten harrastusten lisäksi olen aloittanut meripelastusharrastuksen. Yksi syöpähän ei tahtia pysäytä, korkeintaan vähän hidastaa :)
Mikäs ois metsissä käyskennellessä, mutta kun pirun hirvikärpäset jyrsivät niskanahan paukuroille.
Kanttiksia oonkin saanut kymmeniä litroja kasaan tänä kesänä, lakkasato jäi muutamaan litraan.
Töiden ja entisten harrastusten lisäksi olen aloittanut meripelastusharrastuksen. Yksi syöpähän ei tahtia pysäytä, korkeintaan vähän hidastaa :)
Vastaukset 18
Vanhimmat
olisin kateellinen,ellet se olisi sinä niitä kanttarelleja saanut.Itsekkin metsään matkalla,kaikkea hyvää sinulle.t.ystäväsi
Sait minut hymyilemään ja mielen lämpimäksi, hyvää jatkoa myös sinulle :)
käytiin metsässä tämän naisIHMISEN kanssa jota myös vaimoksi kutsun. Vaimo poimi ja minä olin karhunsyöttinä mukana. Saisikin joskus poimia kantarelleja mutta kun täälläpäin ei niitä ole, joskus löytää ihan muutaman. Tuo meripelastusharrastus kuulostaa mielenkiintoiselta. Mistäs moinen ajatus juolahti mieleen ? (Itse meren saarella syntyneenä ja kasvaneena osaan arvostaa tuon harrastuksen todella korkealle)
eli jatketta näihin mun vapaaehtoistouhuihin. Koiran hyväksikäyttöä myös vesistöetsinnöissä. Velvoittivat liittymään jäseneksi ja osallistumaan miehistökoulutukseen. Siitä se lähti ja nyt sitten treenaillaan paikallisen meripelastusyhdistyksenkin riveissä :)
Minäkin olen muuten meren rannalla syntynyt ja ensimmäiset vuoteni viettänyt. Suvussa on ollut oikein merikapteeneitakin aikanaan, ehkä mulla on geeneissä merikarhunkin vikaa? :)
Sitäpaitsi karhuthan tykkää marjoista, joten ihan selvästi jäljet johtavat sylttytehtaalle, hmm.
Niin tai näin, marjapuuro on jäähtymässä, vielä kun sen vispaa pehmeäksi vaahdoksi, niin NAM! :)
niin sitten takuulla tykkäisit tästä: tyrnivispipuuro. Tehdään oikeasta tyrnimehusta jossa ei ole mitään sokeria tms. vaan ihan itseään. Äiti teki sitä aina silloin tällöin ja kyllä se oli hyvää. Puolukat ja viinimarjat jäävät kirkkaasti toiseksi.
tyrnimarjojakin. Pihlajanmarjasosetta laittoi minun äitini joskus.
Tänään maistelin suojärvellä karpaloita. Raakoja ovat vielä, paitsi pohjoisrannan puolella. Hyvä sato tulee, kesällä jo katselin lakkoja noukkiessa, että karpalo kukkii runsaana.
Karpalohyytelöä ja riistapaistia, hirveä, poroa tai peuraa.. Oijoi, vesi herahtaa kielelle.
Voi mahoton miten hyvää ruokaa sitä oisi maailma pullollaan, kun vaan oisi emmet ja aikaa laittaa.
Pari vuotta sitten vietimme vanhempieni kuusikymppisiä erämaamökillä kansallispuistossa näin syysaikaan. Yö oli musta, mutta lieskat nuolivat katajaista lautaa. Loimulohi oli naulattu puupiikeillä lautaan. Siinä se kypsyi ja tuoksui. Elämän suuria nautintoja :)
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvää yötä :)
Itä-Lapissakin pikku hiljaa.Kanttarelleja täällä vain ei ole.Rousku salaatti on kyllä ihan hyvää.Ostin kanttarelleja täältä kaupasta ja tein muhennoksen ihan kerman kanssa,mutta täytyy sanoa ,että enpä niin erikoisemmin tykännyt mausta.Se on kai,että mihin makuun totuu!
juu, eikä niistä käy kiistäminen.
Itse paistan kanttarellit lähes ruskeiksi ruokaöljyssä, niin että kaikki neste on haihtunut ja sienet kutistuneet kääpiöiksi. Kuullostan sipulia sekaan ja maustan suolalla ja valkopippurilla. Lopuksi kaadan sekaan esim. creme bonjour sipulimaustettua ruokakermaa.
Keitettyjä perunoita alle ja tuo sienimössö päälle, voi veljet että on hyvää! :)
Vinkki kaikille kanttarellin etsijöille. Kanttikset puskevat esiin metsätraktorin jäljille ja polkujen varsille. Pari vuotta aiemmin karsitut sekametsät ovat oikein kanttarellien sukukokousten pääpitopaikkoja. Vähän kostea, sammaleinenkin metsäkoneen ura, niin johan oranssit lakit suorastaan huutavat poimijalleen: "Ota minut, ota minut!"
ohjeesta.Kokeilenpa tuon kerman kanssa,jos satun löytämään kaupan hyllyltä kanttarelleja. Eihän ne enää ihan tuoreita ole.
kattu marjapuurroo?Serkkulikka se söi.Mäni työpaikkaruokallaan ja hössöttäjä kun on,niin luki listalta,jotta jäläkiruoka;kattu marjapuuro ja rupes toisilta kyselemmään,jotta minkähanlaista se on.Heh,toiset sit sano,jotta ylärivissä lukkoo vat!Siitäpä meillä keksittiin vatkatulle marjapuurolle uus,hieno nimi;kattu marjapuuro!
Jossain määrin. Mustaherukasta tuli heikonlaisesti satoa, samoin mustikka(molemmille hallavaurio) ja kanttarelliakin. Muut, kuten punaherukka, vadelma, karviainen, luumu, omena, tatti, koivunkantosieni, tulee hyvin runsaasti. Syövästä toipuneena nautin poimia, mutta myönnän että joku vaihe on aika työläs, kuten roskiksesta puhdistus. Paljon laitan pakastimeen, että pitkin talvea voin hyvistä sadoista tehdä jotain. Marjoista tulee terveyspommi, niissä on runsaasti hyviä aineita. Aika näyttää, tulenko viiden vuoden kuluttua terveenä syövästä. Vaikka syöpälääkäri vakuutti minulle, että syöpä on poissa nyt. Tsemppiä teille luonnonantimista nauttiville!
Ei näitä viestejä voi enää lukee.. En voi syödä puolukoita es puurona ja sienetkin on aika rajotteisia. Kanttarelleja haluisin, mutten ole kyenny keräämään niitä. Kun eivät tuos asvaltilla kasva ja etemmäks en oikeen pääse. Ei oo autoa ja pyörällä en voi ajaa.. Ei onneks vesi ruennu suupielist valumaa kun luin noita juttuja.. Mutta jos enskesänä jo voisin paremmin liikkuu :))
Vantaalla kunhan pääsisin keräämään.
Kiva sitten kun ne elukat puree siihen leikattuun käteen ja joutuu sairaalaan.
Sienet on pepusta, ihme kun aina luullaan että kaikki niistäkin tykkää ja niitä pakkosyötetään. Eli olen maistanut, yritän niellä pureksimatta mokomat lehmänruuat.
maistuu toisille ja toisille ei: täysin maku asia.
Hyvin valmistettu rouskusoosi - paremmasta en tiedä,nam:))
tissiin ne elukat osaa purra ja sitte sairaalaan. Ostin hyttystakin,mutta en ole kokeillut sitä vielä. Ei houkuta ajatus hirvikärpäsistä ja antibioottikuuri.
Ei anneta syövän todellakaan tahtia hidastaa. Päinvastoin nyt nautitaan elämästä täysin rinnoin...no tai vajain rinnoin...mutta täysillä kuitenkin!