Jos ISO 400 värifilmin kuvaa 100:n ISOlla, mitä on odotettavissa? Lopputulos?
Filmit
Jonsu1974
101641
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
... noin kahdella aukolla. Jos filmisi on diaa, lopputulos voi olla aika rumaa (puhkipalaneita taivaita etc.), mutta värinegatiivissa jälki voi olla vielä kelvollista (muistaisin, että jossakin vaiheessa mainostettiin, että negoista voi vielä kahden aukon virheelläkin saada kuvat).
Ennen muinoin mustavalkofilmiä "prässättiin" niin, että ylivalotettua filmiä alikehitettiin ja muistaakseni myös päinvastoin, mutta yleensä siis ylivalotettiin ja alikehitettiin.
Kiitoksia!
voi korjata virheen. Väri negoja ja Dia filmejä voi ali t. ylikehittää noin 2 aukkoa. Tämä koskee vain koko filmiä. Yksittäistä kuvaa ei tietenkään voi muuttaa. Mikäli filmi on valotettu väärin se pitää kertoa millä asa lukemalla kuvattu kun vie kehitykseen.
Olen joskus käyttänyt alivalotusta hätä ratkaisuna Dia- kuvauksessa kuvasin asa 400 asa 1600 arvoilla. tulos oli kelvollista, mutta huonompaa kun vastaavalla asa 1600:lla olisi tullut.
Juuri näinpäin sitä yleisemmin tehtiin, koska herkkiä filmejä oli heikosti saatavilla. Alivalotetun filmin ylikehittämisestä käytettiin nimitystä prässäys.
... sitä minäkin tarkoitin, mutta pulisin asiat epähuomiossa ylösalaisin.-)
Ylivalottaa yhden aukon, eikä kaksikaan sitä vielä tuhoa, mutta kaventaa sävyalaa.
Ennen muinoin (joku vuosikymmen sitten) kameratkin oli pääsääntöisesti säädetty yhden aukon ylivalotukselle, eikä käyttäjä siitä mitään tiennyt, ennen kuin yritti kuvata diaa.
Itsekin jouduin viemään jokaisen uuden rungon heti huoltoon säädettäväksi, koska kuvasin diaa.
Kiitos avusta!
Onneksi peli ei ole tuon virheen
takia täysin menetetty :-)
Kuvasit niin peli ei ole ollenkaan menetetty.
Diafilmikin voidaan pelastaa, jos ilmoitat käyttämäsi herkkyyden kehitykseen jättäessäsi.
Tavallista värifilmiähän tämä, ei diaa :-)
Kuvataan mille tahansa väärällä herkkyydellä se pitää ilmoittaa kehitykseen vietäessä.
Vaikka negatiivi ei olekkaan yhtä armoton valotus virheille kuin diafilmi kyllä sekin pitää valottaa oikein.
Kun ylivalottunut negafilmi alikehitetään silloin ei huomaa välttämättä mitään virhettä kuvissa.
Mikäli näin ei tehdä tulos näkyy aivan varmasti kuvissa. Pitää muistaa, että ylivalotettaessa valkoinen palaa puhki herkästi ja sitä ei pysty sitten millään virheettömäksi korjaamaan.
Täysi munaus.
Olin kuvannut 200 Asan echtacrome proolla, tehtaan ilmoittama herkkyys 250 ASA. Kun filmi loppui laitoin kameraan Kodakchrome 64:n, enkä muistanut muuttaa asetuksia.
Kun kuvauksen jälkeen huomasin asian luulin kuvien menneen täysin pilalle, mutta kun sain ne huomasin, että vain yksi ruutu oli ihan liian musta.
Kaikki muutkin ruudut oli tietysti normaalia tummempia, mutta silti käyttökelpoisia.
Riippuu kamerasta, miten sen valotusmittari on säädetty, mutta diaa saa ja tuleekin hieman alivalottaa ja negaa ylivalottaa.
"Oikea" valotus antaa harvoin parhaan tuloksen.
Harrastefilmien ilmoitetut herkkyysarvot heittää usein 2 DINiä todellisesta, eikä sitä varsinkaan negakuvaaja huomaa. On vain onnessan jos virhe on oikeaan suuntaan oman "korjauksen" kanssa.
Tietysti pitää pyrkiä oikeaan valotukseen, mutta mikä on "oikea" valotus?
Filmierä pitäisi myös ensin testata omalla kameralla ja käytettävällä prosessilla "oikean" arvon löytämiseksi.
PS. Jollet itse onnistu pilaamaan kuviasi niin laboratorio tekee sen puolestasi.