Olen käynyt Luovan kirjoittamisen kurssilla ja siellä sanottiin, että tuntemattoman nimen on turha lähettää käsikirjoitusta isoihin kustannusyhtiöihin, koska tuntematon nimi ei myy tarpeeksi, vaikka käsis olisikin hyvä. Julkaisukynnys on siis korkea. Ehdoteltiin osallistumista kirjoituskilpailuihin.
Eli mitä sellaisia kirjoituskilpailuja on, joista voisi mahdollisesti sitä "nimeä" saada?
Eli mitä sellaisia kirjoituskilpailuja on, joista voisi mahdollisesti sitä "nimeä" saada?
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f=6&sid=633eb09e349138afca3efa820c150cf2
Taas näitä kirjailijamyyttejä...
Muistaako mukaan, mitä esimerkiksi Sofi Oksanen teki ennen Stalinin lehmät-kirjaa? Minä en muista.
Jostain niitä esikoiskirjailijoistakin tulee, ihan ilman "nimeä" ja suurta julkisuutta. Ihan höpöpuhetta, etteikö kuka tahansa voisi saada tekstejään kirjaksi. Tekstin vain pitää olla hyvä, siitä kaikki lähtee.
Onhan tietenkin näitä julkkiskirjoittajia, mutta kirjailijanalun ei pidä pelätä niitä eikä luoda käsitystään kirja-alasta niiden perusteella.
Totta kai kustantaja arvioi käsikirjoitusta myös sen markkina-arvon perusteella, eikä vain kirjallisilla arvoilla. Markkina-arvoon vaikuttaa mm. aihe, ajankohta, yleinen mielipide, kustantajan aiempi julkaisupolitiikka ja tekijän markkina-arvo.
Olin itse aikanaan aivan tavallinen akateemisen loppututkinnon suorittanut virkaihminen, joka vain innostui kirjoittamisesta ja sai romaanin läpi isolla kustantajalla. En muista edes laittaneeni mitään taustastani saatekirjeeseen, mainitsin vain innostuneeni opiskeluajan loppupuolella kaunokirjallisuudesta.
Missään vaiheessa ei kustantajaa ole kiinnostanut se millainen maine minulla on akateemisessa työmaailmassa. Jokainen aloittaa tuntemattomana ja hyvä niin. Maineesi kirjailijana syntyy sitten teosten myötä.
Oma yllätykseni oli into, jolla aloin kirjoittamaan lisää käsikirjoituksia ja innostumaan kirjailijan työstä. Itselläni se on kuitenkin visusti kakkosammatti. Minusta on tärkeää, että perhetalouden pyörittämisessä on myös säännöllisiä tuloja.
Tietysti virkavapauksien ja apurahojen turvin olen kirjoittanut kirjoja myös vapaana kirjailija, kokemus ei olut hassumpi, mutta toisaalta kaipasin paljon työyhteisön seuraa, jota kustantajan lisäksi kirjailijalla ei ole.
Vapaasti lähetä tekstisi isolle kustantajalle. Ihme pelleilyä kirjoittajakurssin vetäjältä!
Tuo nimimerkki Haamu on varmasti oikeassa.
Sen olen kuullut, että julkkisten kässärit menevät ihan eri kanavia kustantamoissa kuin muiden kirjoittajien ja tämä on ihan ymmärrettävääkin. Jopa hyväksyttävää. Ei niitä samalla mitalla mitata.
Ihanaa, kun ei ole mitään tarvetta julkaista koskaan mitään, kunhan kirjoittaa ja sitäkin harvakseen päivätyön ohella. Ei tule tuommoisia ongelmia. Toki harrastaja haluaa palautetta ja sen saaminen on usein ongelma.
Tuo kielioppivirhe hiertää korvaa pahasti.
oliko se Martti Joenpolvi-novellikilpailussa tms. Luin äskettäin jostain sivuilta. Hän on myös luonut itselleen imagoa julkisuudessa: outo kampaus, outo meikki, "feministi" jne.
Mutta muuten kyllä samaa mieltä, että kyllä tuntematon voi ihan hyvin saada julkaistua jos vain teksti on hyvä. Tunnettu voi julkaista huonommankin. Mutta on myös omakustanteet jos uskoo tekstiinsä, se on nykyään helppoa.