Eli mietimme tässä koiran hankkimista mutta on melko vähän kokemusta korista enkä oikin tiedä millainen rotu meille sopisi ja missä hinnoissa mitkäkin rodut ovat. Osaisikohan joku neuvoa?!
Eli haluaisimme pienen/melko pienen koiran, lyhytkarvaisen ja sellaisen joka ei ole kova haukkumaan koska rivarissa asutaan. Koiran pitäisi myös olla luonteeltaan ystävällinen koska meillä on 2 pientä lasta. Toivomme pientä koiraa koska aika ei riitä pitkiin lenkkeihin päivittäin eikä rahavarat suuren koiran ruokkimiseen. Lempikoirarotuni on saksanpaimen mutta en usko että se rotu sopisi tähän elämäntilanteeseen, voi nimittäin olla että päädytään taas ulkomaille töihin ja jos joudutaan johonkin suurkaupunkiialueelle niin ei se olisi suurelle koiralle hyvä paikka elää kun lenkkeilymahdollisuudet olisi rajalliset.
Siten vielä niitä hintoja, montaa sataa euroa ei pystytä maksamaan, parasta olisi jos saisi ilmaiseksi.
Onkohan nyt jo liikaa vaatimuksia....
Kaikki vinkit tervetulleita.
Ai niin ja jos ehdotat jotain rotua niin voitko perustella ja kertoa jotain rodusta, esim. keskimääräinen elinikä, hinta yms.
Kymenlaaksossa asutaan.
Eli haluaisimme pienen/melko pienen koiran, lyhytkarvaisen ja sellaisen joka ei ole kova haukkumaan koska rivarissa asutaan. Koiran pitäisi myös olla luonteeltaan ystävällinen koska meillä on 2 pientä lasta. Toivomme pientä koiraa koska aika ei riitä pitkiin lenkkeihin päivittäin eikä rahavarat suuren koiran ruokkimiseen. Lempikoirarotuni on saksanpaimen mutta en usko että se rotu sopisi tähän elämäntilanteeseen, voi nimittäin olla että päädytään taas ulkomaille töihin ja jos joudutaan johonkin suurkaupunkiialueelle niin ei se olisi suurelle koiralle hyvä paikka elää kun lenkkeilymahdollisuudet olisi rajalliset.
Siten vielä niitä hintoja, montaa sataa euroa ei pystytä maksamaan, parasta olisi jos saisi ilmaiseksi.
Onkohan nyt jo liikaa vaatimuksia....
Kaikki vinkit tervetulleita.
Ai niin ja jos ehdotat jotain rotua niin voitko perustella ja kertoa jotain rodusta, esim. keskimääräinen elinikä, hinta yms.
Kymenlaaksossa asutaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
leluosastolta pehmokoira. Ei maksa kuin muutaman euron, on takuulla pitkäikäinen ja mahdolliset vammansa yleensä helposti langalla ja neulalla korjattavissa. Kyseinen koira on lapsiystävällinen, eikä myöskään säry niin helposti pienokaisten käsittelyssä kuin elävä kääpiökoira. Pehmokoiran ulkomaille vienti ei ole ongelma, sillä se ei tarvitse rokotuksia tai koirapassia, ja matka taittuu mukavasti vaikkapa laukussa.
Olen pahoillani mutta muuta koiraa en voi teille suositella ainakaan tässä vaiheessa. Tulevaisuutta ajatellen kannattaa tilata vaikkapa Koiramme-lehti ja lukea kirjaston koirakirjat läpi. Sieltä sitä koiratietoutta irtoaa!
P.S. Ilmaisestakin koirasta tulee vielä isoja kuluja!!!
Arvasin ettei täältä saa asiallisia vastauksia, en tiedä mikä tässä suomi24:ssa on, kysyt sitten asiaa lapsista, työpaikoista tai mistä vain niin koskaa et saa normaalia vastausta. Tällä palstalla liikkuu harvinaisen vähä-älyistä porukkaa.
No voisiko joku edes neuvoa että onko jossain netissä asiallista koira-keskustelupalstaa yms.mistä saisin tietoa?
oli asiallinen! Olen todellakin sitä mieltä että tällä hetkellä kannattaa koiran hankinta lykätä ja keskittyä hankkimaan tietoa eri roduista ja niiden vaatimuksista (ja yleensäkin koirista). Teillä ei tällä hetkellä ole kunnolla aikaa ulkoiluttamiseen, ja rahaakaan ei saisi koiraan paljoa mennä. Lapset ja koirat ovat kyllä luotu yhteen, mutta kuinka pieniä lapset ovat? Pienelle lapselle kun ei voi vastuuta koirasta jättää ja kun sinulla ei ole aikaa edes siihen lenkillä käyttämiseen! Ja kaikeksi hyväksi vielä ulkomaille muutto edessä. Oikeesti, luuletko että sinulla riittää aikaa ja voimia myös koiran hoitoon? Se kun vaatii muutakin kuin ruokinnan ja pikaisesti pissalla käyttämisen, pienikin koira! Sori mutta näin minä ajattelen!
Kyllä yhdyn täysin tähän edelliseen puhujaan. Ainoa perheellenne tässä tilanteessa sopivan koira on pehmokoira.
Kun koiran ottaa, niin se velvoittaa. Seuraavat 10 vuotta vähintään.
Suosittelen että otat elävän koiran vasta kun palaatte takaisin kotimaan kamaralle eläkepäiviä viettämään.
Lueppa vielä alkuperäinen viestini uudelleen!
En muistaakseni sanonut ettei ole aikaa ulkoiluttaa koiraa mutta varmaan tiedät että esim. saksanpaimenkoira tarvitsee vähän enemmän liikuntaa kuin chihuahua...vai etkö tiennyt!??
En myöskään sanonut että muutamme ulkomaille, minulla vain on työnhaku meneillään ja haen suuriin kansainvälisiin firmoihin joissa saattaa tulla ulkomaankomennuksia vastaan (kielitaitoinenkin kun olen) ja tämä voi toteutua viiden vuoden vuoden päästä tai ei koskaan, who know, ja mikäli tiedät niin koira voi elää esim 10-vuotiaaksi ja ottaisin tämän seikan jo nyt huomioon että työn perässä saattaa joutua muuttamaan.
Ja kyllä meillä on rahaa se koira rokottaa ja ruokkia mutta mikäli et vielä tiennyt niin chihuahua syö vähän vähemmän kuin esim. se saksanpaimen ja kustannukset on matalammat. Ja kun rivarikolmiossa asutaan niin en viitsisi isoa koiraa niin ahtaaseen tilaan ottaa.
Eikä tarkoitus ole koiraa lasten vastuulle jättää, lapset ovat 2- ja 4-vuotiaat, miehen kanssa siitä vastuu kannettaisiin. Koira olisi vain tervetullut perheenjäsen eläin- ja lapsirakkaaseen perheeseen.
Vastausesi oli ihan pimeitä...en ymmärrä yhtään....
Tätyy ottaa asioista selvää muuta kautta, luulin että toiset koiraihmiset olisivat mielellään auttaneet...
Koetan tässä ilmoittaa rehellisesti oman mielipiteeni. Eli: Kannattaa tosiaan muistaa, että vaikka saisitte koiran ilmaiseksi, niin siihen se ilmaisuus sitten jääkin. Kyllä köyhäkin ihminen voi koiraa pitää (itse elävänä esimerkkinä), mutta sitten pitää olla valmis priorisoimaan. Ihan koska tahansa saattaa esim. napsahtaa joku isompi eläinlääkärikäynti, ja sitä ei tosiaan järjestetä edes huonosti kunnan puolesta, vaan silloin pitää tosissaan olla heti heittää satalappusia tiskiin. Itsellänikin on pari kertaa napsahtanut parin kolmen viikon puuro dieetti päälle kun on tarvinnut rahat koiran menoihin. Oletko valmis moiseen? Oletko valmis laittamaan omat lapsesi moiseen? Vai pystytkö pitämään tonnin verran aina säästötilillä yllätysmenoja varten? Harvoin ne menot tuhanteen euroon yltävät, mutta sitä ei voi koskaan tietää. Kannattaa muistaa, että vaikka koiranpentu maksaisi sen tuhat euroa, niin se on hyvin pieni menoerä kun katsotaan koiran koko elinkaarta.
Myös tuo ajankäyttö on todellinen este. Pienikin koira tarvitsee pentuna lähes jatkuvaa huomiota , eikä sitä oikein voi alusta asti yksin kotona pitää, vaikka aikaisin pentua kannattaakin alkaa totuttamaan yksin oloon. Mutta pennun totuttamisessa puhutaan kymmenistä minuuteista, sitten tunnista parista. Työpäivän mitta ei tosiaan tule ihan heti vastaan. Aikuisenakin 3 tuntia per päivä on melkein minimi aika mitä koiralle pitää antaa. Vaikka koira olisi pieni, se tarvitsee kuitenkin ulkoilua aivojumppaan ja omien juttujen puuhaamiseen, eikä vain rakon tyhjennykseen. Sitä aikaa menee vaikka ei kilometrit karttuisikaan. Haluatko siis kolmannen pienen lapsen, jonka hoitorutiinit eivät osu yksiin kaksijalkaisten pentujesi kanssa?
Tässä tilanteessa kannattaa yrittää olla rehellinen itselleen ja reilu mahdolliselle koiralle. Ei ole mitään järkeä ottaa koiraa, jos sitä ei pystytä hoitamaan. Siitä kärsii kumpikin osapuoli. Ja kaikella kunnioituksella, ensimmäisestä viestistäsi ei parhaalla tahdollakaan saa sitä kuvaa, että resurssit koiraan riittäisivät.
Oma neuvoni on odottaa pari vuotta, että lapset vähän kasvavat ja taloudellinen tilanne vakaantuu. Muuttaminen ei sinänsä mielestäni ole iso asia, edes ulkomaille. Nopeampaahan se nyt on lentää vaikka Saksaan kuin muuttaa autolla esim. Helsingistä Ouluun.
Suomalaiset on just tollasia katkeria ja kateellisia ja koskaan ei voi olla ystävällinen toiselle. Jos minulta joku joskus kysyy neuvoa niin aina ystävällisesti vastaan ja haluan auttaa,mikä v*ittu teitä oikein vaivaa??
Kukaan ei ole sanonut että ollaan täys persaukisia tai ettei ole aikaa yhtään koiralla ja heti jätetään kokopäiväksi kotiin yksin....mitä te näitä juttuja revitte?? Siitä syystä vaan kallistun pienen koiran puolelle koska sille riittää lyhyemmän lenkit kuin isolle koiralle ja syö vähemmän yms....ihan käytännöllisyyssyistä.
Oon taas niin hämmästyny miten inhottavia suomalaiset voi olla....
Jätän tämän palstan ja etsin tietoa kenneleistä ja kyselen kavereilta joilla on koiria. Luulin vain että tällä palstalla liikkuisi koiraharrastajia joilla olisi tietoa eri roduista....ehkä ne "tietäjät" on jossain muualla.
täällä nyt joku on inhoittava, asiaton ja käyttää V-tyyliä niin se olet kyllä sinä itse! Lue ensimmäinen kirjoituksesi ajatuksella niin ehkä huomaat että siitä (teidän henkilökohtaista tilannetta täysin tuntematon) SAATTAA saada väärän kuvan... Vaikka tuon alatyylisen kirjoituksesi jälkeen on taas jälleen kerran pakko ruveta miettimään että oletko ehkä vain provo? Normaali tiedonhakuinen ihminen kun ei ala heti vittuilla jos vastaukset eivät miellytä.
Ai niin, chihuahua ei ole paras mahdollinen valinta pikkulapsiperheeseen! (rupee nyt sitten naukumaan tästäkin kommentistani).
Eli viestistä saa sen käsityksen että olette rahaton ja äärimmäisen laiska perhe jolla ei oo koirista sen enempää tietoa ku muillakaa alottelioilla.
"Toivomme pientä koiraa koska aika ei riitä pitkiin lenkkeihin päivittäin eikä rahavarat suuren koiran ruokkimiseen."
Eli ei aikaa eikä rahaa.
Haukkuminen on kiinni rodusta, mutta vielä enemmän kiinni koulutuksesta ja kasvatuksesta.
Jos ei pysty maksamaan koirasta montaa sataa. (200?) nii mite eläinlääkäri kulut? 30-50/kerta
Eli samaa mieltä olen kuin kaikki muutkin täällä, en suosittele ottamaan minkäänlaista koiraa nuilla perusteilla.
Mutta jos kuitenkin haluatte koiran, kannattaa perehtyä mahdollisimman moniin koirarotuihin ja VARSINKIN niitte käyttötarkotukseen, koska onhan sanomattakin selvää ettet halua todella aktiivista ja/tai "kovaa rotua" ja chihu on ehdottomasti pois laskuista kun on nuin pieniä lapsia, saattaa se elänlääkärilasku kummasti kasvaa ku lapsi pyllähtää sohvalta koiran päälle ja luut senku rutisee.
Ku oikeestaa ei oo olemassa koiraa joka ei tarvi liikuntaa, jos koira ei saa tarvitsemaansa liikuntaa ja aivovirikkeitä nii siitä tullee parhaassa tapauksessa turhautunut ja jopa vihainen.
Ja jos sopivan koiran löydätte, suosittelen ekaksi koiraksi narttua ku ovat vähä helpompia yleensä ku urokset.
Perehtykää myös huolella koirien käyttäytymiseen ja kahlatkaa kirjastot läpi nii tiiätte mikä koira on ja mitä se omistajaltaan vaatii ja kuinka paljon.
itellä ollu aina koiria ja silti pino kirjoja että voi päivittää tietoja kasvatuksesta ja käyttäytyimsestä. koirasta ei voi koskaan tietää liikaa, varsinkaan ennen hankintaa :)
Koirien rotukuvauksiin -koirajoista tai netistä rotusivuilta- kunnolla perehtymällä saa parhaiten tietoa ja osvittaa, minkälaisia koiria on olemassa ja miten vaativia mikin on.
Chihu saattaa kyllä helposti ´särkyä´ lasten kanssa, että melkein kyllä joatin kestävämpää lajia saisi olla. Tuttumme perhoskoira putosi pienen lapsen sylistä -ei siis kovin korkealta edes- ja sen etujalka meni aivan siruiksi. Sattui juuri oikessa asennossa tippumaan .. :(
Sen jalka jäi vinoksi. (ja tämä lapsen syliin nosto on siis aina hyvin huono idea!)
Mutta sitten esim. sheltti kuulemma viihtyy pitkillä lenkeillä mutta ei pana pahakseen lyhyempiäkään päivälenkkejä. On siis sopeutuvainen. En tiedä, mikä on teille lyhyt, mutta kyllä se sheltti tarvitsee aamuin illoin ainakin vartin-kaksikymmentä ja päivisin ainakin puoli tuntia.
Se on totuus, että jos ei aika riitä yllämainitsemiini, niin silloin pitäisi vielä odottaa koiran hankintaa. Se ei voi hyvin maatessaan vain kotona.
Ja pentuaika on älyttömän kiireistä, nouset öisinkin viemään ulos, mikäli haluat sisäsiistiksi sen nopeammin.
Kaikille koiraa harkitseville ja jo omistavillekin suosittelen ehdottomasti useamman koiranhoitokirjan lukemista.
Eläin kun monessa asiassa toimii eri tavoin kuin ihminen, eikä sitä oikein opi ymmärtämään ilman pientä asiaan perehtymistä.
Näiden oppaiden lukeminen ja ymmärtäminen avaa ovia ihan uusiin ymmärryksiin ja oivalluksiin koirien maailmasta.
Ja siitä rahasta, tietysti sekarotuisia saa halvalla ja ilmaisena, mutta mutta..
Rotukoirasta tiedät, millainen se on ominaisuuksiltaan.
Rotukoirasta maksaneet (en yleistä!) ovat valmiita
ottamaan koirasta paremmin selvää, hoitamaan sen turkkia, kynsiä ja hampaita ym., viettämään aikaa sen kanssa antaumuksella, pitämään sen perheenjäsenenä muutosten aikaankin ja paljon muuta. Kyllä koiraa hankittaessa on oltava valmis siitä maksamaankin.
Hyvä esimerkki on vaikka tuttuni, joka antoi lapselleen luvan hankkia koira. Lapsi ´tilasi´ suomi24:sta sekarotuisen joka heti kättelyssä puri siskoani.. Koira vaan takaisin eikä enää uutta koiraa edes harkittu. Niin ja ehtona oli tietty "ettei hän kyllä maksamaan suostu".
Ottivat sitten kissan ja kuinka ollakaan kun muutto tuli eteen, niin kissa vaa mäkeen.
Kyllä se aina kuulostaa ja tuntuu vähän sanoisinko
"tavaran hankinnalta" kun halutaan ilmaista koiraa.
Viesti meni nyt vähän sekavksi loppua kohden,
sori!
:)
No joo, onhan tossa pointtia mitäsanoit sekarotuisista, enkä nyt välttämättä ilmaiseksi tarvi mutta kun ei näyttelykoiraa haluta eikä koiralla ole tarkoitus "pröystäillä" niin en tuhansia viitsisi siihen laittaa...eikä sellaisia rahoja olekaan. Ja toki koira tuo kustannuksia mutta luulen ettäpieni koira vähemmän kuin iso, siksi olemme kallistuneet pienen koiran puolelle...tokisiihen on muitakin syitä.
Se mitä sanoin vähäisemmästä liikunnasta ensimmäisessä viestissä, tarkoittaa lähinna parin kilometrin lenkkejä. Meillä ei ole autoa joten liikutaan jalkaisin paljon ihan päivttäin jolloin koira voi kulkea mukana, mutta jos otettaisiin esim saksanpaimen, haluaisin tarjota sille kunnon juoksulenkkejä, esim 5-10km ja antaa juosta esim metsässä. Nyt vaan asutaan niin ahtaasti ja noille pitkille lenkeille ei ehkä riittäisi aikaa eikä energiaa niin siksi jokin pieni koira tuntuisi sopivalta.
Ihan hyvä vinkki pienen koiran "särkyvyydestä"....kaverilla on bichon frise (kirjotinkohan ihan väärin..!?), sekin voisi muuten olla ok mutta mieluummin ottaisin lyhyempikarvaisen.
Täytyy alkaa opiskelemaan kirjoista mitä eri roduista sanotaan...lähinnä siksi kysyin asiaa täältä jos joku olisi kokemusten perusteella vaikka voinut suositella tiettyä rotua ja sitten olisin voinut ottaa kyseisestä rodusta itse lisää selvää.
Mutta kiitos, mieltä piristävää lukea ihan asiallista tekstiä useiden provojen jälkeen :-)
Minulla on ilmainen kissa! Tai siis ilmaiseksi saatiin kun haulikon edestä pois napattiin. Mutta ei ole ollut halpa kissa, sillä se on sairastellut ihan pennusta lähtien ts. ell-visiittejä ja lääkekuureja vuosien saatossa kymmenittäin ja tulee TODELLA kalliiksi! Kaiken lisäksi katti on erikoisruokavaliolla eikä ilmaista ole sekään (hanhenmaksapallerot tulisivat halvemmaksi).
Mitäs kissajutut koirapalstalla tekee? No ei mitään, mutta osaa se pienikin koira tulla helvetin kalliiksi jos esim. terveys rupeaa pettämään. Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma! Kun eläimen itselleen ottaa niin täytyy varautua myös siihen että rahaa kuluu ja rutkasti, myös johonkin mihin et ole osannut varustautua.
Mitä teette jos se pieni halpa koiranne vaikkapa sairastuu kroonisesti?
sanat suustani. Mulle tuli mieleen ihan sama juttu. Halpakin koira voi tulla kalliiksi ja esim. sairastuessaan vaatii tosi paljon hoivaa ja huomiota.
Itse en pidä mitään muuta oikeutusta koirasta luopumiselle/eteenpäin myymiselle kun esim. jos perheeseen syntyvä lapsi allergisoituu,(muiden perheenjäsenien allergiattomuus(?) tulisi varmistaa ennen hankintaa) tai jos koiralla esiintyy geeniperäistä agressiivisuutta, joka tuo tapaturma-riskin(jolloin paras vaihtoehto olisi kuitenkin lopettaminen). Muuten koiran hankinnan päätös on yhtä sitova kuin lapsen hankinta. Enkä ymmärrä että kukaan voi ajatella toisin. Jos työt kutsuu ulkomaille niin eihän omaa lastakaan jätetä vaan mummolaan kasvamaan ja nosteta olkapäitä että 'elämäntilanteet muuttuu'. Jos hankin koiran niin haluan olla toiselle yhtä rajattoman lojaali kuin toinen on minulle niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Ja sitä ei mikään muuta. Eikä ole tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä mutta päätös on sitova, sitä vaan tarkoitin.(Vastaus oli turha jos koira on tulossa mukaan ulkomaille, mutta harvemmin ihmiset jaksavat 'nähdä niin paljon vaivaa' 'perheenjäsenensä' vuoksi.)
Olen täysin samaa mieltä, en ikinä voisi luopua rakkaasta lemmikistä muuton yhteydessä. Kiinnyn todella nopeasti ihmisiin ja eläimiin enkä voisi kuvitellakkaan luopuvani lemmikistä vain muuton takia, mieluummin sitten jättäisin muuttamatta. Juuri siitäkin syystä pienenpi koira olisi helpompi sopeuttaa uuteen ympäristään kuin suuri. Jos ajatelee että ottaisin saksanpaimenen joka tottuisi juoksemaan pitkiä lenkkejä ja saisi juoksennella vapaana metsässä vanhempieni kotona (asuu metsänreunalla) ja sitten tulisi muutto vaikka Barcelonan keskustaan, elämänmuutosolisi koiralle todella suuri. Olisihan se sitä varmasti pienellekkin koiralle mutta ei ehkä siinä määrin kuin suurellle.
Mutta se on totta että allergia testit on hyvä idea, tosin lapset on jonkin verran olleet tekemisissa kavereiden koirien kanssa ja kaverin dalmatialainen on ollut meillä yöhoidossakin eikä lapsille ole oireita tullut,luulen että sen puoleen asiat on kunnossa.
Joo kannattaa unohtaa se sakemanni, kun sain sen käsityksen että koirista on vähän kokemusta ja lapset ovat pieniä. Mutta minkään en ymmärrä noita jatkuvia jankkaajia tuosta hinnasta. Jos haluaa koiran seuraksi ja lenkkikaveriksi, eli ei näyttelyesinettä, niin on iahn älytöntä maksaa koirasta satoja tai tuhatta euroa. Itse voisin ehdottaa havannanlaista mutta nekin maksaa maltaita ja turkki vaativa, äidilläni oli sellainen ja varmasti maailman ihanin rotu.
Sitten vielä pitää miettiä haluatteko pennun vai jo aikuisen. Kun lapsetkin ovat vielä pieniä ja pentu koirat kuitenkin puree kovastikin välillä ja ovat vaativia. Mutta suosittelen tuota havannalaista mietintään, kuitenkin, vaikka maksaa ja turkki vaatii hoitoa, mikä olisi rauhoittavampaa illalla lasten mentyä nukkumaan kuin harjailla koiraa ?
Onnea etsintään, meillä on sama menossa, enkä itsekään ole valmis älyttömiä maksamaan kun kuitenkin haen seropia.
Sulla sitä muuten ei oo pieniä lapsia!
Ovat jo kasvaneet isommiksi, kaikki neljä.
Pitääpä käydä netistä kattomassa millainen toi havannalainen on...
Miksei tietysti sekarotuinenkin kävisi, kaverilla ollut monia sekarotuisia ja kaikki oolleet tosi hyviä koiria.
Sen verran on kokemusta koirista että olen hoitanut kavereiden koiria ja isällä on ollut 2 sakemannia jotka hän koulutti todella hyvin, siitä on tosin aikaa mutta häneltäkin saisin hyviä neuvoja jos kuitenkin joskus päädytään siihen rotuun.
Asiaa jää nyt hautumaan,otetaan eri roduista selvää ja tehdään sitten harkittu päätös.
Onnea myös teille hauvan etsintään :-)
ei oikein tiedä. pieniä sekarotuisia ei saa ilmaiseksi eikä halvallakaan. luonteestakaan ei aina tiedä kun ei välttämättä tiedä mitä rotuja niissä on.
terveyspuoli on myös sellainen asia että harvemmalla sekarotuisilla on vanhemmat jotka on tutkittu esim. polvista. polvien sijoiltaanmeno on hyvin yleistä pienillä roduilla. ei ole helppoa eikä halpaa.
ehdottaisin teille puhdasrotuista ja vaikka värivirheellistä koiraa. rotuna vaikka pienikokoinen spanieli. King Charles Spanieli on yksi. värivirheellisen saa halvemmalla. tällä rodulla esiintyy kyllä usein sydänsairautta jotta kannattaa kysellä tarkkaan.
Chihuahua on ihan liian pieni perheeseen jossa on pieniä lapsia. samoin toiset ihan pikkurodut.
myöskin joku pieni pystykorva saattaisi olla ihana perhekoira. käy katselemassa koirasivuilla ja lue koiran ominaisuuksista ja luonteista.
yleensä lapset rakastavat koiria ja koirasta tulee koko perheen rakas ystävä. onnea koiranhaussa.
nyt kuitenkin vaikka orkidean kasvatusta (ei helppoa tosin sekään) kuin elävän JA tuntevan olennon omistamista! Haukkukaa sitten vaikka provoksi mutta noilla eväillä on parempi suunnistaa joko kukkakauppaan tai leikkikaluja katselemaan. Lukekaa ajatuksella KAIKKI aikaisemmat kirjoitukset ja toivon mukaan jokin aivosolu päässänne herää toimintaan. Ja toistaen, en provosoi vaan sanon rehellisen mielipiteeni. Eläin ei koskaan ole halpa, mitataan sitten millä mittarilla tahansa!
Niin siis pointtihan nyt aloittajalla on:
- ei halua maksaa isoja summia koirasta, koska tulee kotikoiraksi, eli ei näyttelyihin ym.
- on antanut ymmärtää, että tietää kyllä koiraan menevän rahaa, mutta ei vain halua kallista koiraa
- haluaa pienen koiran koska: ei ole tilaa isolle, jos tulee muutto on helpompi ottaa pienempi mukaan, pienempi ei vaadi niin pitkiä lenkkejä ja myöskään sen ruokakustannuksiin ei menisi niin suuria summia.
- on antanut ymmärtää, että koira saa kyllä liikuntaa, mutta ei pysty tarjoamaan isolle koiralle tarkoitettuja virikkeitä (pitkiä juoksulenkkejä metsissä ym.)
- edelleen on ottamassa koiran mukaan jos muutto toiseen paikkaan tulee
- on kokemusta jokin verran koirista
- ei ole ottamassa chihua se oli varmaan vain esimerkki.
- haluaisi ottaa sakemannin, mutta ei voi yllämainituista syistä.
- on maininnut, että ei ole mitenkään kamalan rikas, mutta on kai silloin normaali suomalainen? Ja jos pystyy elättämään kaksi lasta ja heidän sairaskulunsa, niin kyllä uskoisin, että koirankin sairaskulut hoidetaan. Kyse on kuitenkin aikuisesta vastuullisesta ihmisestä, ei 16v. teinistä.
Tämä oli luetunymmärtämistä, ilman että siitä provosoidutaan, vaan että otetaan huomioon faktat. Miksi pitää tällä palstalla alkaa heti riehumaan?? Jos vain lukisi aloituksen, kysyisi lisää tietoa tai neuvoisi, eikä alkaisi heti kettuilemaan? Ilmeisesti tämän palstan perusihmiset, ovat jääneet jonnekkin omien koiriensa tasolle?
Koiran etsijälle toivotan onnea koiran etsimiseen, neuvoja en valitettavasti osaa antaa, muuta kuin etsimään oma mieleinen rotu ja perehtymään siihen tarkasti. Kun oma rotu löytyy, voi niitä löytyä sekarotuisina, eli halvempina ja lopulta koulutuksesta kaikki on kiinni (ei toki sairaudet :)).
että kirjotuksen perusteella vois kuvitella ties ja mitä, mutta jokainen on täällä vaa huolissaan ja että jokainen koiran harkitsija harkitsisi ostostaan tarkkaan ja joka kantilta, mutta jos asiat on kuten jo tarkensit että pienempi koira käytännöllisyyden yms kannalta, nii ei se oo ku ettiä sopiva rotu ja hyvä kasvattaja, ja vaikka päätyisit seropiin nii kannattaa tarkkaan kattua keltä sen ottaa, ku kasvattajan tuki on tärkeä vaikka koira sitten olisi ranskalaisen tryffelisian ja amstaffin sekoitus :)
600 sadalla eurolla saa amerikancoccerspanielin. Coccerit ovat todella ystävällisiä,eivätkä ne hauku ellei niitä opeteta.Niillä kyllä kasvaa turkki mutta sen leikkaaminen ei maksa kuin n.30€ riippuu leikkaajasta mutta jos ostaa itse leikkausvälineet tulee halvemmaksi.Coccerit ovat myös todella seurallisia.Kaikki coccerit ovat todella kilttejä ehkä tiibetinspanieli sopisi parhaiten, Mutta en oikein tiedä koska sillä on hyvin lyhyet jalat eikä se voi hypätä oikeen missään tilanteessa.
Jos nyt sitten välttämättä jonkin koiran haluatte vaikkei minkäänlaista kokemusta/tietoa/aikaa/rahaa löydy, niin englanninbulldoggi voisi ehkä sopia teille noilla perusteilla. Itselläni ei ole rodusta mitään henkilökohtaista kokemusta mutta olen saanut kuvan että ne ovat rauhallisia ja ystävällisiä, eivätkä välttämättä vaadi kovinkaan paljon liikuntaa. Turkki on lyhyt ja sileä, eivät hauku juuri yhtään.
Hinta onkin sitten ihan eri juttu, ilmeisesti 1000-2000 euroa. Toki sellaisen voi ostaa myös aikuisena, jolloin teiltä ei kulu aikaa koulutukseen, ja koiran hinta saattaa olla halvempi.
Joka tapauksessa, hankitte sitten minkä koiran tahansa, käy lukemassa tämä sivu http://www.englanninbulldoggiharrastajat.com/10 , niin tiefät ettet osta sairasta koiraa pentutehtaasta, kiitos!
Ainiin ja se tuli vielä mieleen että käyppä tuo testi tekemässä:
http://www.naavaparran.com/cgi-bin/fun/kintro.pl