Tuossa juuri äsken kuuntelin puheenvuoroasi Suomen turvallisuuspoliittisen keskusteluun.
Tyyliisi kuuluvasti kun ilmikoit, niin siitä ei muutapa jäänyt kaipaamaan kuin kuvausta punakoista Lapuan sarkatakkisista rukiilla ja läskillä ruokituista nuorten miesten rivistöstä kirkonmäellä duuriin kirjoitettua sotaanlähtövirttään; 'Minä vaivainen..'
Meissä on se ero, että sinä kuulut niihin mainitsemiisi, jotka saavat äänensä kuuluviin mediassa, minä taas siihen rahvaaseen, jolla on pelkkä myötämääräämisoikeus keskustelun kulkuunkin. Olkoon siis tämä onneton yritys yhteen repliikkiin asiassa.
Siitä turvallisuudesta sitten. Historia tuntenee yli parisataa sotaa tai selkkausta meidän ja perivihollisemme välillä. Naivismiako se olisi, jos olettaisi viimeisimmän jäävän viimeiseksi. Mutta se ettei siitä puhuta, niinkuin ihmettelit, johtuu mielestäni siitä, ettei itsestäänselvyyksiä höpötellä, ettei kuulijat tympääntyisi. Karhun herääminenkin toisia arveluttaa. Näin uskon ainakin oman ikäpolvemme arkeansa elävän. Miten sitten lienee nykyisen fingelskaa opettelevan nettinuorison, voittaako 'Kertokaa lapsenlapsille lauluin..' vai A. Schwarzeneggerin ropakanta.
Lisäksi on syytä muistaa, että toden tullen USA ja Venäjä ovat olleet samalla puolella rintamaa. Rauhanajan puheille en pysty arvoa antamaan.
Jos tämä teksti sinut tavoittaa, niinkuin toivon, sanon sinulle ja kaikille muillekin, että tätä saa vapaasti lainata, kommentoida, haukkua, tehdä mitä vain mieleen juolahtaa. Jopa palautettakin otan vastaan.
Tyyliisi kuuluvasti kun ilmikoit, niin siitä ei muutapa jäänyt kaipaamaan kuin kuvausta punakoista Lapuan sarkatakkisista rukiilla ja läskillä ruokituista nuorten miesten rivistöstä kirkonmäellä duuriin kirjoitettua sotaanlähtövirttään; 'Minä vaivainen..'
Meissä on se ero, että sinä kuulut niihin mainitsemiisi, jotka saavat äänensä kuuluviin mediassa, minä taas siihen rahvaaseen, jolla on pelkkä myötämääräämisoikeus keskustelun kulkuunkin. Olkoon siis tämä onneton yritys yhteen repliikkiin asiassa.
Siitä turvallisuudesta sitten. Historia tuntenee yli parisataa sotaa tai selkkausta meidän ja perivihollisemme välillä. Naivismiako se olisi, jos olettaisi viimeisimmän jäävän viimeiseksi. Mutta se ettei siitä puhuta, niinkuin ihmettelit, johtuu mielestäni siitä, ettei itsestäänselvyyksiä höpötellä, ettei kuulijat tympääntyisi. Karhun herääminenkin toisia arveluttaa. Näin uskon ainakin oman ikäpolvemme arkeansa elävän. Miten sitten lienee nykyisen fingelskaa opettelevan nettinuorison, voittaako 'Kertokaa lapsenlapsille lauluin..' vai A. Schwarzeneggerin ropakanta.
Lisäksi on syytä muistaa, että toden tullen USA ja Venäjä ovat olleet samalla puolella rintamaa. Rauhanajan puheille en pysty arvoa antamaan.
Jos tämä teksti sinut tavoittaa, niinkuin toivon, sanon sinulle ja kaikille muillekin, että tätä saa vapaasti lainata, kommentoida, haukkua, tehdä mitä vain mieleen juolahtaa. Jopa palautettakin otan vastaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.