Entäs nyt suorakylväjät?

Mites kun on peltonne urilla niin meettekö ostaa myymänne äkeet ja aurat takaisin vai miten aiotte tasoittaa peltonne kevääksi?
82056
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Suorakylväjillä on niin leveet renkaat,että niillä sotkee keväällä tasaseksi edellisen kevään
urat.

Äänestä

Vesi karkaa madonrei´istä ja hyvä satokin tänä vuonna kun ei kuivuutta. Voi siis suositella!

Äänestä
  • Eipä ne madonreiät pahemmin auta tuleentumiseen, kylällä muut puineet tuleentuneet viljansa mutta suorakylvöpioneeri pui lähes vihreätä viljaa, no öljy on ilmeisesti hänelle vielä halpaa.

    Äänestä

  • Jussi pussi kirjoitti:

    Eipä ne madonreiät pahemmin auta tuleentumiseen, kylällä muut puineet tuleentuneet viljansa mutta suorakylvöpioneeri pui lähes vihreätä viljaa, no öljy on ilmeisesti hänelle vielä halpaa.

    säästi keväällä polttoainetta!!
    ei tarvinnut kyntää ja äestää

    Äänestä

  • lisää pellon kantokykyä. Itse vuokrasin yhden ison lohkon (23 ha) kun se oli kuulemma pilallinen, vesi seisoi, ja se ei koskaan kantanut koneita.

    Soppari 10 vuotta, 300 euroa hehtaari, mikä täällä naurettavan vähän.

    Ajoin kalkkia 8 tonnia hehtaarille, vedin Jyryn s oja auralla vedot ristiin 5 metrin välein ilman putkia ja muokkasin kalkin maahan 6 metrin hankmolla. Seuraavana vuonna vielä 4 tonnia kalkkia pintaan lisää ja keväällä muokkaus 4 cm.

    Sen jälkeen ollut suorakylvöllä, sato noin 6 tonnia hehtaari vehnää joka vuosi. Ei kantavuusongelmia, lohko menee kuralle viimeisenä kaikista kylän lohkoista.

    Arvatkaapa onko ollut kyselijöitä ko lohkolle ;-) No maanomistaja, vanha mutta tarkkaavainen nainen, sanoi että ei muille vuokraa ja lupasin että tarkistetaan sitten hintaa ylöspäin kun lohkon tuotto on kerran saatu kohdillen.

    Kyllä kyntömiehiä ja näennäisviljelijöitä tällä kylällä vituttaa....

    Äänestä

  • miten kyntämättömyys kirjoitti:

    lisää pellon kantokykyä. Itse vuokrasin yhden ison lohkon (23 ha) kun se oli kuulemma pilallinen, vesi seisoi, ja se ei koskaan kantanut koneita.

    Soppari 10 vuotta, 300 euroa hehtaari, mikä täällä naurettavan vähän.

    Ajoin kalkkia 8 tonnia hehtaarille, vedin Jyryn s oja auralla vedot ristiin 5 metrin välein ilman putkia ja muokkasin kalkin maahan 6 metrin hankmolla. Seuraavana vuonna vielä 4 tonnia kalkkia pintaan lisää ja keväällä muokkaus 4 cm.

    Sen jälkeen ollut suorakylvöllä, sato noin 6 tonnia hehtaari vehnää joka vuosi. Ei kantavuusongelmia, lohko menee kuralle viimeisenä kaikista kylän lohkoista.

    Arvatkaapa onko ollut kyselijöitä ko lohkolle ;-) No maanomistaja, vanha mutta tarkkaavainen nainen, sanoi että ei muille vuokraa ja lupasin että tarkistetaan sitten hintaa ylöspäin kun lohkon tuotto on kerran saatu kohdillen.

    Kyllä kyntömiehiä ja näennäisviljelijöitä tällä kylällä vituttaa....

    vaikka näin paljon satanut ja luulin et pellot ei kanna niin ei ees jälkiä jää!
    ite kyl ajoin lautas äkeellä syksyllä pikkusen pintoja rikki... 3-4 senttiin!
    kaipa se pakko on uskoo et maa läpäsee paremmin vettä kun ei koneilla turhaan tee sitä kyntöjankkoo

    Äänestä

  • kantaa se kirjoitti:

    vaikka näin paljon satanut ja luulin et pellot ei kanna niin ei ees jälkiä jää!
    ite kyl ajoin lautas äkeellä syksyllä pikkusen pintoja rikki... 3-4 senttiin!
    kaipa se pakko on uskoo et maa läpäsee paremmin vettä kun ei koneilla turhaan tee sitä kyntöjankkoo

    Kyl täälläkin on tuulut vettä perinjuurin riittävästi, pellot kynnetty ja muutenkin perinteisesti työstetty. Keväällä ei kylvöjen jälkeen satanut kyllä kuukauteen, mutta täysin tasaiset kasvustot syntyi silti. Elokuun lopussa sateiden välissä puin ne pois, kun olivat niin tasaisesti tuleentuneet ja kosteuskin vaihteli siinä 18% molemmin puolin. Ei tullut yhtään raiteita vaikka ns. pehmeitäkin kohtia oli.
    Tosin kierrossa on nurmi omine etuineen. Mutta oli kolme vuotta peräkkäinkin viljalla olleita lohkoja, joista yllättäen tulikin parhaimmat sadot vaikkei tauti- eikä rikka-aineita pellolle oltu näytettykkään. Niillä myrkyilähän tunnetusti paikataan viljelytaidon puutetta;)
    Eikä kemiallisissa lannoitteissakaan annettu typpeä kuin 20 kg/ha. Sitä ihteään sitten loput, niin sai sen 5 tonnin mukaisen lannoituksen kohdilleen ohralle. Vähän se kylläkin meni ryöstöviljelyn puolelle, kun keskimäärinkin meni muutamalla sadalla kilolla tavoitteen yli. No, ei se aina osu kohdalleen, joskus tulee enemmänkin;)

    Kyntö tuntuu olevan muutenkin täälläpäin kaikkein varmin ja tasaisin sadon turva.
    Mutta kuten tiedettyä, eihän näennäisviljelijöillä mikään onnistu eikä kait ole tarkoituskaan. Tuethan tulee muutenkin.

    Äänestä

  • ainahan näitä kommentteja!! kirjoitti:

    säästi keväällä polttoainetta!!
    ei tarvinnut kyntää ja äestää

    Nyt sekin säästö haihtuu taivaantuuliin kuivurissa keskentuleentuneen viljan kuivauksen kanssa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mites. kirjoitti:

Mites kun on peltonne urilla niin meettekö ostaa myymänne äkeet ja aurat takaisin vai miten aiotte tasoittaa peltonne kevääksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu