Luin juuri aikaisempaa keskustelua siitä, että
voiko ottaa ainoastaan yhden siamilaisen kissan
lemmikikseen, vai tarviiko se kaverin. Lähes
kaikki vastaukset olivat "kaksin aina
kaunihimpi", "ei kahdesta ole enempää vaivaa"
jne. tyyppisiä vastauksia, joten minua jäikin
askarruttamaan miksei siamilainen pärjäisi yksin
yhtälailla kuin muutkin kissat? Onko
yksinäisyydestä todellakin enemmän haittaa
siamilaiselle kuin muille roduille?. Aloin tässä
nimittäin miettiä, että olenko huono omistaja
siamilaiskisulleni, sillä minulla ei ole
aikomuksenakaan hankkia sille kaveria (olen
opiskelija ja asun yksiössä, ja mielestäni yksi
kissanpentu riittä hyvin tähän asuntoon!).
voiko ottaa ainoastaan yhden siamilaisen kissan
lemmikikseen, vai tarviiko se kaverin. Lähes
kaikki vastaukset olivat "kaksin aina
kaunihimpi", "ei kahdesta ole enempää vaivaa"
jne. tyyppisiä vastauksia, joten minua jäikin
askarruttamaan miksei siamilainen pärjäisi yksin
yhtälailla kuin muutkin kissat? Onko
yksinäisyydestä todellakin enemmän haittaa
siamilaiselle kuin muille roduille?. Aloin tässä
nimittäin miettiä, että olenko huono omistaja
siamilaiskisulleni, sillä minulla ei ole
aikomuksenakaan hankkia sille kaveria (olen
opiskelija ja asun yksiössä, ja mielestäni yksi
kissanpentu riittä hyvin tähän asuntoon!).
Vastaukset 5
Vanhimmat
... minuakin yhden kissan omistajana. Tällä
palstalla olevien mielipiteiden perusteella sitä
on jotenkin julmuri, jollei hanki kahta kissaa
kerralla. En itsekään aio hankkia toista kissaa.
Oma kollipoikani saa leikkiä sydämensä
kyllyydestä kanssani iltaisin ja kiipeillä
parvekkeella. Kesät se on maalla vanhempieni
luona ja saa siellä telmiä toisen kissan kanssa.
Eivätpä vain näytä kauheasti toistensa seurasta
innostuvan. Näiden kokemusten perusteella en pidä
kahden kisun hankkimista mitenkään
välttämättömänä. Toki se varmasti kiva olisi,
kisun kannalta tai ainakin tietyn luonteisten
kissojen. Mutta onnellista elämää kissa voi
taatusti viettää myös perheen ainoana
"lullukkana".
No kiva kuulla että yhdenkin siamilaisen kanssa
voi elää! Oletko huomannut että oma siamilaisesi
jotenkin erityisesti kärsisi yksinolostaan? Vai
pystytkö jättämään sen esim. 6 tunnin ajaksi
yksin? Oletko huomannut yksinolon
jälkeen "protestin" merkkejä, raapimista,
alakuloisuutta, aggressiivisuutta tms?
Tietäisitkö jonkun muun (itämaisen) rodun, joka
olisi rauhallisempi?
...on vielä niin nuori, etten voi sanoa vielä
mitä tuleman pitää (alkaako protestointi), mutta
toistaiseksi se on mielestäni ollut aika
rauhallinen. En ole ainakaan huomannut, että se
olisi pahojaan tehnyt (mitä nyt joskus joku esine
kaatunut, mutta en voi uskoa, ettei niin kävisi
kahden kissan/jonkun muun rodun kanssa). Yleensä
kissani nukkuu päivät, kunnes tulen kotiin ja
leikin sen kanssa oikein kunnolla. Kotona
ollessani se saa lähes kokonaan huomioni, ja
osallistuu tekemisiini, mutta eipähän tuo minua
ole haitannut! Päinvastoin, minusta on oikein
mukavaa, että minulla on seuraa!
En tunne muita kissarotuja kovinkaan hyvin, sillä
tämä siamilainen on ensimmäinen kissani, joten
siksi kysynkin muilta yhden kissan omistajilta
(rodulla ei väliä) oletteko huomanneet kissanne
todella kärsivän yksinäisyydestä (protestoinnin
merkkejä)? ...ja useamman kissan omistajilta,
eikö teidän kissanne muka koskaan tee pahojaan
olessaan yksin kotona?
Kyllähän kissa pärjää yksinkin, mutta ajatteleppa
itseäsi autiolla saarella ainoana ihmisenä. Kyllä
sinäkin varmaan ilahtuisit, jos siellä olisi edes
joku toinen ihminen seuranasi. Siamilaiset ja
itämaiset kärsivät yksinolosta vielä enemmän kuin
monen muun rotuiset kissat, koska ne ovat yleensä
varsin seurallisia luonteeltaan. Poikkeuksia toki
on, jotkut kissat eivät voi sietää muita kissoja
ja nauttivat elämästään "ainokaisena". Nämä
muodostavat kuitenkin vähemmistön, sillä kissat
ovat tietyssä määrin laumaeläimiä. Siellä, missä
ilmasto on tarpeeksi lämmin kissoille, kulkukissat
muodostavat isojakin yhteisöjä. Yksineläjiä ovat
lähinnä kollit, koska ne eivät siedä muita kolleja
alueellaan. Naaraat auttavat toisiaan mm. pentujen
hoidossa ja toimivat varsin samalla tavalla kuin
leijonanaaraat. Eli toisin kuin yleisesti
ajatellaan, kissa ei ole luonnossa yksineläjä. Ja
siksi suosittelen kissakaverin ottamista
jokaiselle vain yhden kissan omistajalle, jolla on
siihen mahdollisuus.
Meille eräs kasvattaja kertoi että siamilainen on
niin vilkas että tarvitsee ystävän ihan vain
siksi että sohvat ovat vielä ehjät kun tulet
töistä kotiin.Jos kissasi ei tuhoa paikkoja tms.
niin mikä estää pitämästä vain yhtä..