Avioehto lyhyessä avioliitossa?

Ei avioehdon pätevyys riipu avioliiton kestosta, jos sopimus sinänsä vain on tehty oikein (muotosäännöksiä noudatettu).

Sen sijaan siinä poikkeustapauksessa, että ositusta soviteltaisiin, osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon muun ohella avioliiton kestoaika.

Sinun onneksesi tai opäonneksesi.

Sotket nyt kaksi asiaa. Se, mitä itse asiassa olet lukenut, on että alle vuoden kestäneissä avioliitoissa ei avio-oikeus välttämättä ole ehdottomasti voimassa, vaan omaisuuden jakoa voidaan kohtuullistaa.

Tämä siis koskee nimenomaan tilanteita joissa avioehtoa ei ole, toinen osapuoli on huomattavasti rikkaampi, ja toinen saisi puolet omaisuudesta lyhyen avioliiton perusteella.

Mutta avioehto on kyllä pätevä ja voimassa vaikka liitto kestäisi viikon. Jos ajattelet asiaa järjellä, niin miksi ihmeessä yleensä voisi olla joku laki, joka säätäisi että alle vuoden kestäneessä avioliitossa avioehto ei ole pätevä? Ketä se palvelisi? Sehän nimenomaan kannustaisi kaikenlaisia onnenonkijoita ja rahan tavoittelijoita!

siitä hetkestä kun se on allekirjoitettu, liiton kestolla ei ole mitän vaikutusta pätemiseen, vaikka liitto kestäisi viikon, avioehto on pätevä.

Eikö olisi ihan kohtuullista, oli avioehtoa tai ei, että kumpikin puolisoista saisi lyhyen liiton jälkeen oman omaisuutensa, ei mitään muuta? Eikö moraalinen selkäranka merkitse mitään? Kasvattaako se itsekunnioitusta, kun on saanut nyhdettyä eksältä kaiken minkä vain irti saa? Nykyään ahneus menee kirkkaasti kaikkien arvokysymysten ohitse. Jos tulisin jätetyksi, luulen että minulla olisi ennemminkin sellainen olo, etten haluaisi mitään siltä xxxxaiselta. Minulla on ylpeyteni ja pystyn elättämään itseni, ilman toisen jäämistöjä.