http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite/AMLayout&cid=1194603499158&p=1194596027580&pagename=KSAWrapper
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1573358
03.09.2008 08:08
Palkitun Nippe-koiran isäntä Kyösti Penttinen epäilee koiransa joutuneen susien suuhun. Hän löysi koiransa puoliksi syötynä kesken hirvenhaukkuharjoitusten.
- Ei mikään muu syö koiraa niin nopeasti, Penttinen sanoo.
Haminalainen Kyösti Penttinen oli harjoittanut koiraansa metsässä muutaman tunnin ajan tiistaina. Koira oli ollut vainulla ja ottanut sen jälkeen haukun.
- Muutaman tunnin oli haukkunut, kun se loppui nopeasti, Penttinen kertoo.
Hän yritti löytää koiraa sen pannassa olleen gps-paikantimen avulla, mutta katvealueen takia hän ei kännykällään löytänyt koiraa. Lopulta hän sai koiran sijainnin selville.
Kun hän oli noin huutomatkan päässä, hän ihmetteli, ettei haukkua kuulunut.
- Kun lopulta pääsin sen luokse, huomasin, ettei tämä koira enää vastaa kutsuun.
Koirasta oli jäljellä vain pää ja takapää.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808078064713_uu.shtml
Ähtäriläismiehen suomenajokoira kuoli keskiviikkoiltana yhden tai useamman suden raatelemana Keuruun Pihlajavedellä, kertoo Keskisuomalainen verkkosivuillaan.
Mies oli ollut kouluttamassa koiraansa, kun puolentoista tunnin jälkeen koiran haukkuminen oli vaihtunut rähinäksi. Mies löysi raadellun koiransa tutkapannan avulla nopeasti.
Tuli vain mieleen, että milloin me huomataan että tää on liikaa??
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1573358
03.09.2008 08:08
Palkitun Nippe-koiran isäntä Kyösti Penttinen epäilee koiransa joutuneen susien suuhun. Hän löysi koiransa puoliksi syötynä kesken hirvenhaukkuharjoitusten.
- Ei mikään muu syö koiraa niin nopeasti, Penttinen sanoo.
Haminalainen Kyösti Penttinen oli harjoittanut koiraansa metsässä muutaman tunnin ajan tiistaina. Koira oli ollut vainulla ja ottanut sen jälkeen haukun.
- Muutaman tunnin oli haukkunut, kun se loppui nopeasti, Penttinen kertoo.
Hän yritti löytää koiraa sen pannassa olleen gps-paikantimen avulla, mutta katvealueen takia hän ei kännykällään löytänyt koiraa. Lopulta hän sai koiran sijainnin selville.
Kun hän oli noin huutomatkan päässä, hän ihmetteli, ettei haukkua kuulunut.
- Kun lopulta pääsin sen luokse, huomasin, ettei tämä koira enää vastaa kutsuun.
Koirasta oli jäljellä vain pää ja takapää.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808078064713_uu.shtml
Ähtäriläismiehen suomenajokoira kuoli keskiviikkoiltana yhden tai useamman suden raatelemana Keuruun Pihlajavedellä, kertoo Keskisuomalainen verkkosivuillaan.
Mies oli ollut kouluttamassa koiraansa, kun puolentoista tunnin jälkeen koiran haukkuminen oli vaihtunut rähinäksi. Mies löysi raadellun koiransa tutkapannan avulla nopeasti.
Tuli vain mieleen, että milloin me huomataan että tää on liikaa??
Vastaukset 10
Vanhimmat
No mitä asialle sun mielestä voi tehdä...? Surullistahan tuo on! Se, että koiria viedään pihasta niin sen voisi estää sillä, että koirat olis sisällä tai niin vahvassa häkissä, että sudet ei sitä sieltä saa... mutta tuohon, että koira raadellaan metsällä niin ei siihen oikein mitään mahda... ikävä kyllä...
Petopolitiikka nyt on tällainen, että susia maassamme on ja tulee tod.näk jatkossakin olemaan kasvava määrä. Metsästäjien pitäisikin alkaa ihan itse heräämään tilanteeseen. Enää ei voi koiran kanssa huoletta pyytää tavoilla, joihin on totuttu. Kuitenkin koirien kera on maassamme pyydetty aikojen alusta. Jotenkin se on onnistunut myös aikoina, kun petoja oli todella paljon. Nyt täytyy vaan ottaa lusikka kauniiseen käteen ja miettiä tosissaan kuinka silloin on pärjätty. Vahingoilta on mahdoton välttyä kokonaan, sillä niitä sattui jossakin määrin silloinkin kun petokanta oli todella pieni. Riskiä on onneksi mahdollista pienentää, mutta se vaatii vaivannäköä. Itse kuitenkin koen koirani hengen suurenkin vaivannäön arvoiseksi.
Ihan ensimmäinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota on koiran kouluttaminen. En tarkoita itse metsästysjuttujen opettamista, sillä kuten nähtiin valiotason metsäkoirakaan ei ole turvassa susilta. Metsäkoirallakin pitää olla perustottelevaisuus kunnossa. Koira täytyy olla tarvittaessa komennettavissa pois jäljeltä ja ihmisen lähelle. Koiralle on huomattavasti turvallisempaa (ei pelkästään susien, vaan myös vaikkapa autojen takia) työskennellä ihmisen lähellä, kuin kilometrien päässä. Moni on tästä ehkä eri mieltä, mutta omasta mielestäni koiran ei tarvitse huidella kaukana isännästään toimiakseen kunnolla. Ajavakin koira on ihan mahdollista opettaa hakemaan ja ajamaan tavalla, joka ei vie sitä liian kauas ihmisestä. Lähes kaikkea riistaa on myös mahdollista pyytää vaikka koira liinaan kytkettynä jos tilanne vaatii (tämän on jo oma isoisäni minulle toteen näyttänyt)... se edellyttää kuitenkin harjoittelua sekä oman asenteen ja toimintatapojen totaalista muuttamista.
Suurin osa koirista myös kaihtaa suden hajua jo ihan luonnostaan. Tätä koiralle luonnollista käytöstä kannattaa ehdottomasti vahvistaa ja opettaa eläimelle, että silloin on ihmisen luona turvallisinta. Sitten täytyy tietysti myös kyetä lukemaan ja ymmärtämään sitä omaa koiraa. Kun se ilmaisee selkeästi, että ei halua mennä, niin silloin on syytä ottaa vielä elävä koiransa ja vaihtaa pyyntipaikkaa. Tämä pätee myös tavallisiin koiranulkoiluttajiin. Kuunnelkaa koirianne, niillä on yleensä hyvät syyt kun eivät halua jonnekin mennä. Parempi katsoa kun katua ja itkeä iltapäivälehdissä.
Tästä aiheesta olisi syytä saada aikaiseksi kunnollista keskustelua. Pitäisi miettiä kuinka petojen kanssa kyetään elämään, sillä ihan lähiaikoina me emme tule niistä eroon pääsemään. Sama pätee paitsi metsästäjiin niin myös ulkokoirien omistajiin, karjankasvattajiin ja ylipäänsä kaikkiin, joiden elämään suurpetojen kasvavat kannat vaikuttavat. Hysteriaan ei ole aihetta, mutta asia täytyy huomioida. Vahinkoja sattuu kun asioita ei oteta huomioon!
Minä en tiedä tuon taivaallista metsästyksestä, tai metsäkoiran kouluttamisesta. Olen kuitenkin usein miettinyt miksi niiden koiren täytyy kulkea niin kaukana metsämiehistä. Ei kai voi olla mahdotonta opettaa koiraa pysymään lähempänä? Vaikeaa varmasti, mutta tuskin mahdotonta.
Joka ainoa syksy pihaamme eksyy vähintään yksi reissullaan ihmiset kadottanut metsäkoira. Tutkapanta nykyään yleensä kaulassa, mutta omistajalta kestää silti tuntikausia löytää koiransa. jotkut harvat häipyvät omille teilleen, mutta suurin osa jää pyörimään omien koirieni seuraan. Tiedän, ettei koiraa saa häiritä hommassaan, mutta kun joku on siihen jäänyt selvästi ollakseen ja ilman yritystäkään poistua, niin olen antanut vettä. Yleensä etsijät ilmaantuvat noin neljän tunnin kuluttua, joten ei ole ollut tarvista ilmoittaa poliisille. Pari on kuitenkin viipynyt siinä pihamaalla koko illan ilman hakijoita. Kahdesta koirasta olen siis poliisille ja eläinsuojaan ilmoittanut. Sanonut molemmilla kerroilla pitäväni koiran ihan mielelläni siinä pihalla, jotta omistajan on helpompi hakea. Pistänyt portin kiinni, antanut ruokaa, ottanut yöksi eteiseen ja aamulla ovat omistajat löytyneet.
Monet kerrat olen pohtinut, että ei voi metsästys olla koiran kannalta kovin turvallinen harrastus. Nyt ovat moninpaikoin vaarana sudet, mutta aiemminkin tosiaan liikenne ja mielenvikaiset ihmiset.
Politiikka on ihmisten tekemää, joten meillä on avaimet sen muutamiseen. On masentavaa kuinka usein ihmiset ottava asian ikään kuin se olisi taivaasta annettu. Totta on, että lisääntyvään petomäärään on syytä alkaa totuttelemaan. Se valitettavasti ei muokkaa koiran käyttöä metsästyksessä, vaan lopettaa sen. Seisovat koirat, spanielit, sekä noutajat menestyvät kohtalaisesti korkean susitiheyden alueella.
Suurimmat ongelmat ovat haukkuvien koirien osalla. Haukkuva koira joka pysyttelee kolmensadan metrin säteellä on mm. hirvenmetsästykseen käyttökelvoton. Oravakoirana em. kaltainen voi menestyäkkin. Aikoinaan on kyllä koirilla pyydetty, mutta toiminta tapa ja mentaliteetti on ollut aivan toisenlainen. Toimimattomasta rekusta tehtiin rukkaset, ja toimivankaan menetys hukansuuhun ei tarkoittanut kuin että otetaan seuraava mukaan. Nykyään koiraa pidetään korkeammasssa arvossa kuin aikaisemmin, tunnustat tämän itsekkin. Muistaa sopii myös, että sutta on vihattu aiemmin ihan toisenlaisella intesiteetillä kuin nykyään. Aina nykyaikoihin asti susi on tapettu aina tavattaessa, ja sen päiviltä saattamiseen on perehdytty suurella joukolla. Tähän on syynsä, minkä uskon olevan ihmisen ja suden vääjäämätön yhteentörmäys. Tällaiset tilanteet ratkeavat luonnostaan vahvemman voittoon.
Kokemuksesta voin sanoa, ettei pohjoisen metsissä ole mitään mahdollisuutta tietää tarkalleen millaisia eläimiä metsässä juuri nyt liikkuu. Susi ongelma ei sinne ole vielä levennyt, mutta tilanteen muuttuessa tulee olemaan etelän pilkottuja metsiä hankalampi ratkaista.
Koiran koulutuksella ei ongelmaa voida mitenkään siis ratkaista. Luokse tulo tai muutkaan temput ei tepsi, jos ihminen eikä koira eivät ole tietoisia susista. Viestistäsi valitettavasti henkii puutteellinen metsästyksen tuntemus, enkä uskokkaan metsästyksen kuuluvan harrastuksiisi. Näin mm. kommettisi "Ajavakin koira on ihan mahdollista opettaa hakemaan ja ajamaan tavalla, joka ei vie sitä liian kauas ihmisestä." & "Lähes kaikkea riistaa on myös mahdollista pyytää vaikka koira liinaan kytkettynä jos tilanne vaatii" A: Ajaja ei valitettavasti määrittele ajon suuntaa tai nopeutta. B: Esimerkiksi hirven haukulla liinassa oleva koira tarkoittaa suomeksi kuollutta koiraa. Hirvi on kytkemättömällekkin koiralla paha vastustaja, tämän olen todistanut omin silmin kun koirani jäi hirven alle.
Harjoittelua ja toiminnan muutosta toki tarvitaan, ilman koiraa ei metsästetä samalla tavoin kuin koiran kanssa.
Ainut koira jolla voitaisiin metsästää olisi sellainen joka on sutta nopeampi tai tappaa susilauman...kummankaanlaisia metsästys koiria en näe käytettävän suomen metsäisessä maastossa.
Hysteriaan ei siis ole aihetta, suojelu hysteriaan siis. Aseet käteen ja susiongelmaa ratkaisemaan LOPULLISESTI
Hirvi on arka eläin, ja riittävän suuri löytöetäisyys usein ratkaisee metsästyksen kulun. Tämän vuoksi koiran on haettava riittävän etäältä. Koiran aloittaessa haukun lähellä on hirvi usein tietoinen ihmisestä ja pakenee 500 metristä muutaman kilometriin tai jopa yli 5 kilometriä, mutta tuolloin koiran olisi parempi jo hylätä ko hirvi. Mikäli koira hylkää hirven aina sen paetessa ja hakee ihmistä lähellä on soppa noilla reunaehdoilla laihanlainen. Ratkaisu olisi nykyiseen nähden 10 kertainen hirvikanta, jolloin koiralle olisi aina uusi hirvi entisen karattua. Kyllä 1 kymmenestä jää löytöpaikkaan seisonta haukkuun. Koiran kouluttaminen lähihakuun ei ole vaikeaa vaan tyhmää, se tekee koirasta käyttökelvottoman em. syistä.
Minusta on mukava kuulla, että joku pitää huolta eksyneistä metsästyskoirista. Olisin tyytyväinen jos joku näkisi vaivaa koirani puolesta, mikäli se sattuisi eksymään.
Täytyy todeta, että kyllä metsästän. Olen metsästänyt viisitoista vuotta, lähinnä metsäkanalintuja ja juurikin haukkuvalla koiralla (hyvä koira onkin, tämä nykyinen). Koirani ei juuri milloinkaan ole näköalueeni ulkopuolella. Ainoastaan linnun noustessa koira loittonee mutta ei silloinkaan kauaksi vaan palaa heti luokseni jos lintu ei ole istuakseen. Saalista tulee suht hyvin... harmi vaan, että kannat ovat nyt niin alhaiset. Ratkaisevana tekijänä koko metsästystyylissäni on metsästäjän riittävän hidas ja hiljainen liikkuminen sekä olosuhteiden huomioiminen. Näin koira saa aikaa tehdä työtään.
Hirveäkin on mahdollista metsästää liinassa olevan koiran kanssa. Ei tietystikään niin, että koira on kiinni haukkuessaan. Vaan niin, että koira pääsee irti vasta lähietäisyydellä hirvestä ja jättää ajon, mikäli hirvi karkaa liian kauas. Sinä voit uskoa tai olla uskomatta, mutta minä tiedän tämän olevan mahdollista... koska olen itse ollut todistamassa em. kaltaista metsästystä. Metsästäjä (isoisäni, pikkupojalle ihan guru) makasi kuusen alla ja koira haukkui alle kymmenen metrin päässä. Tietenkään jokainen metsämies ei kykene koskaan pääsemään näin lähelle eikä monikaan ole valmis kävelemään sitä kilometrimäärää mitä tällainen pyynti vaatii. Lisäksi löydettyjen ja kaadettujen hirvien suhde on huomattavan pieni, mutta saalista on silti mahdollista saada. Kyse on asennemuutoksesta ja siitä onko siihen valmis.
Tietystikään metsässä ei voi olla varma mitä seuraavaksi vastaan tulee. Muutenhan se ei olisi metsä vaan puutarha. Eikä puutarhassakaan voi aina olla varma mihin törmää!
Voi voi kun on vaikeeta hyväksyä toisia petoja luonnossa. Sudet kuuluvat Suomen(kin) luontoon ja siihen on vaan sopeuduttava.
Itsellä kaksi metsällä käyvää koiraa, jotka myös rakkaita perhekoiria. En siis vähättele huoltasi lainkaan, mutta se ei anna meille oikeutta tappaa sudet metsistä. Niiden elintila ahtautuu ihmisasutuksen levitessä muutenkin kuten muidenkin eläinten. Ihmisellä ei ole oikeutta tuhota toisia eläimiä.
Huomaan että sinulla tosiaan on kaksi metsällä käyvää koiraa, oletko tiedostanut nyt riskit ihan oikeasti.
Myös huomattavasti suurempi hirvikanta kuuluu suomen luontoon. Metsästäjätkin on kuuluneet jo kauan suomen luontoon. Karhutkin kuuluvat suomen luontoon. Miksi susi kannan pitäisi antaa kasvaa kiusallisen suureksi, kun sitä ei sallita muillekkaan. Siihen emme valitettavasti oikein voi vaikuttaa että ihmisasutus leviää. Sen rajoittamista voisin kyllä kannattaa.
Niin minullakin on tuossa lintukoira, tosin seisova sellainen. Eipä se kauaa ole poissa silmistä. Aiemmin olen metsästänyt ilman koiraa, sekin onnistuu. Totta on että lintukoiralla voi pyytää vaikka se olisi lähihakuinenkin. Siitä huolimatta se voi kelvata hukalle juuri silloin kun se käy hieman kauempana sen linnun perässä.
Hirven pyynti kuvaamallasi tavalla onnistuu varmasti. Vielä helpommin se onnistuu kun jättää koiran pois narun nokasta. Tuolla tavalla metsästettäessä koirasta on pelkkää riesaa. Olen hirviä ampunut "naakimalla" eli samoilemalla, jäljittämällä ja lopuksi hiipimällä ns. hollille...ei siihen koiraa tarvita.
Hyvin toimiva koira on kuitenkin verraton apu, mitä kuvaamasi kaltainen koira ei ole. Uskoisin että aika moni on ampunutkin hirven tuosta kymmenestä metristä. Itse asiassa en itse ole ampunut kuin yhden hirven yli 50 metrin päähän. Koiralla pyydettäessä on nuo ampumamatkat usein varsin lyhyitä. En suinkaan halua kyseenalaistaa isoisäsi taitoja, taitava metsästäjä varmasti.
Kysymys tässä pelkistyykin lähinnä siihen lopetammeko metsästämisen koiralla vai emme. Ensimmäinen vaihtoehto lopettaisi metsästyskoiren jalostuksen ja käytön suomessa. Siihen minä en ole valmis enkä usko kovin monen muunkaan olevan. Suomen luonnon monimuotoisuus ei kaipaa satapäistä susilaumaa, enkä sitä kaipaa minäkään.