Olen tässä palstalla kummitellut vaihdevuosilääkityksieni kanssa, lähinnä siksi, että hormoonimerkkini vaihdettiin syystä, että itse pyysin kuukautistonta vaihtoehtoa, ja sain tilalle hormoonit joissa kuukautisten PITI tulla kerran kolmessa kuukaudessa. Kuitenkin kohdallani kävi niin, että muutos olikin liian raju ja hormoonimyrsky sekoitti siinä mielessä libidot ja kaikki, kaupassa teki mieli raiskata banaanitertut tuosta vaan, miehiä päin ei voinut katsoakaan ja kotona katselin eroottisia filmejä, olin aivan tolaltani,kunnes eräs läheinen, oikeastaan kolmekin naisihmistä sanoi, että minuahan saa kohtaa PELÄTÄ, kun luonteeni on aivan muuttunut ja itse kärsin koko ajan vuodoista, jotka olivat väliin tummaa mönjää mutta nyt loppuvaiheessa selvää haisevaa tuoretta verta. Verikokeiden mukaan hb oli 136, ferriini- eli rautavarastot vain hiukan alakantissa,nyt kyllä taas väsyttää, vaikka nukuin yhden yön moneen kuukauteen kunnolla, ja vaateestani Pääsin kotikaupunkini naistentautien polille jossa otettiin tämä kuuluisa pipelle ja ryhmä lääkäreitä antoi tuomioin," sitä pitäänyt vaan odottaa, että vuoto rauhoittuu, se voi kestää jonkin AIKAA, sanoin pienellä äänellä, "sitä on kestänyt jo 8 viikkoa", ei mitään kommenttia, sama apinamainen nyökyttely kaikilta kolmelta!! Olen kipuherkkä ihminen ja kun vertavaluvana kiipesin tutkimuspöydälle, oli pahin edessä, minulle ei paljon kerrottu,mitä tehdään, jotenkin imulla imettiin Pipellenäyte, joka sattui, se sattui niin että itkin Hysteerisesti, ja pyysin pitämään edes pientä taukoa ja verta valui...ultraäänikuvaus ei onnistunut,myoomat,kaikki mitä niitä olikaan olivat muka yön aikana hävinneet. Pipellenäytteen tulos saadaan kirjeitse kotiin kuukauden päästä ja kehoitettiin syömään vanhaa-uutta hormoonia...ei ei ja ei. Kotona..itkettyäni kamalaa kokemusta muistin soittaa Omalle gynelleni toiseen kaupunkiin ja tämä ei ollut uskoa korviaan. Soitti minulle noin puolen tunnin päästä luettuaan ensin monien vuosien tietoni, koska olen hänen potilaansa alun perin,sanoi,että ehdoton SEIS hormooneille, jos olisin jatkanut niitä, olisin ehkä jo kylmiössä vampyyrina. Sovimme, että soitan Hänelle viikon päästä ja toimin Oman alkuperäisen gyneni ohjeiden mukaan ja Ihme ja Kumma,vuodot ovat nyt rauhoittuneet ja olo on vähän parempi. Tänään otan yhteyttä lääkärien täällä päässä kylmään toimintaan,koska tilanteessani ei kunnioitettu tahtoani keskeyttää selvästi kivulias toimenpide vaan jatkettiin kovasta kivusta ja vuodosta huolimatta. Esilääkitystä käytetään monessa muussakin tutkimustilanteessa,mutta tämä sairaala ei tätä käytäntöä tunne, nyt on jo onneksi kyyneleet ja vuodot kuivuneet, pintaan jäi katkeruus, nöyryytys ja todella paha olo. Sairaslomaa ei annettu eikä kipulääkettä, onneksi työterveyshuollossa ymmärsivät ja sain kumpiakin muutamaksi päiväksi. En tunne ylpeyttä olla nainen.
Kanssakärsijät Huomenta
Surkutariiiiiina
61411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sama pipelle koe tehtiin minullekin ja se todellakin sattui ja siinä väkisinkin oli huudettava ja kai jokunen kirosanakin lipsahti niin paljon se sattui,mutta hoitaja vieressä yritti lohduttaa että en ole ainoa joka huutaa ja mesoaa samaa koetta ottaessa.
Niin ja jos tämä kivulias koe tehtäisiin miehille olisi siihen kehitetty jo aikapäiviä sitten kivuton vaihtoehto.
kanssasi täysin samaa mieltä.Siinä olis pidetty suunnittelu palaverit poikineen.
pipellekoe????
Siinä otetaan naisen kohdun limakalvolta näyte, en itsekään tiedä, millä tökkivät tai imukärjellä näytehuokosia, ja kohdun paikasta, koosta ja kivun siedosta johtuen mulla sattui tosi helvetisti!! Ensinnäkin, toimenpide on kivulias--jos jännität-- jos sinulle ei kerrota mitä tehdään--miksi tehdään. Itse perushoitajana aina opastan pelkääviä potilaita pyytämään tai jos kotoa menee kokeeseen, ottamaan kipu- tai pienen rauhoittavan lääkkeen, koska kipua ei sairaalan seinien sisäpuolella tarvitse kärsiä eikä SAA kärsiä. Tämähän kuuluu jo potilaan oikeuksiin ja itse sain muutenkin niin asaiatonta kohtelua lääkäreistä lähtien, että potilasvahinkoasia tästä tulee ja huomautus sen vastuualueen ylilääkärille. Kehoittaisin muitakin naisia ottamaan selvää yleensäkin mitä ja miksi tehdään. Vaikka on itse ammatiltaan hoitaja, se ei yksityisaikana tarkoita, että hoidan itse siinä verisenä maatessa itseäni.
Huh, mikä tarina. Itsekin hoitoalalla työskennelleenä tiedän kyllä, että sattua voi vaikka mitä. Parasta olisi, jos itse pystyisi ja jaksaisi sekä osaisi pitää puolensa joka paikassa. Hyvin kyllä ymmärrän, että tuossa tilanteessa ei vaihtoehtoja ollut. Toivottavasti sulle kuuluu jo parempaa!!!