Voisiko joku kertoa minulle, miksi joku haluaa amkiin opiskelemaan esim. sairaanhoitajaksi tai alemmaksi insinööriksi, jos voisi päästä lukiosta opiskelemaan myös esim. lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?
Luultavasti monet haluavat, koska hakijoita on paljon, eivätkä kaikki halukkaat edes pääse, joten älkää vaan väittäkö, että ei kukaan oikeasti halua.
Vai onko minulla vain niin korkeita tavoitteita ja paljon kunnianhimoa, että en osaa kuvitella, että joku on tyytyväinen siihen että saa vähemmän? Tarkoittaahan se tyytymistä loppuelämän ajaksi myös pienempään palkkatasoon. Arvostan kuitenkin sairaanhoitajia ja insinöörejä ...
Luultavasti monet haluavat, koska hakijoita on paljon, eivätkä kaikki halukkaat edes pääse, joten älkää vaan väittäkö, että ei kukaan oikeasti halua.
Vai onko minulla vain niin korkeita tavoitteita ja paljon kunnianhimoa, että en osaa kuvitella, että joku on tyytyväinen siihen että saa vähemmän? Tarkoittaahan se tyytymistä loppuelämän ajaksi myös pienempään palkkatasoon. Arvostan kuitenkin sairaanhoitajia ja insinöörejä ...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Opiskelen sosiaalialaa ammattikorkeassa. Takana vuoden opinnot yliopistossa. Kemiaa luin ja päätin, että haluan jotain sosiaalisempaa ja muutenkin ihmisläheisempää. Lääkäriksi ja sairaanhoitajaksi minusta ei ole, koska verta en kestä nähdä. Haluan kuitenkin auttaa ihmisiä, enkä vain toimistoissa (sosiaalityöntekijät, kelan porukka yms.) vaan haluan hoivata ja olla lähellä. Lastentarhanopettajahan olisi yksi mahdollisuus, mutta saan saman pätevyyden myös ammattikorkeasta, missä opiskelu tuntuu ainakin minulle istuvan paremmin :)
Ei, älä naura. Ehkä alan ymmärtää ... sinulle on tärkeämpää saada hoivata ja olla lähellä kuin ansaita paljon rahaa ja saada yhteiskunnallista arvostusta.
Voisi liittyä hoivaviettiin? Toimiiko motivaationa ihmisten henkilökohtainen kitollisuus? Vai tuleeko motivaatio itse hoivaamisesta? Olisin kiitollinen jos vastaat.
1) Kaikkiin tehtäviin ei saa koulutusta yliopistossa. Ei saa amk:ssakaan eli toisen asteen oppilaitoksia tarvitaan myös.
2) Kaikki lukion käyneet eivät välttämättä pysty yliopisto-opintoihin. Voi olla hyvä koulussa, mutta itsenäisyyttä ja kurinalaisuutta vaativa teoriapainotteinen opiskelu yliopistossa ei suju.
3) Yliopistotutkinto (tai amk-tutkinto) ei takaa hyvää palkkaa.
Minullakin on korkeita tavoitteita ja paljon kunnianhimoa, mutta EN silti HALUA opiskella yliopistossa. Kaksi vuotta vietin opiskellen yliopiston puolella kunnianhimooni vedoten kunnes lopulta järki alkoi pelata ja tajusin ettei se ole sen arvoista. Kaipasin käytännönläheisempää opiskelua. Siksi siirryin AMK:n puolelle enkä ole hetkeäkään katunut.
Nyt olen oman alani töissä ja saan hyvää palkkaa. Entiset opiskelukaverit yliopiston puolelta ovat työttöminä kortistossa... (sama ala)
Yliopistotutkinto ei todellakaan takaa (hyvää) työpaikkaa.Eikä AMK:n puolella opiskeleminen todellakaan tarkoita "tyytymistä loppuelämän ajaksi pienempään palkkatasoon". Aina voi kouluttautua korkeammalle.
Jos kuitenkin tietää haluavansa sen paremman tulotason ja haluaa kouluttautua korkeammalle, niin se kannattaa tehdä heti saman tien. Ei kannata mennä ensin amkiin ja sitten yliopistoon. Opintotukea ei saa kuin 55 kuukautta.
En ota kantaa tuohon, että yliopistosta valmistuneet olisivat työttöminä ja amkista valmistuneella on töitä kun et kerro mikä ala. Mutta meillä insinööripuolella se ei mene noin, jos on sama ala.
...että jos jossain välissä myöhemmin haluaa korkeamman koulutuksen, on se mahdollista...
Ei ole pakko tyytyä "pelkkään AMK-tutkintoon"..
Hei vaan. Pääsin ylioppilaaksi keväällä 2007 ja päässäni pyörivät armottomasti ammatinvalintaan liittyvät kysymykset. Mietin itsekseni, että yliopisto olisi jollainlailla arvostetumpi ja parempi jatko-opiskelupaikka lukion jälkeen, kuin AMK. Pidin kuitenkin välivuoden, sillä olin epätietoinen siitä, mitä haluaisin tehdä. Välivuoden aikana ehkä kuitenkin jollainlailla silmäni avautuivat maailmalle, tajusin, että kaikki asiat eivät pyöri ainoastaan koulun ja menestyksen ympärillä. SE on sitä elämää, mikä tapahtuu työn ja koulun ulkopuolella. Tajusin, että en oikeasti halua päntätä jotain tekstiä pääni sisään, vain saavuttaakseni menestystä ja rahaa, toisin sanoen myös hyväksyntää ihmisten silmissä.
Voi olla, että et tajua ajatukseni pointtia, mutta kehotan sinuakin pitämään ns. välivuoden, ehkä sitten tajuat, mitä kirjoituksellani yritin kertoa.
Terve!
Vastaus kysymykseesi on että jotkut eivät tiedä mihin heidän polkunsa johtaa. Johtaako se onneen työssä josta pitää vai tympeään työhön loppuelämäksi.
moni AMKK tai yliopistoon menevä tai hakeva on esim. 24 vuotias. monilla menee helposti 1-5 vuotta tai kauemmin että esim lukion jälkeen löytyy ala joka kiinnostaa ja sitä pääsee opiskelemaan!
Niiskuneitiliini, osuit niin naulan kantaan!
Kaikilla ei ole elämässä samat tavoiteet, jotkut haluavat mainetta ja mammonaa, kunniaa ja arvostusta, joillekin taas muut asiat merkitsevät enemmän. Ja on tyhmää toisaalta väittää ettäkö AMK:n valitseminen olisi johonkin vähempään "tyytymistä", kun ihmiset ovat erilaisia eikä kaikilla ole samat tavoitteet. Onneksi.
Itse ajattelin ennen myös että yliopisto olis parempi vaihtoehto kun sitä arvostetaan enemmän ja kun se vaan sattuu olemaan yliopisto, mutta nykyään ajattelen toisin. Sanotaanko näin, että olen henkisesti kasvanut aika paljon ja ymmärtänyt sen asian, että elämässä todellakaan tärkeintä ei ole opiskelu. Tottakai opiskelullakin on merkitystä, en nyt tarkoita että se samantekevää olisi, mutta siis ne asiat mitkä ihan oikeasti merkitsevät elämässä on jotain miljoona kertaa tärkeämpää kuin se missä ja mitä olet opiskellut.
Mun mielestä kannattaa opiskella sitä mitä ihan oikeasti haluaa ja mikä kiinnostaa, ja unohtaa AMK:n ja yliopiston vertailu, koska oikeasti molemmissa on sekä hyvät ja huonot puolensa, ja molempia tarvitaan! Samoin tarvitaan myös molempia niitä osaajia joita näistä laitoksista valmistuu. Ei tämä maailma pyörisi oikeasti jos täällä kaikki olisivat joko jotain yliopiston käyneitä lääkäreitä jne, tai päinvastoin.
Kunnianhimo on hyvä asia, sitä täytyykin sopivassa määrin ihmisellä olla, kunhan ei ihan täysin tule sokeaksi muulle maailmalle.
Idiootti kysyy, että miksi joku menee opiskelemaan sairaanhoitajaksi eikä lääkäriksi. Miksi ei, siinä on kaksi eri ammattia. Sama ko kysyis, että miksi joku menee opiskelemaan sähkömieheksi eikä kukkakauppiaaksi. Etkö vieläkään päässyt opiskelemaan, kun noin itkettää?