“paratiisin jälkeen,,,???
…..pelkkää kakkos-säkeistöä…”
Muistan kun me kohdattiin
Asemalla törmättiin
Sinun silmies lumoon nyt minä jäin
Kaiken muun mä unohdin
Lähdin mukaas tietenkin
Sä siinä olit mun vierelläin
Sinä mulle sanoit sanat kaikkein kauneimmat
Huulillein painoit tuhannet suudelmat
Olit minun kokonaan
Unhoita en milloinkaan
Sitä katsetta minkä sulta sain
Muistan kun me kohdattiin
Mentiin salaa naimisiin
Sinun sanojes valtaan minä jäin
Kaikki sanat uskoinkin
Lupaukset tietenkin
Että oot siinä mun vierelläin
Sä mulle annoit valat kaikkein kauneimmat
Kuiskit korvaani nuo sanat rakkaimmat
Sä sait minut uskomaan:
-oisit minun kokonaan
Sinä oisit minun rakkahimpain
Muistan kun me kohdattiin
Kaiken tuon mä muistan niin
Oven jäljessäin kun minä suljin sen
Sinä sanoin loukkasit
Teoillasi haavoitit
Siks lähdin sun luotas tiedän sen
Sinun valheesi on kipuna mun rinnassain
Petos arpena on minun sielussain
Sinä sanoin loukkasit
Teoillasi haavoitit
Sinä särjit silloin mun maailmain
…..pelkkää kakkos-säkeistöä…”
Muistan kun me kohdattiin
Asemalla törmättiin
Sinun silmies lumoon nyt minä jäin
Kaiken muun mä unohdin
Lähdin mukaas tietenkin
Sä siinä olit mun vierelläin
Sinä mulle sanoit sanat kaikkein kauneimmat
Huulillein painoit tuhannet suudelmat
Olit minun kokonaan
Unhoita en milloinkaan
Sitä katsetta minkä sulta sain
Muistan kun me kohdattiin
Mentiin salaa naimisiin
Sinun sanojes valtaan minä jäin
Kaikki sanat uskoinkin
Lupaukset tietenkin
Että oot siinä mun vierelläin
Sä mulle annoit valat kaikkein kauneimmat
Kuiskit korvaani nuo sanat rakkaimmat
Sä sait minut uskomaan:
-oisit minun kokonaan
Sinä oisit minun rakkahimpain
Muistan kun me kohdattiin
Kaiken tuon mä muistan niin
Oven jäljessäin kun minä suljin sen
Sinä sanoin loukkasit
Teoillasi haavoitit
Siks lähdin sun luotas tiedän sen
Sinun valheesi on kipuna mun rinnassain
Petos arpena on minun sielussain
Sinä sanoin loukkasit
Teoillasi haavoitit
Sinä särjit silloin mun maailmain
Vastaukset 8
Vanhimmat
...luen kauniisti kirjoitettua runoasi...
Tekisi mieli olla pahoillaan koko miessukupuolen edestä, mutta naisen takia kyyneleitä vuodattaneena olen hiljaa.
Runosi on suurta tunnetta!
Tässä runossani - niin kuin varmaan kaikissa - on sisällä jossain eletty kokemus
Tässä taitaa olla useampi “tositarina” kiteytynyt yhdeksi - se kai runoudessa sallittua
Huomaan , että tämä foorumi on aikeissa tehdä minulle “tepposet”….. kohtahan minä paljastan koko eletyn elämäni kaikkinensa tänne :)
Kiitos Sinulle (siitä melkein pahoillaankin olosta :D …….. minä myös suuresti pahoillani olen kyynelistäsi)
Kipeitä muistoja tässä
runossasi. Vaikka aika
haalistaa haavoja, arvet
joskus syvätkin silti jää..
Pidin!
Kiitos!
Laitoinkin jo edelliseen kommenttiini “tunnustukseni”
Olet oikeassa
- haavat vaikka paranevat aikojen myötä, arvet jää
Jotkin niistä ovat “vain” hentoja muistoja tuovia
Vaan toiset viiltävät uusia haavoja tehden
Kiva kun pidit :D
….ja kommentoit :)
josta jäljelle jäi ihminen, nainen tunteineen
ja toisaalla joku toinen, joka sen sai aikaan.
Huulille painetut tuhannet suudelmat,
sanojen hurma ja rakkaus - kunnes kaikki on ohi.
Jäljellä kipu, kaipaus rakkauteen ja ehyeksi kas-
vamiseen. Koskee lukijaakin nämä säkeesi ja sa-
nat. Olen ihan lähelläsi Tytteli.
Hei!
Täällä on tänään keskustelu meneillään....
En tässä siitä enempää...
Mutta olen hämmentynyt...
Kiitos Linda sinulle
Kaikista palautteistasi
sekä sanoistasi jotka olen sielullani vastaanottanut
Kiitos
Toivon että jatkossakin kohdataan
eiköhän tuo keskustelu jossain vaiheessa kuiten-
kin napata pois, niin Opladii toimii yleensä.
Antaa vastaavien olla oman aikansa, ja sitten ny-
käisee pois. Ja minä olen lähes aina noissa aloi-
tuksissa tavalla tai toisella mukana, olen tämän
palstan punainen vaate muutamille. Mutta minua se
ei hetkauta, eikä minun runoiluni siihen lopu.
Kiitos vain itsellesi ystäväni,
ja kyllä me vielä kohtaamme - aivan varmasti.
...siis nähdään...