Miten koeponnistan lattialämmitysputket?

Näin maallikkona aattelin itte yrittää asennusta, huoneet on niin mitättömän kokoisia.

Mutta mitä niksejä asennuksessa on, putki on jo oikeaa happidiffuusiolta suojattua. Toimiiko kiinnitys nippusiteellä tahi rautalangalla verkkoon?

No joo, happidiffuusiosuojaus on jokseenkin defacto, eikä varmaan ole syytä olla käyttämättä sitä. Toisaalta on hyvä mieltää asian suhteellisuus. On noita lattialämmityksiä rakennettu hyvällä menestyksellä myös tavallisesta vesijohtoputkestakin.

Happidiffuusiosuojauksella pyritään estämään hapen diffuusi siirtyminen ilmasta kiertovesijärjestelmään, jossa se aiheuttaa korroosiota. Ilmeisesti asian tiimoilta ei ole tehty puolueetonta tutkimusta jossa järjestelyn kannattavuutta olisi arvioitu.

Happidiffuusiosuojauksen toimivuutta on kyllä VTT:n taholtakin tutkittu, mutta ei sitä onko se tarpeen. Happidiffuusiosuojaus kuulostaa seksikkäältä ja siksi se myy hyvin ja sillä saadaan katetta tuotteella -> kaikki tyytyväisiä.

Putket kuitenkin jätetään betonin sisään ja betoni on parhaimmillaan kahden muovikalvon eli lämmöneristeen ja muovimaton välissä, joten kysyä sopii mikä hapen diffuusionopeus on ilmasta putkessa virtaavaan veteen.

Yksi keino välttyä korroosiolta on luonnollisestikkin käyttää lisäaineita (inhibiittoreita) kattila/kiertovedessä, jotka taasen riippuvat osin käytettävästä lämmöntuottotavasta.

Tuota 50 metrin sääntöä en oikein hahmota, sillä tuolla on varsin vaikea toteuttaa edes 10m2 huonetta 200mm välistyksellä. Putken pituus ja paksuu pitää olla synkroonissa. Jos haluaa harrastaa niin mitoitusgraaffeja löytyy kyllä kirjallisuudesta.

Yksi näppärä asennusohje löytyy mm. nereukselta:
http://www.nereus.fi/esitteemme/index.html

nader kirjoitti:

No joo, happidiffuusiosuojaus on jokseenkin defacto, eikä varmaan ole syytä olla käyttämättä sitä. Toisaalta on hyvä mieltää asian suhteellisuus. On noita lattialämmityksiä rakennettu hyvällä menestyksellä myös tavallisesta vesijohtoputkestakin.

Happidiffuusiosuojauksella pyritään estämään hapen diffuusi siirtyminen ilmasta kiertovesijärjestelmään, jossa se aiheuttaa korroosiota. Ilmeisesti asian tiimoilta ei ole tehty puolueetonta tutkimusta jossa järjestelyn kannattavuutta olisi arvioitu.

Happidiffuusiosuojauksen toimivuutta on kyllä VTT:n taholtakin tutkittu, mutta ei sitä onko se tarpeen. Happidiffuusiosuojaus kuulostaa seksikkäältä ja siksi se myy hyvin ja sillä saadaan katetta tuotteella -> kaikki tyytyväisiä.

Putket kuitenkin jätetään betonin sisään ja betoni on parhaimmillaan kahden muovikalvon eli lämmöneristeen ja muovimaton välissä, joten kysyä sopii mikä hapen diffuusionopeus on ilmasta putkessa virtaavaan veteen.

Yksi keino välttyä korroosiolta on luonnollisestikkin käyttää lisäaineita (inhibiittoreita) kattila/kiertovedessä, jotka taasen riippuvat osin käytettävästä lämmöntuottotavasta.

Tuota 50 metrin sääntöä en oikein hahmota, sillä tuolla on varsin vaikea toteuttaa edes 10m2 huonetta 200mm välistyksellä. Putken pituus ja paksuu pitää olla synkroonissa. Jos haluaa harrastaa niin mitoitusgraaffeja löytyy kyllä kirjallisuudesta.

Yksi näppärä asennusohje löytyy mm. nereukselta:
http://www.nereus.fi/esitteemme/index.html

Lue lisää

Siis kun olet kerta tekemässä mukavuulämmitystä (vanhan lattian päälle), niin ilmeisesti käytät valussa varsin juoksevaa massaa.

Putket pitää silloin täyttää vedellä, ei ilmalla, valun ajaksi, sillä muuten ne kelluvat ja nousevat pintaan.

Kiinnitykseen on näppärä käyttää nippusiteitä, rautalangalla surraamalla on helpompi vahingoittaa putkea.

se ruostuminen myös on ongelma.
upolet vesijohto putkella tehdyissä
lämmitysjärjestelmissä olen vaihtanut
vuotavia pattereita jo alle 15 vuoden
ikäisissä taloissa.

Jos sinne lattialämmityspiireihin muodostuu ilmakuplia, niin silloin vika on kyllä suunnittelussa, ei putkien valinnassa.

Jos virtausnopeus putkessa on liian pieni, niin silloinhan kiertoveden lämpötila on liian korkea, jos sitä ei voida ajaa suuremmalla virtauksella.

Ihan lukiofysiikasta tiedämme että kaasujen liukoisuus on parempi kylmään kuin kuumaan veteen. Tästä syystä kiertoveden ilmanpoistoautomaatit asennetaan lähelle kattilaa, piirin korkeimpaan kohtaan. Eli jos sinne veteen eksyy happea, niin se irtoaa mieluiten kattilassa, ei suhteellisen viileässä lattiaputkessa, paitsi jos virtaus on liian pieni.

tapsa kirjoitti:

se ruostuminen myös on ongelma.
upolet vesijohto putkella tehdyissä
lämmitysjärjestelmissä olen vaihtanut
vuotavia pattereita jo alle 15 vuoden
ikäisissä taloissa.

Lue lisää

Olet oikeassa. Lauseeni ruostumisesta olisi pitänyt olla: Se ruostuminen ei ole ongelma, jos käytetään näitä egyptiläisen lvi-insinööri naderin ehdottamia ruosteenestoaineita. Ja putkimies käy muutaman vuoden välein rykipumpun kanssa vaihtamassa ne, täyttäen verkoston samalla happirikkaalla vedellä. Eli kyllä se on oleellista.

saneerauskohde erillisessä piharakennuksessa, johon tulee putket päärakennuksesta. lattialämmitys patteriverkoston jatkeeksi suihkuhuoneeseen ja eteiseen.

Verkoston lämpötilaa säädetään päärakennuksen kattilahuoneesta, lämpötila on ollut vanhastaan huikeat 60 astetta.

Putkikoko on tarkoitus olla 15 mm. putkea menee kahteen kopperoon yhteensä noin 30 metriä.

jtb kirjoitti:

saneerauskohde erillisessä piharakennuksessa, johon tulee putket päärakennuksesta. lattialämmitys patteriverkoston jatkeeksi suihkuhuoneeseen ja eteiseen.

Verkoston lämpötilaa säädetään päärakennuksen kattilahuoneesta, lämpötila on ollut vanhastaan huikeat 60 astetta.

Putkikoko on tarkoitus olla 15 mm. putkea menee kahteen kopperoon yhteensä noin 30 metriä.

Lue lisää

Kyllä tämä menee vähän arvailuksi, kun ei ole esim. rakennuksen iästä mitään tietoa. Putkisto on mitoitettu -50 luvulla aivan eri tavalla kuin esim -90 luvulla
Mihinkähän aiot lattilämmityksen kytkeä?
Jos kytket sen olemassa oleviin vanhoihin pattereiden meno/paluuputkiin, ns.armiputkiin, voi käydä niin, ettei vesi riitä muoviputkeen. Vedellä on taipumus etsiä helpoin reitti ja tässä tapauksessa se ei ole lattialämmitys. Kiertoa saat parannettu jakamalla 30 metrin putken esim neljään 7,5 m. pätkään. Joka tapauksessa joudut kuristelemaan muiden pattereiden (varsinkin päärakennuksessa) säätötulppia aikalailla.
Paljon parempaan tulokseen pääset, jos kytkentä on mahdollista tehdä suoraan runkolinjaan. Kaikki edellä mainittu olettaen että pannuhuoneessa ei ole omaa pumppua/shunttia piharakennukseen.
Jos piharakennukseen on oma pumppu ym. tilanne jo paljon parempi.
Muuta:
-Tuo 60 ast. vähän ihmetyttää, onko kattilasi lämpötila noin alhainen vai onko se menoveden l.tila?

-Joka lattialämmityslenkkiin omat säätö/sulkuventtiilit
-Putkea et voi sitoa liian tiheään. Eli reilusti nippusiteitä, ei rautalankaa.
-lattialämmityspiirin putki samaan tasoon, jo 2-3 cm korkeusero saattaa olla liikaa. (ellet asenna lisäpumppua lattial.putkelle.)
-Ilmanpoistot erityisesti paluupuolen putkiin/jakotukkiin.

Esimerkki vastaavasta tapauksesta n. 10v. sitten:
Rakentaja oli asentanut samanlaisen järjestelmän pesu/pukuhuoneeseen, eikä saanut sitä toimimaan.
Yritin ensin halvempaa konstia eli kuristelin muut patterit mahdollisimman pienelle. Lattia patterit lämpesivät niinkauan hyvin, kunnes tuli 1;set kovemmat pakkaset, jolloin patterikohtaiset termostaattiventtiilit avautuivat täysin. Tämän seurauksena lattia kylmeni jälleen.
Sain latt.lämmityksen toimimaan kunnolla vasta kun asensin sille oman pumpun ja 3-tie säätöventtiilin. (Olis tullu sähkövastus halvemmaksi!)

Mikko kirjoitti:

Jos sinne lattialämmityspiireihin muodostuu ilmakuplia, niin silloin vika on kyllä suunnittelussa, ei putkien valinnassa.

Jos virtausnopeus putkessa on liian pieni, niin silloinhan kiertoveden lämpötila on liian korkea, jos sitä ei voida ajaa suuremmalla virtauksella.

Ihan lukiofysiikasta tiedämme että kaasujen liukoisuus on parempi kylmään kuin kuumaan veteen. Tästä syystä kiertoveden ilmanpoistoautomaatit asennetaan lähelle kattilaa, piirin korkeimpaan kohtaan. Eli jos sinne veteen eksyy happea, niin se irtoaa mieluiten kattilassa, ei suhteellisen viileässä lattiaputkessa, paitsi jos virtaus on liian pieni.

Lue lisää

Lukiolaispoika on nyt vähän ulkona näistä kaasuasioista. Otappa kirkasta kasteluletkua ja kytke sen toinen pää kastelupostiin. Jätä letku kelalle, "makuuasentoon" ja seuraa minkälaisella virtausnopeudella ilmaa poistuu letkusta. Tulet yllättymään, ne ilmakuplat kun tahtoo sitkeästi pysyä letkun seinämissä kiinni.
Samalla selviää, että automaattisia ilmanpoistimia ei välttämättä kannatakkaan asentaakaan (putkistossa) verkoston ylimpiin kohtiin, pumpulla kun on taipumus työntää sitä ilmakuplaa virtaussuunnassa hieman "alamäkeen", johon varsinainen ilmapussi muodostuu.

Alan mies kirjoitti:

Kyllä tämä menee vähän arvailuksi, kun ei ole esim. rakennuksen iästä mitään tietoa. Putkisto on mitoitettu -50 luvulla aivan eri tavalla kuin esim -90 luvulla
Mihinkähän aiot lattilämmityksen kytkeä?
Jos kytket sen olemassa oleviin vanhoihin pattereiden meno/paluuputkiin, ns.armiputkiin, voi käydä niin, ettei vesi riitä muoviputkeen. Vedellä on taipumus etsiä helpoin reitti ja tässä tapauksessa se ei ole lattialämmitys. Kiertoa saat parannettu jakamalla 30 metrin putken esim neljään 7,5 m. pätkään. Joka tapauksessa joudut kuristelemaan muiden pattereiden (varsinkin päärakennuksessa) säätötulppia aikalailla.
Paljon parempaan tulokseen pääset, jos kytkentä on mahdollista tehdä suoraan runkolinjaan. Kaikki edellä mainittu olettaen että pannuhuoneessa ei ole omaa pumppua/shunttia piharakennukseen.
Jos piharakennukseen on oma pumppu ym. tilanne jo paljon parempi.
Muuta:
-Tuo 60 ast. vähän ihmetyttää, onko kattilasi lämpötila noin alhainen vai onko se menoveden l.tila?

-Joka lattialämmityslenkkiin omat säätö/sulkuventtiilit
-Putkea et voi sitoa liian tiheään. Eli reilusti nippusiteitä, ei rautalankaa.
-lattialämmityspiirin putki samaan tasoon, jo 2-3 cm korkeusero saattaa olla liikaa. (ellet asenna lisäpumppua lattial.putkelle.)
-Ilmanpoistot erityisesti paluupuolen putkiin/jakotukkiin.

Esimerkki vastaavasta tapauksesta n. 10v. sitten:
Rakentaja oli asentanut samanlaisen järjestelmän pesu/pukuhuoneeseen, eikä saanut sitä toimimaan.
Yritin ensin halvempaa konstia eli kuristelin muut patterit mahdollisimman pienelle. Lattia patterit lämpesivät niinkauan hyvin, kunnes tuli 1;set kovemmat pakkaset, jolloin patterikohtaiset termostaattiventtiilit avautuivat täysin. Tämän seurauksena lattia kylmeni jälleen.
Sain latt.lämmityksen toimimaan kunnolla vasta kun asensin sille oman pumpun ja 3-tie säätöventtiilin. (Olis tullu sähkövastus halvemmaksi!)

Lue lisää

50-luvultahan se talo on, keskuslämmitys on käsittääkseni laitettu 60-luvun alussa.

lattialämmityspiirejä olisi tulossa kaksi, toinen 13 metriä, toinen 20 metriä. Ne on mahdollista kytkeä erikseen jakotukkiin, johon tulisi vesi päärakennuksen suunnasta, jos sitä tarkoitit runkolinjaan kytkemisellä.

Kattilassa näkyy olevan mittari seinässä, joka näyttää 60 astetta, mitä mahtanee sitten tarkoittaa...

tietenkinhän vois vielä laittaa uuden pumpun pannuhuoneeseen piharakennusta varten. taitaa vaan kohta kulut kasvaa niin suuriksi, että sähkölämmitys lattiassa olisi halvempi tai ainakin helpompi...

putki tuli kyllä ostettua jo, että pakkohan sitä on kokeilla.