Mulla on 8kk vanha kollikissa. Oon ajatellu et
hankkisin sille kaverin, jotta sillä olisi seuraa
enemmän.
Onko väliä otanko tyttö- vai poikakissan?
Onko "vanhalle" kisulle vaikee paikka kun kotiin,
jossa on saanut puoli vuotta olla ainoa huomion
kohde, tuleekin toinen kissa?
Mites on, käykö yleensä kissat samalla
hiekkalaatikolla, vai tartteeko molemmat oman?
Sama juttu ruoka ja vesikupin kanssa?
Kiitos jo valmiiksi.
ps. jos on neuvoja, niin otan niitä mielelläni
vastaan!
hankkisin sille kaverin, jotta sillä olisi seuraa
enemmän.
Onko väliä otanko tyttö- vai poikakissan?
Onko "vanhalle" kisulle vaikee paikka kun kotiin,
jossa on saanut puoli vuotta olla ainoa huomion
kohde, tuleekin toinen kissa?
Mites on, käykö yleensä kissat samalla
hiekkalaatikolla, vai tartteeko molemmat oman?
Sama juttu ruoka ja vesikupin kanssa?
Kiitos jo valmiiksi.
ps. jos on neuvoja, niin otan niitä mielelläni
vastaan!
Vastaukset 4
Vanhimmat
kyllä mä veikkaan että kissasi tottuu uuteen
kaveriin. en kyllä tiedä kumpi kannattas ottaa
tyttö vai poika kissa, kai se tytön kanssa tulee
paremmin toimeen, mutta siitä seuraa pentuvaara.
kannattas leikata jompikumpi.
Kyllä ne käy samalla hiekkalaatikolla ja vesikin
maistuu ihan samasta kupista. Ainakin meillä
toimii hyvin.
kissallesi :-) se viihtyy paremmin lajikumppanin
kanssa eikä silti "hylkää" ihmiskaveriaan,
pääkoppa vaan pysyy kondiksessa paremmin kuin
yksin ollessa.
8-kuisen kollin seuraksi voit ottaa kumpaa
sukupuolta tahansa, se on kuitenkin vielä sen
verran pentu itsekkin, että hyväksyy kaverin
varmasti helpostikin. Naaraan ottaminen ei ole
este mikäli aiot leikkauttaa kollisi, ehdit sen
hyvin tekemään ennen nartun sukukypsyyttä (sen
voi tehdä jo nyt) ja suosittelenkin
leikkauttamista ennen pennun ottamista sillä
joillakin "miehuuden" kynnyksellä olevalla
kolleilla voi hormonit jyllätä niin kovasti, että
ne pyrkivät astumaan pentua vaikkei se vielä
olisi "siinä iässä".
Sama laatikko käy jos se on tarpeeksi suuri tai
sitten hanki toinen laatikko, näin varmistat sen,
ettei ongelmia hiekkiksen suhteen tule. Ruoka- ja
vesikupit meillä kelpaavat kaikille (tosin meillä
niitä on 2:ssa eri paikassa - raksuja ja vettä)
ja liha-aikaan osalle syötetään kokolihat käsin
jotta kaikki saavat varmasti oman osansa ja osa
porukasta syö lautaselta itse (tulevat kyllä omat
syötyään katsomaan josko toisesta paikasta
irtoaisi lisää).
Mulla on kaksi kollia toinen 10 kk ja toinen 4kk.
Pienempi tuli taloon noin kuukausi sitten ja nyt
he ovat kuin "Majakka ja Perävaunu". Pari
ensimmäistä päivää pojat murisivat ja sähisivät,
mutta se loppui lyhyeen. Nykyään he tuntuvat
olevan erottamattomat. He nuolevat toisiaan
eivätkä suostu hetkeäkään olemaan esim. eri
huoneissa.
Matot eivät vain tahdo pysyä paikoillaan kun
pojat pistävät juoksukilpailun pystyyn ;)
Olen aika noviisi näissä asioissa, mutta meille
tuli pari viikkoa sitten kissavauva 7 vuotiaan
nartun kaveriksi. Tulokas on poika ja aikamoisen
villi kaveri, niinkun pennut kai yleensä.
Vanhempi kisu oli aluksi kauhusta kankeana ja
sähisi pennulle heti kun se reppana yritti
lähestyä. Nyt ollaan kuitenkin jo edistytty sen
verran, että haistelevat toisiaan eikä enää
sähistä. Uskon, että sopeutuminen sujuu hyvin
kunhan sille vaan antaa aikaa. Meillä kissat
syövät erikseen kun vanhemmalla on virtsakivi
vaivoja ja sillä on oma ruokavalio. Samaa vessaa
ne kyllä käyttävät.