kysyisin miten teillä uusioperheillä tuo syöminki juttu.Kun lapset tulee isälleen esim.viikonloppuna jossa ruokana on kalasoppaa(pakaste)tai jauhelihakastiketta jossa ei muuta maustetta kuin suolaa perunoiden tai makarooninkanssa.Sitten taikka itsetehtyä pitsaa ihan vaan jauhelihaa ananasta juustoa siis ihan tavallista ruokaa joskus on makaroonilaatikkoa.Asia on vaan niin ettei mikään normaali ruoka kelpaa.Ja kun kysyy lapsilta mitä he äidin luona syövät on vaan jääkaapissa hampurilaisia kaupan pitsaa nami-nami vanukasta ja popkornia siis näitä syövät siellä viikonloppuisin.Viikolla lapset varmaan syövät jotain koulussa vaikka nuorimmainen ilmoittaa ettei hän syö koulussakaan.Kysyisinkin et mitä mieltä oleette äidit et tarviiko isän myös ostella kaupasta hampurilaisia ja sun muita vai eikö kunnon tavallinen ruoka käy.Ja jos lapset menee äidilleen ja valittaa ettei ole syöneet mitään siitä isä saa nuhtelun kun ei ole lapsia syöttänyt.Mutta eikö peruna,makarooni ruoka ole asiallista.Tietenkin he jotain makeista saavat isänkin tykönä.
miten teillä
syödään
321409
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kyllä tavallisen arkiruuan pitää kelvata lapsille missä tahansa. Jos toinen vanhempi ei viitsi ruokaa laittaa ja syöttää eineksiä arkiruokana, niin se ei ole sinun ongelmasi.
On vain hyvä, että lapset saavat oikeaa kotiruokaa edes jossain! Pitsat yms einekset toki käyvät joskus, mutta ei popcornista ole aterian korvikkeeksi jatkuvasti. Harvassa tosin ovat ne äidit, jotka lapsilleen pelkkiä eineksiä syöttävät, joten olisi myös niin että lapset pikkaisen huijaavat saadakseen hampurilaisia yms?
Sama juoni, eri asiat! Heh... äiti se ei osaa laittaa ruokaa, ei pukea lasta eikä yhtään mitään ei pittää huolta omasta lapsestaan hohhoijaa... onneks sentään isin uusi ossaa... heh hehee... kuka jaksaa puppua vääntää....
Et vissin itse omista uusperhettä kun normaaliasioita provoksi haukut. Faktaa on se että uusperheissä pelkästään ruokailut voi aiheuttaa suuria ongelmia. Meillä myöskään miehen lapset eivät suostu syömään normaalia kotiruokaa. Se ihmetyttää suuresti kun alkaa miettimään että mitä he sitten syövät normaalisti?
Meillä Lapset valittavat että taas pottuja. Ja kun kysyy että milloin olet pottuja viimeksi sitten syönyt niin kuulemma meillä pari viikkoa sitten? Onko se normaalia? ja se että lasten äiti on kotona koko ajan niin eikö hänellä löydy aikaa ruuan tekoon ollenkaan? Jos lapset ovat päivät koulussa ja sen jälkeen iltapäiväkerhossa niin luulisi että puoli tuntia päivässä löytyy aikaa ruuan tekoon. Minä yleensä teen jo edellisenä iltana valmiiksi ruokaa seuraavalle päivälle jos päivän aikataulu on tiukka.
Tämä on sitä uusperheen arkea. Jos ei miellytä ja et uusperhettä omista niin mitä oikein kommentoit täällä palstalla. Mene yksinhuoltajien palstalle. Tämä on tarkoitettu uusperheellisille. Ei exvaimoille.
ei ole mikään provo.Vaan kun isän lapset oli isällään viikonlopun tai ovat olleet 3vkl peräkkäin.Ja kun minulla oli kalasoppaa,ja jauhelihakastiketta seka tein lauantaiillaksi pitsaa niin mikään ei kelvannut kun vain sitten kysäisin 11v pojalta mitä he äidin tykönä syövät hän totesi et hamppareita kaupan pitsaa popkornia jäätelöö.Ei silti olen kyl asunut 4v täs uusioperhees ja minul ei ole omia lapsia.Joten kyl olen asioista vähän perillä mutta en ole tänne kirjoitellut ennen mut nyt satuin kysyyn ruoasta.Ylensä kun he ovat isällään aika usein se on vaan yhtä taistelua ruoan kanssa kun mikään tavallinen ruoka ei kelpaa en silti pakota syömään jos ei maistu sitten he vaan syövät jotain ranskista kun en ala tekeen joka 3lapselle eri ruokaa.Voin näin ollen olla se ilkeä äitipuoli.En silti yleistä lasten äitejä kyllä varmaan jossain tehdään vielä kunnon koti sapuskaa.Mutta kai se joka perheessä yhtä taistelua lasten kanssa on tietyissä asioissa.Nyt lähden töihin olen 3vuoroa kumitehtaassa tekevä uusioperheen ilkeä äitipuoli.
Meillä syödään sitä,mitä tarjotaan.Tuon mahtavan äidin luona lapset syä aika paljon valmiita eineksiä mutta meillä tehdään ihan kotiruokaa,hyvää ja vaihtelevaa,paljon vihanneksia yms.Jälkkäriä on lähes joka päivä.Pöydässä istutaan ja käyttäydytään kunnolla.Se jolle ei kelpaa,maistaa mutta ei saa myöskään jälkkäriä.Huonompaahan tänmä varmaan on kuin äidin einetkset ja kalapuikot:)
meillä aikaslailla sama juttu,lapset syöneet saarioisten lihaperunansoselaatikkoa ja nakkikeittoa KOKO ikänsä...
Ruokailut aiheuttavat suunnatonta päänvaivaa meidän perheessä kaikkien lasten ollessa kotona.
Koska itse olen aikaan jättänyt kasvikset ja terveellisen ruuan pois ja sen kyllä muutaman vuosi sitten vielä huomasi,tarjoan ja opetan lapset maistuvan ja terveellisen ruuan mihin sisältyy kasvikset,täysjyväviljat ymsyms
Ongelmaksi vaan tosiaan aiheutuu mieheni lapset jotka eivät ole tähän ikään mennessä päässeet tutustumaan ruuan ihmeelliseen maailmaan.Surku käy koska ruokailun kuuluisi olle mukava tapahtuma ja heille siit on tehty kammottava tapahtuma...mikään ei maistu ja välittömästi kun pöydästä pääsee pois,halutaan vanukkaita,nakkia ymsyms kun on kuulemma KAUHEA nälkä...
Aikani koitin heitä suostutella,kiristää yms syömään.välillä paremmin välillä huonomalla menestyksellä...mutta linja on että jos ei ssyödä kun on ruoka ei tipu mitään muutakaan,oolkoot nälissää ja tulkoot äidiltä kitinää (ei se kyllä pahemmin uskalla kitistä kun itse hoitaa asiat niin huonosti)
Mutta ei teillä kuullosta olevan yhtään huonolla pohjalla tuo ruokavalio ja se on teidän perheenne,ja perheissä vanhemmat päättää ja lapset vikisee ei toisinpäin
Tilannehan on se että ole 3 vuoro työtä tekevä äiti, ja lapset käyvät isällään 1 kerta kuussa viikonlopun.
Siellä sitten tämä uusio rouva tekee extra hyviä sapuskoja (netistä lukee ohjeita) ja valmistelee lapsille sellaista safkaa jota eivät koskaan kotona saa. Aikaahan tällä rouvalla on, työtön kun on, aloittaa valmistelut lasten tuloon ja reseptien hankkimiseen jo viikkoja aikaisemmin. Sitten ihmettelee kun ruuat lapsilla tökkii....
Muutenkin järjestävät koko viikonlopun täysillä ohjelmaa, tauotta, kekkereitä,kyläilyjä tms. lapset ovat aivan väsyneitä,pieniä kun ovat ja vuoropäiväkodissa viikolla, öitä jne. haluisivat levätä nekin, mutgta pitäähän uusia lapsia kaikkialle viedä, välittämättä ovatko lapset väsyneitä, kun ei se hieno ruokakaan kelpaa- pitäähän se ottaa kermat päältä.
Minä kun olen vuorotyössä ja hoidan siis tarhan kanssa lapset yksin, niin ei ole kuule aikaa kokkailla kotona-väsynyt olen. Siinä tarjousmaksalaatikkokin lapsille on hyvin uponnut tähän asti,hernekeitosta ja hampurilaisista puhumattakaan. Kun ei ole aikaa niin ei. Uusioperhe saa aivan rauhassa tehdä hienoja sapuskojaan ja ihmetellä väliin miksi ostan lapsille kirpparilta "rumia" vaatteitakin, kun on ajan myötä ne rahatkin tiukalla, kiitos ex-mieheni jonka velkoja tässä samalla makselen. Hyvä heidän on siellä gourmet-ravintolaa kotona pyörittää, ja ostaa benettonilta vaatetta kun pimeänä exäkin tekee työnsä, elareitahan se ei tietty maksa itse.
Kyllä purnausta riittää näillä nyksillä ties mistä, mutta hallelujaa-annankos lähihuoltajuuden heille, niin luulempa, että viikkojen päästä rupeaa mikroaaltouuni heilläkin olla kovassa käytössä, kuten meillä...
että tämmöstä
kerran kuussa vääntää vaikka minkäläisiä gurmee annoksia, mutta tosi arjessa sitä ei tehdä! Mitä noista nyksien kääkättämisestä kannattaa välittää, ne nyt on niin katkeria joka asiasta, että keksii mitä ihmeellisimpiä asiita itsensä nolaamiseen! Elä sinä vaan niinkuin olet aina ollut ja tehnyt, se on ainut oikea tapa, muista viis!
tässäpähän taas ihan toisenlainen ääripää...
Meillä tilanne tämä,molemmat käydään töissä,mies yrittäjä minä opettaja,miehellä työmatka 100-300km suunta/päivä minulla 100km suunta,työmatkoihin siis menee jonkun verran...
Koska itse olen omat lapseni aikanaan halunnut tehdä,siispä huolehdin heidän oikeanlaisesta ravinnon saannista,ei äidillä ole mitään tekosyytä siihen että ei jaksa,ei ole aikaa...
Normin kotiruuan tekoon ei mene yhtään sen kauempaa kuin menisi vaikka yhden telkkariohjelman katseluun.
Mieheni lapset käyvät usein meillä,onhan tämä heidän toinen kotinsa ja meillä syödään jokapäivä kasvikset,keitety perunat,pasta yms.kotona tehtyä ruokaa... yms.Heillä on äiti aina AINA kotona ja siltikin siellä syödään esim purkkiruokaa kokoperheen voimin,vanhin lapsista 7vee...
Heillä ei kasviksia näy pöydässä,äiti ei kuulemma osaa laittaa niitä ja viikon kalaannos tulee kalapuikoista...
Uusavuttomuus,viitseliäisyys ihan suora laiskuus,ne eivät ole lasten asioita,se on meidän aikuisten asia huolehtia lasten monipuolisesta ruokavaliosta koska niitä lapsia ollaan tänne tehty...
Nyt tietysti tulee exien vastahuuto,on niin kallista,ei oo sitä eikä oo tätä...joskus on vaan aika tarttua sanoista tekoihin...ja bytheway,valmisruoka tulee PALJON kalliimmaksi pitkällä tähtäimellä kuin itsetehty maukas kotiruoka...
(7 hengen makaronilaatikko,kasvislisällä 5€ koko satsi,tekee naama kohden 0,71€,pikkuhampurilainen,0,80€ eikä varmasti pidä nälkää pitkään poissa...)
Kerrankin saa lukea järkevän ihmisen kirjoitusta:))Ei ne äiditkään niin ihmeellisiä ole...vaikka täällä nyksiä(ällöttävä sana muuten) jatkuvasti mollaavat.
Kyllähän nuo lapset on aika paljon kuukaudessa isällään.Lapset on 9.11.15v isä on 48 ja minä olen 52 joten ei täs ihan tyttösiä olla isä oli kyl iällä kun sai lapset ja he erosivat 6v sitten ja minä olen tuntenut nämä lapset 4v.Muuten meillä lasten kanssa menee ok mutta tuo syöminki normaali ruoka ei oikein maistu.Ja en tosiaan ala jokaiselle eri sapuskaa vääntää vaikka osaan mielestäni ruokaa tehdä katsomatta keittokirjaan.Ja leipominenkin kyllä sujuu olen sen verran monet juhlat laittanut.Kesälomaani en ole 27v pitänyt senkin ajan olen ollut masikkamaalla ja samalla olen väelle sielä ruokaa tehnyt vaatimattomasti 20henkelle ja jos joku epäilee niin voi ensi kesäksi ilmoittautua voin ottaa katsomaan vierestä miten homma hoituu.Eikä siinä vielä kaikki olen isäni 89v omaishoitaja hän on kyllä aina 2viikkoa intervalli hoidossa ja kaksi kotona ja siihenkin joku voi ilmoittautua ja tulla katsomaan miten homma menee.Ja kun isäni sekä näiden lasten isän välimatka on yhteensuuntaan 80km joten silloin kun isäni on kotona on aika ruljanssi.Kun työkin pitää vielä hoitaa.Eikä tätä sepustusta varmaan kukaan usko mut jos haluat tulla katsomaan niin siitä vaan.Ei tässä minun aloituksessani ollut tarkoitus kun kysellä miten teidän uusioperheessä tehdään kun lapset ei tahdo oikein tavallista sapuskaa syödä.Enkä minä aina sitä tee vaan myös lasten isä osaa tavallista sapskaa tehdä.Eikä myös ole kysymys siitä et ruokapöydäs tarttis syödä voi vaikka telkkaria katsoa tai tietokoneen kanssa pelata mutta kunhan oppisivat normaalin ruuan eikä mitään känkkäränkkä meininkiä.Enkä minun tarkoitus ole arvostella lasten äitiä hän saa laittaa hamppareita ja muita sörsseleitä sen kun ehtii,mutta kysyin vaan et tartteeko minun jatkaa samalla linjalla.
tarkoitus nostaa omaa häntää pystöön? Se ettei minulla ole välttämättä aikaa/haluja tehdä jokapäivä lapsille gurmet sapuskaa/tavallista kotiruokaa, tekeekö se minusta huonon äidin??? Olen äiti omalla tavallani, lapset eivät näytä aliravituilta/lihavilta ja kirpparivaatteista huolimatta ovat puhtaita. Ehkä en ole niin viitseliäs, ehkä laiskakin joskus, mutta tekeekö se minusta huonon äidin?
Se että nyksä omalla viikonloppu hukillaan vääntää spesiaalia, niin tarviiko minun keretä/viitsiä/vaivautua tekemään 26 päivää viikossa samoin?
Eli, en koe olevani todellakaan spesiaali tai ihmeellinen äiti, ihan tavallinen äiti. Teille nyksille olen lihava kummajainen,katkerakin kait tämäntästä ties mistä, mielenterveysongelmainenkin...kyllä kaikki haukut on sinulta vastaan otettu nämä vuodet. Että tämä tästä sapuska asiasta.
miksi lapset viettää sit niin vähän siellä isän luona?
uusi vaimo tarvitsee reilusti vapaa aikaa miehensä kanssa-lapset häiritsevät- ja exäni tietysti menee ku pässiä narussa....hohhoijaa.
Kyllä siinä ON iso ero, onko lapsi 11pvää vai 3pvää kaksiviikkosesta kotona. Minusta jokaiselle lähiäidille, joka yksi pakertaa arkea, pitäisi hattua nostaa. Sen meistä jokainen tekee minkä jaksaa ja mihin pystyy, ja sen pitää riittää. Hyvä äitiys ei perustu siihen, että on täydellisyyttä tavoitellessa pakko polttaa itsensä loppuun niin ettei enää voi olla tunnepuolella läsnä lapsilleen.
Kyllä lapselle tärkeintä on että häntä rakastetaan, hänestä välitetään ja osoitetaan se ikäiselle sopivin rajoin, jotka lasta suojelevat, hänen perustarpeistaan huolehditaan. Ihan aina ei jaksa eikä pysty, lapseton ihminen ei vain sitä todellisuutta vielä ymmärrä.
Kirppisvaatteiden käyttö on ekologista ja ympäristöä suojelevaa toimintaa, kannatetaan. Puhdas ja siisti on ihan jees, oli sitten ostettu kirpparilta tai benettonilta. Se on vain tyhmää maksaa liikaa.
Tärkeintä on löytää elämästä onnellisuuden tasapaino arjen pyörteessä, elämä on kovin lyhyt yliponnisteluun tai mihinkään muuhunkaan turhaan. Emmeköhän me jokainen äiti parasta tahdo lapsillemme, ja siihen pyrimme yrittäen pitää yllä tasapainoa elämässä.
Mistäs tiedät että se naarupässi ei olekin se joka sitä aikaa tarvitsee?
Tässä päästään yhtälöön, jonka joku viisas tuolla jo aiemmin esitti: - ei kannata ottaa koskaan pässiä puolisokseen, ja - suurempi pässi on se joka pässin kanssa ryhtyy lapsia tekemään...
Totta puhuen, miksi ei osoiteta kiukkua suoraan siihen kohteeseen johon se kuuluu? Uusi vaimo sitä ja uusi vaimo tätä? Sehän on se sinun ex-miehesi, joka toimii väärin sinua kohtaan. Mikä estää osoittamasta kiukkua suoraan häneen? Sen sijaan puhutaan ihmisestä kuin hän olisi vailla omaa tahtoa, jotenkin syyntakeeton ratkaisuihinsa. Tällaisia palstoja lukiessa voisi kuvitella että jokainen mies on täysin syyntakeeton tekemisiinsä, hieman vajaaälyinen ja lapsen tasolla. Ja jälleen voi vain ihmetellä, mikä siitä miehestä joskus teki niin valtavan upeaa, että siihen rakastui ja lapsiakin sen kanssa sai.
Onko kyse kuitenkin siitä, että rakastaa yhä sitä ex-miestään, joten on helpompi selittää itselleen, että olisihan se tuossa ja kanssani, ellei olisi syyntakeeton puoliaikuinen, jonka koska tahansa kuka tahansa saa tekemään mitä tahansa? Jos ei rakastaisi, voisi vain todeta, että olipa kertaalisen paska tyyppi kumppaniksi, eikä taida hääppönen olla isäksikään, kun niin harvoin on aikaa lapsilleen.
ensimmäisellä ero kerralla exäni oli lasten kanssa tekemisissä viikoittain, antoi minulle vapaa-aikaa lapsista ja keskusteluyhteys meidän välillä toimi. Hänellä oli silloinkin uusi seurustelukumppani, tätä naista en tavannut,eivätkä lapsetkaan tavanneet.
Tilanne eron kaksi kanssa on se,että mies haluaisi olla tekemisissä lastensa kanssa,mutta tätä nyksänsä ei. Tämä nainen on entinen hyvä ystäväni,joka jallitti miestäni kaksi vuotta,lopulta ajoin miehen kotoa pois kun totuus selvisi minulle.
Kyllä voi olla miehessäkin vikaa,mutta tämä nainen on sanonut minulle suoraan,että meidän lapset ei häntä kiinnosta,vain mies.
Mitään riitaa minä en halua,vaikka joidenkin mielestä olisi aivan oikeutettua että olisin ystävälleni katkera kun mieheni sai pauloihin, meidän liitto oli onnellinen,siinä vaan tämä nainen oli liian lähellä meidän elämää.
Elämäni jatkuu kuitenkin lasten kanssa,oli exä mukana tai ei, hänen valintahan se oli tällainen vaihto vaimosta kaveriin , mutta lapset tässä kärsivät syyttä suotta.
Ok, sinun tilanteesi ymmärrän kyllä. Ystäväsi teki todella veemäisesti, niin toki teki miehesikin.
Tuohon onnellisuuteen vielä - olitte jo aiemminkin eronneet? Oliko siihen syynä sama ystävä vai joku muu? Ilmeisesti joku muu, koska tuskin ystävä olisi ollut lähellänne sen jälkeen. Vai liittyikö ensimmäiseen eroon ollenkaan kolmatta osapuolta, olitte vain tullut siihen tulokseen, ettei parisuhteenne toimi. Kysyhän silti vielä itseltäsi, että jos ei tuo ystävä siinä olisi ollut, olisiko exälläsi kuitenkin nyt joku ihan muu? Kun palasitte uudelleen yhteen, kävittekö parisuhdeneuvojalla ja selvitittekö eroon johtaneet syyt perinpohjin? Yleensä asiat eivät parannu ja selkiydy pyrkimällä jättämään ne käsittelemättä.
Sinä sanot että parisuhteenne oli onnellinen. Oliko se sitä myös exäsi mielestä? Keskustelitteko vai oletitko vain?
Silti sitä ei mikään muuta, että on vihoviimeisintä iskeä ystävän miestä, ystävä ei niin tee. Todella rumaa sekä exältäsi että ex-ystävältäsi. Sinä todellakin voisit olla katkera, onneksi et sitä ole. Silloin ne kaksi petturia vaikuttaisivat elämääsi sinua rajoittaen. Toivotaan, että kun huuma haihtuu, exäsi tajuaa kuitenkin lastensa kannalta asiat. Ja toivottavasti lapset ja isä silloin vielä saavat välinsä kuntoon.
Voimia ja jaksamista sinulle, muista pitää itsestäsi huolta myös, se on sinun ja lasten kannalta tärkeää. Toivottavasti sinulla toimii mummulat niin, että joskus halutessasi saat aikaa myös itsellesi.
työmatkassa. maailma ei kyllä pelastu tuollaisilla km-määrillä
siihen kun aikaisemmin erottiin oli syynä toinen nainen,ei ystävättäreni. Silloin kävimme avioliittoneuvojalla vuoden verran ja saimme asiat kuntoon. Mies ei ikipäivänä olisi halunnut avioeroa,näin minulle suoraan sanoi,rukoili minua vielä takaisin kun pihalle olin pistänyt kun selvisi että on ystävättäreni kanssa suhteessa....tai naimista kait.
Olin tyhmä että otin miehen takaisin ensimmäisen avioeropaperin jälkeen, mutta kyllä tämä ystäväni on ihan suunnitelmallisesti toiminut,näin ovat hänen tuttavansa kertoneet. Mieheni oli hänelle hyvä saalis...ja uusi palkintopytty kaappiin.
Ikäväkyllä verkostoni on olematon, joten olen lasteni kanssa todella yksin...mutta edelleen sanon, että onnellinen omallatavallani,vapaa.
Voisit kysyä tukiperhemahdollisuutta kerran kuukaudessa, sitä varten sellaisia koulutetaan, ettei jonkun yksinään tarvitse ilman taukoa itseään "taakan alle musertaa". Ymmärrän ettei sinulla noinkaan ole, mutta jos lasten isä tapaa vain harvoin, voisit siihen ja verkoston heikkouteen vedoten sellaista anoa. Sos.toimessa tietävät enemmän, ne perheet ovat sellaisia lapsillekin myönteisiä paikkoja, jotka voivat korvata vaikkapa uupuvan mummolan. Ja kesällä sinne voisi lapset päästä viettämään viikoksikin hiukan erilaista kesälomaa. Kannattaa kysyä, ja kysyessä vedota siihen, että sinä lasten äitinä jaksat ja lapsesi saavat mummolan kaltaista turvaverkkoa, mitä muuten ei ole juurikaan.
Niinhän se on, ei tietenkään halua uskoa etteikö toinen voisi muuttua ja ottaa opikseen, kun kyseessä on sentään lapsiperhe. Todennäköisesti exäsi ei silti tule pysymään uskollisena kenellekään, että se siitä ent. ystäväsi palkintopytystä. Hänen kohdallaan voikin tosin todeta, että sitä sitten saa mitä tilaakin.
ja sun poittis oli tuossa mikä?
Yleisimmiten kuulee että ei ole aikaa eikä jaksamusta tehdä lapsille tasapainoista ruokaa...
Kertoessani meidän työmatkat toivoin lukijan ymmärtävän että vaikka meneekin jo pelkkiin työmatkoihin aikaa on myös aikaa tehdä lapsille ruokaa....
päivässä, niin millainen summa siitä tulee vuodessa? eikö siihen kävisi mikään muu, kuin oma auto tai kuljetteko yleisillä välineillä. sehän ei oikein selvinnyt viestistäsi. Jokaisen ihmisen tehtävä on kohdallaan vähentää ympäristön saastumista. sitä tarkoitin.
Asian vierestä, mutta jäi häiritsemään:
"Se että nyksä omalla viikonloppu hukillaan vääntää spesiaalia, niin tarviiko minun keretä/viitsiä/vaivautua tekemään 26 päivää viikossa samoin?"
Nyksällähän ei ole mitään "hukeja" sun lastes suhteen, vapaaehtoista hyvää tekee siis.
me syödään näitä aika usein:jauhelihakastiketta, perunaa. Makaronilaatikkoa, perunalaatikkoa. Makkarakeittoa, makkarakastiketta ja perunaa/makaronia,Nuudeli-kananriekale-kasvis"pataa".Salaatteja,itse tehtyjä. Jos joku ei halua syödä, se ei syö, mutta maistettava on kaikkea. Ei aleta pomppimaan ruokailussa lasten tahtiin, koska siitä ei pitkällä aikavälillä tulisi mitään. Jos ei syö ruokaa, sitten ei oteta välipalaakaan. useimmin onkin sitten jo suden nälkä ja ruuat uppoaa ihan hyvin. Meillä etälapsena kolmevuotias ja lähilapsena kymmenenvuotias. Kymmenvuotias kertoilee, mitä on isän luona ollessaan syönyt, siellä syödään enemmän "herkkuja" mutta en ole "puuttunut" asiaan, koska normaaliarkena kuitenkin syödään pääasiassa normaalia itse tehtyä kotiruokaa.
kalasoppaa!! heh, olisko joku vitsi?
raukka parka osaa lukea kuin yhden viestini vaikka olen näihin vastannu. Sun on kyllä syytä mennä silmälääkäriin ja hommaa ainakin kahdet lasit päälekkäin tai mene jonkun lukutaitosen tykö.
Pidämme kumpikin ruuanlaitosta - ja mausteista. Samoin lapset. Suola korvaantuu yleensä mausteilla. Kanaa, lihaa, kalaa ja kasviksia eri muodoissa. Tähän vuodenaikaan tiestysti myös sieniä.
Toisinaan teemme sunnuntai-iltana ison keiton, jota syömme ma-ti(ke). Chilillä ja valkosipulilla terästettyä kanakeittoa, minestrolikeittoa, jauhelihakeittoa tms.
Maksalaatikko loistava lisuke, ja toisinaan myös pyttipannua napan kastikkeen höystämänä. Tortilloja. Makaronilaatikkoa salaatin kera, hernekeittoa, kiusauksia.
Juustoruokia, riistaa, maksaa. Kaikenlaista. Joka päivä yhteinen ateria lasten kanssa. Sinällään pidän tärkeänä yhtyeistä lämmintä ruokaa ja laajaa makumaailmaa. Isällä sitten eivät saakaan ruokaa, pelkästään leipää ja joskus ennen kotiin tuloa hampurilaisen heseltä.
Lihaa, kalaa, vihanneksia, hedelmiä, ym terveellistä ja ravitsevaa. Panostan ruokaan toden teolla.
Kun lapseni menevät isän luo, siellä käydään hampurilairavintolassa, tai paistavat isän luona ranskiksia. pullaa, viinereitä. limua ym roskaruokaa. Koko viikonloppuna ei kunnon ruokaa syä, pelkkää sokeria ja sokeria!!
Juu toi on aika tuttua mutta isällä on oikeus sanoo lapsille että nyt olette isän tykönä ja täällä on isin laittamat säännöt jos kotiruoka ei kelpaa mitä tarjotaan niin sitten ette saa muutakaan ja ym ym ja jos lapsien äiti soittaa ja haukkuu niin isällä oikeus sanoo että ne ei ole siksi syöneet kun kotiruoka ei kelepaa joten ole hyvä jha äitinä opeta lapset kotiruualle eläkä valamiille niin rupiaa täälläkin ruoka maistuu niin ei näläkää tarvii valittaa ja jos ei kelepaa niiin ei sillon voi mitään.Ja sitten voi olla että lapset on vähän aikaa pois ettei käy siellä mutta sitten kun se lapsien äitikin huomaa että hei ei täsä ole järkiä niin asiat rupiaa muuttuu esim:lapsien äiti saattaa olla että sanoo lapsille että kun meette isin tykö niin siellä on isin säännöt ja kun olette äitin tykönä niin on äitin säännöt ym...Jos näyttää ettei sekkään auta niin soittakaa vaikka sossuun tai jonnekkin ja kertokaa tilanteesta niin voi olla että lapset saattasi kokonaan tulla teille sinne ja ne sais opeteltua syömään kotiruokaa mikä on mielestäni lapsille paras vaihto ehto vaikka tietysti joskus saa roskaruokaakin syödä xD mutta siinäkin rajasa...TÄTÄ MIELTÄ OLEN MINÄ.
Meillä on uusioperhe,lapsukaisia on yhteensä 5 mutta vanhimmilla on jo tyttikset että meillä on monasti 7 lapsukaista syömässä! Nuorin 11 kk ja vanhin 21 v. Mies on reissuhommissa, su iltana lähtee ja pe iltapäivällä tulee kotiin. Eli olen jokseenkin yksin koko poppoon kanssa... Itse olen 2vuoro työssä ja silti minulla on kyllä joka ikinen päivä aikaa ja varsinkin halua laittaa monipuolista ruokaa. Vanhin lapsista on kylläkin intissä tällä hetkellä ja asuu omassa asunnosa mutta monesti viikonloppuna viettää aikaansa täällä. OOn huomannu et "uudemmat lapsukaiseni" ovat mieltyneet valmisruokaan...mutta kun meidän kotiin ei semmosta moskaa tule,kuten ei jugurtteja,ei riisimuroja, ei valmis kaakaota eikä varsinkaan hampurilaisia tai pitsaa!!!!.. kattokaapa piruuttaan paljonko on noitten ruokien sokeri- ja suolapitosuus!!! Syödään puuroja, marjoja(joita kerätään yhdessä!),myslejä. Maito käydään pienimmälle aamulypsyltä ja muuten juomme "punaista maitoa". Joka päivä teen "tylsää" kotiruokaa..makaronilaatikkoa,mökkihöperöä,kinkku-tonnikalakiusausta,karjalpaistia,muikkuja...jne.ruuasta välillä joku purnaa, ja on syömättä seuraavaan ruokaan joka monasti on saamaa ku aiemmin!Julmaa,mut toimivaa.Tottakai meilläkin herkutellaan..joskus käydään hesessä,suosikki on et käydään ABC:llä noutopöydässä joskus viikonloppuna.Syödään sillon tällön sipsejä...mutta herkkuja on myös ku palottelen valmiiks hedelmiä ja kasviksia,lapset napostelevat niitä telkkua katsoessan ja ei oo iso homma miulle!
Mutta kokemuksesta sanoisin näin, että meillä syödään sitä mitä minä laitan tai sitten on syömättä! Ja lapsukaiset syö tällä hetkellä todella hyvin ihan perus ruokaa! Exien luona syövät,mitä syövät,,,Ei kiinnosta! Meillä kuiteski on luotu omat säännöt ja lapset tietävät sen. Ja minä itse tiedän että lapseni ja puolisoni lapset saavat monipuolisen aterian joka ikinen päivä.
hyvä saada teillä kunnon ruokaa.
Tietysti on ikävää, jos he eivät suostu syömään ja joutuvat sen takia olemaan nälissään, mutta voithan tarjota välipalaksi hedelmiä ja voileipää ja maitoa, jos ne kelpaisivat.
Yritä tehdä ateria-ajasta mahdollisimman kiireetön ja mukava. Ruokaa kannattaa antaa vain hyvin pieni määrä kerrallaan.
Ota lapset mukaan ruoan laittamiseen. Toivotaan, että lapset oppivat vähitellen syömään terveellistä ruokaa.