Aika on julma,
se kuljettaa minua
kuin avutonta kaarnaa vedessä.
Kauas pois rannasta,
kauniista hiekkarannasta,
jossa ihmiset hymyilevät
auringon hyväileminä,
vailla huolia.
Rannassa muistot ovat
kuin kesäpilvet,
keveitä ja puhtaita,
kauniita tarinoita menneestä.
Pyörähtelen
aaltojen lyödessä selkääni
muistutuksen kuolevaisuudesta,
elämän hauraudesta.
Kuljen keskelle aavaa merta,
ei rantoja,
en tiedä mistä tulin,
tai minne mennä.
Voin vain ummistaa silmäni,
toivoa herääväni
poski lämpimällä hiekalla.
se kuljettaa minua
kuin avutonta kaarnaa vedessä.
Kauas pois rannasta,
kauniista hiekkarannasta,
jossa ihmiset hymyilevät
auringon hyväileminä,
vailla huolia.
Rannassa muistot ovat
kuin kesäpilvet,
keveitä ja puhtaita,
kauniita tarinoita menneestä.
Pyörähtelen
aaltojen lyödessä selkääni
muistutuksen kuolevaisuudesta,
elämän hauraudesta.
Kuljen keskelle aavaa merta,
ei rantoja,
en tiedä mistä tulin,
tai minne mennä.
Voin vain ummistaa silmäni,
toivoa herääväni
poski lämpimällä hiekalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.