sinä vangitsit laumasta minut
villeimmän varsan
silloin olit niin kaunis niin kaunis
minä hehkusi huumassa paloin
nöyräksi vähäisin herkkupaloin
olin tahdoton tahtosi mukaan
silloin olit niin kaunis niin kaunis
taas kerran rakkauttas kerjäsin turhaan
sain vain haalean hymyn ja tuskaisen tiedon
olet ollut vain ohimenevä
yksi onneton elämänvaihe
oli tullut aika tulla tuntemaan mitä voi olla ihmisen itsepetos ja jääkylmä kauneus
tuot kuitenkin muistina vieläkin pienen kaipuun
mutta myös outoa surua
en tiedä tiedätkö vieläkään
olet myös itselles petos
villeimmän varsan
silloin olit niin kaunis niin kaunis
minä hehkusi huumassa paloin
nöyräksi vähäisin herkkupaloin
olin tahdoton tahtosi mukaan
silloin olit niin kaunis niin kaunis
taas kerran rakkauttas kerjäsin turhaan
sain vain haalean hymyn ja tuskaisen tiedon
olet ollut vain ohimenevä
yksi onneton elämänvaihe
oli tullut aika tulla tuntemaan mitä voi olla ihmisen itsepetos ja jääkylmä kauneus
tuot kuitenkin muistina vieläkin pienen kaipuun
mutta myös outoa surua
en tiedä tiedätkö vieläkään
olet myös itselles petos
Vastaukset 2
Vanhimmat
tasan kolme kommenttia annan tänään,
Sinulle, Runopojalle ja Dolanille. Sitten on
syytä olla hetki hiljaa, antaa aikaa ajatuksille
ja kaikelle sille kaaokselle joka täällä on
viime päivinä kuohunut.
Rakkauden kerjäläinen on runossasi,
kaipaus ja petos - itsepetoskin.
Vaikeaa sanoa, mitä tuntoja runosi herättää kai-
ken kaikkiaan. Siitä löydän kyllä itsenikin, mo-
nelta osin.
Kiitos Peres tästä ja kaikista aiemmistakin ru-
noistasi.
Kiitos
Joskus viisasta itseä armahtaa
antaa hiljaisuudelle tilaa
ME TAPAAMME VIELÄ