Hei minulla on tosi vaativa ja vaikea 15v murrosikäinen tyttö sosiaalihuollossa on juostu 3,5v. Tyttö ei tahdo asua kotona, haluaa nuorisokotiin, sostyöntekijät ehdottivat avohoitoa että hän olisi yhden vkonlopun kuussa toisessa perheessä, ei käy tytölle. Nyt tyttö otti ja lähti eilen laukkuinensa kumminsa luo, huomenna tapaminen sos.huollossa juuri käsitellään sitä viikonloppusijoitusta yhdestä vkonlopusta joka kk. Mitkä ovat nyt keinot kun tyttö lähti tavaroinensa, onko meillä oikeus vaati hänelle nuorisokotipaikkaa vaikka johonkin lakiin vedoten, auttakaa hyvät ihmiset, ei tätä vääntöä enää jaksa kun tyttö kostaa meille kun hänen vaatimustaan ei toteuteta.
PIKAISTA APUA
MITÄ NYT
101345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
onko mitään puhelin-neuvontaa jota voisi saada näin sunnuntaisin, mitä ikävää tytön on tehtävä että pääsee kotoa pois, tyttö pyrkii päämääräänsä kovasti.
Ainoa mitä voi neuvoa, on että anna edelleen aikaa ja rakkautta silloin,kun se on mahdollista.Kun tyttö on kotona, laita ruokaa, leivo, ole itse kodikas, niin hänelle jää mukavia muistoja, ja sitten jonain päivänä hän palaa kotiin mielellään.
Tilanteenne on varmasti vaikea, nyt tarvitaan aikuisten yhteistä pohdintaa. Tytön omat halut eivät tässä iässä saa päättää, mitä hänelle tapahtuu. Ehkä et voi vanhempana kovin paljoa, mutta tarjoa aina avoin syli, mitä ikinä tapahtuukin. Ja jos saat keskusteluyhteyden, ottakaa yhteinen päämäärä, pyrkikää yhteiseen tavoitteeseen, vaikka matkaan vuoden päästä.
Olet varmasti saanutkin apua ammattilaisilta, ja edelleen heidän neuvojaan voi toteuttaa. Mutta tärkeintä on, että teillä on kotona turvasatama, johon lapsi voi aina palata. Myös vaikeat asiat jäävät joskus historiaan ja muistoiksi, joskus niistä on aika puhua.
Jos et saa puhelinapua, kirjoita tunteitasi, niin helpottaa. Rakkaus ja anteeksianto ovat kaikkein tärkeimmät keinot.
Olen yrittänyt jutella tyttäreni kanssa mutta minulle huudetaan idiootti ja hän laittaa kädet korviinsa, olen sanonut että rakastan häntä ja haluan helpottaa hänen pahaa oloaan, olen yrittänyt yhteisiä hetkiä ja harrastuksia mutta tytön viha ja inho eivät siedä tehdä kanssani mitään, olen pitänyt rajoja mutta niistä ei välitetä, sosvirom tyttö hokee jos ette tee niin kuin tahdon niin en halua olla kanssanne missään tekemisissä jos hänen tahtoonsa ei taivuta pelkään että tyttö tekee jotain tosi tyhmää että pääsee päämääräänsä, tytöllä on niin luja tahto hallita ihmisiä ja maailmaa että en ole moista ennen nähnyt.
että jos tyttö omin lupinensa ottaa ja lähtee tehdään heti sijoitus nuorisokotiin.Tämä on tosi kai se riippuu kunnasta,köyhä kunta ei sijoita kun se on niin kallista.
ollut kolme ja puoli vuotta hankalaa!! Miten pitää rajoja kun niitä ei noudateta, omat voimat nyt loppu ja keinot, vaikka sossussa tyttö sanoi ettei tule kotiin niin meille vain hoettiin että lapsen paikka on koti ja ymmärrän sen jos on jotain pientä vääntöä mutta tämä on nyt mennyt niin mahdottomuuksiin että ei ole järkeä kuluttaa ketään enään, onko jotain lakia johon voisi turvautua. Tyttö on viisitoista, ja toivon että tasoittuu jossain vaiheessa mutta nyt elämä kotona on mahdotonta, missä kunnassa tuollainen kotoa lähtöä on passitus nuorisokotiin?
Omani lähti konsta ja koti kouluun.Murrosikä rajunlainen.Rajat ollu mutta kun ei noudateta.Lukukauden pysäytys ja sitten kotiin.Eli itse pyydettiin ja vaadittii.
Toiminut monella:)
http://www.konsta.net/index2.php?tpage=0
tyttö on 15v rakkautta ja rajoja annetaan, haetaan apua mutta eipä tuo tyttö niistä piittaa, kotona en enää pysty kasvatustyötä tekemään, se on nyt todettu moneen otteeseen, tyttö lähti viime la ilta kummitätinsä luo, mutta ei voi siellä loputtomasti olla, sos.ltk tosi nihkeä antamaan apua kun nuori itsekkin tahtoo kotoa pois, kyllä kuntien toiminnat vaihtelee suuresti....
Murrosikäisellä voi olla vahvat mielipiteet mutta mietin, että mikä kodissa tekee siitä sellaisen että lapsi haluaa ennemmin muualle?
Onko vanhemmat liian lepsuja vai liian huolehtivaisia vai voiko syy olla pelkästään lapsessa. Sosiaalitäteihin en luottaisi kovin paljoa, niiden ratkaisut eivät ole kovin luovia eikä aina kovin psykologisesti oikeita. Ilmeisesti teidän tapauksessa koulukaan ei kiinnosta. Me olemme kaikki omanlaisemme kasvattajia eikä siihen mitään koulutusta anneta jollei itse ota selvää. Olisikohan paikallaan itse käydä keskustelemassa ammattilaisen kanssa josko löytyisi uusia tapoja lähestyä anarkistista murkkulastaan.
kannattaa jutella koulun ns merkkarin kanssa tai palaverit auttaa jossa jutellaan ongelmista.jos huostaan otto tai sijoitus tehdään pakolla,kotiin saaminen vaikeempaa.lähtemiseen syynsä .jos kummilassa pääsee helpommalla.mutta viisastumisen jälkeen helppo palata kotiin tai muuttaa omaankin.lasta tekeakseen joutuu itsekkin käymään vastenmielistkin rumbat läpi ennenkun 18 v on täynnä.kaverit ja harrastukset merkkaa paljon,jos pinnaamista esiintyy onkin jop vaikeuksissa,kannattaa kysellä vaihtoehtoja ja ajoissa
paikka kriisisijoitukseen nuorisokotiin mutta tyttö ei mennyt,saas nähdä mitä nyt tapahtuu, aika uuvuttavaa. Kummillakin on sääntöjä ja tyttö kuulema vääntää naamaa mutta tietää myös että jos ei sääntöjä tottele niin ovi on ja lähteä saa...