Jonkinlainen opiskeluinto olisi päällä kun aikuisiällä olen opiskellut aktiivisemmin. Olen miettinyt, että kannattaisiko painaa MBA:n jälkeen vielä tohtoriputkeen, mutta onko siitä ollut työelämässä jollekin selkeästi hyötyä?
Toimin itse kaupallisella alalla myynnin johtotehtävissä, jossa juuri tohtorin väitöskirjoja ei hirveästi arvosteta, tulokset ratkaisevat enemmänkin. Onko tilanne niin, että jos väittelee itsensä tohtoriksi myynnin/markkinoinnin tiimoilta, katsotaan että osaaminen on korkeaa mutta kapeaa ja vaihtoehdot itse asiassa vähenevät verratessa maisterintutkinnon omaavaan?
Asiallisia kommentteja kiitos sellaisilta, jotka ovat tohtoriksi väitelleet jo työssä ollessaan.
Onko hyötyä opiskella KTT:ksi?
KTM-MBA
14
6207
Vastaukset
- kävi aikoinaan
itsensä tohtoriksi asti, tosin rahoituksen puolella siitä oli melko paljon hyötyäkin. Itse uskon että tuolla myynnin/markkinoinnin puolella se hyöty jää melko vähäiseksi. Ehkä enemmän itsensä sivistämisen kannalta tuo kannattaa käydä kuin uran kehityksen kannalta.
Johtotehtävissä arvostetaan enemmän vankkaa kokemusta ja tuloksellista työtä kuin sitä että onko KTM vai KTT. Toki jos on tarkoitus joskus elämänsä aikana edetä ihan huipulle saakka, ei tuosta KTT:sta ainakaan mitään haittaa ole. Meidän osastopäällikkö kävi itsensä hallinnon puolelta KTT:ksi, sen jälkeen kun pääsi firman johtokuntaan, ja firma vielä tuon koulunkin maksoi...- että KTT tms.
olisi sellaisenaan vapaalippu johonkin. Ei sitä väitöskirjaa ja tohtoriopintoja sen takia käydä, että työnantaja sitä arvostaisi, vaan sen takia, että olisitte valmiimpia ja pätevämpiä suoriutumaan työtehtävistä ja antamaan firmalle jotain lisäarvoa. Eli oman itsensä takia niitä opintoja käydään ja pätevyys osoitetaan työtehtävissä siinä missä KTM:kin. Väitän, että KTT hakkaa kyllä samassa työtehtävässä KTM:n keskimäärin mennen tullen. KTM:lle tuntuu olevan tuoton laskeminenkin joskus liian hankalaa. Olennaista on tietysti KTT-ohjelman sisältö ja taso. Rahoituksen puolella ainakin on ihan huipputasoa. Kaikissa ohjelmissa ei varmaankaan samalla tasolla kauppatieteiden alalla. Väitän myös, että eteneminen uralla on sitten nopeampaa kuin KTM:llä. Alussa tietysti KTM:llä on 4-5 vuoden etumatka kokemuksessa, mutta jos verrataan tilannetta n. 10 vuoden kohdalla, KTT taitaa jo puskea ohi. Ja edelleen puhun keskimääräisestä kehityksestä. Ja mitä tulee johtotehtäviin, niin eipä niihin oteta ketään suoraan koulunpenkiltä. Totta mooses kokemusta täytyy olla. Väitän kuitenkin, että Suomessa KTT:llä on jo työkokemusta. Tohtoriopiskelijat ovat tavallaan henkilökunnan juniorijäseniä ja siinä kyllä oppii yleiset työnteon pelisäännöt hyvin. Yleensä opiskelija rahoittaa tutkintonsa opetustehtävillä. Mikäs sen parempaa kokemusta.
- -jopas nyt jotakin--
että KTT tms. kirjoitti:
olisi sellaisenaan vapaalippu johonkin. Ei sitä väitöskirjaa ja tohtoriopintoja sen takia käydä, että työnantaja sitä arvostaisi, vaan sen takia, että olisitte valmiimpia ja pätevämpiä suoriutumaan työtehtävistä ja antamaan firmalle jotain lisäarvoa. Eli oman itsensä takia niitä opintoja käydään ja pätevyys osoitetaan työtehtävissä siinä missä KTM:kin. Väitän, että KTT hakkaa kyllä samassa työtehtävässä KTM:n keskimäärin mennen tullen. KTM:lle tuntuu olevan tuoton laskeminenkin joskus liian hankalaa. Olennaista on tietysti KTT-ohjelman sisältö ja taso. Rahoituksen puolella ainakin on ihan huipputasoa. Kaikissa ohjelmissa ei varmaankaan samalla tasolla kauppatieteiden alalla. Väitän myös, että eteneminen uralla on sitten nopeampaa kuin KTM:llä. Alussa tietysti KTM:llä on 4-5 vuoden etumatka kokemuksessa, mutta jos verrataan tilannetta n. 10 vuoden kohdalla, KTT taitaa jo puskea ohi. Ja edelleen puhun keskimääräisestä kehityksestä. Ja mitä tulee johtotehtäviin, niin eipä niihin oteta ketään suoraan koulunpenkiltä. Totta mooses kokemusta täytyy olla. Väitän kuitenkin, että Suomessa KTT:llä on jo työkokemusta. Tohtoriopiskelijat ovat tavallaan henkilökunnan juniorijäseniä ja siinä kyllä oppii yleiset työnteon pelisäännöt hyvin. Yleensä opiskelija rahoittaa tutkintonsa opetustehtävillä. Mikäs sen parempaa kokemusta.
Onpas jollakin lapsellinen usko siitä, että professroreiden mielistelijöitä arvostettaisiin työelämässä.
Kauppakorkeaan menevät töihin sellaisen opiskelijat, jotka eivät pärjää firmoissa. Assarin palkka on 50% normaalipalkasta joten eihän sinne saada kuin proffien mielistelijöitä.
Sellaista työkokemusta ei arvosteta missään.
Firmoissa joutuu tekemään yhteistyötä ja on kauppatieteilijöille erittäin haastavaa, koska tutkinto on kovin heppoinen vrt. muihin.
Itse olen sekä opistoinsinööri että KTM ja täytyy sanoa että insinöörit ovat paljon älykkäämpiä kuin kauppatieteilijät. Sorry vaan. - asdfadf
-jopas nyt jotakin-- kirjoitti:
Onpas jollakin lapsellinen usko siitä, että professroreiden mielistelijöitä arvostettaisiin työelämässä.
Kauppakorkeaan menevät töihin sellaisen opiskelijat, jotka eivät pärjää firmoissa. Assarin palkka on 50% normaalipalkasta joten eihän sinne saada kuin proffien mielistelijöitä.
Sellaista työkokemusta ei arvosteta missään.
Firmoissa joutuu tekemään yhteistyötä ja on kauppatieteilijöille erittäin haastavaa, koska tutkinto on kovin heppoinen vrt. muihin.
Itse olen sekä opistoinsinööri että KTM ja täytyy sanoa että insinöörit ovat paljon älykkäämpiä kuin kauppatieteilijät. Sorry vaan.Yliopistoihin on tullut tulos tai ulos -periaate eli yliopistolla työskentely on todellakin PALJON rankempaa kuin missään muualla firmassa työskentely (tiedän tämän kokemuksesta). Ennen oli ns. suojatyöpaikkoja, mutta nyt on tullut uusi palkkausjärjestelmä, jossa maksetaan tuloksen mukaan palkka (julkaisut opetus). Lisäksi virat on aina vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen katsotaan oletko saanut mitään aikaiseksi ja sitten vasta jatketaan taas virkaa. Tähän ei proffan mielistely vaikuta mitenkään. Mikäli tekee paljon julkaisuja, myös palkka on ainakin meidän yliopistossa ihan ok -itselläni on nyt tutkijakoulutettavana 3200 e/kk lisäksi sain verottomana 10 000e vuodessa apurahaa väikkärin tekoon lisäksi satunnaiset ulkopuoliset opetushommat. Sen sijaan monet vastavalmistuneet kaverit (itse valmistuin 2 v sitten) saavat hikiset 2000e sihteerin hommista, mutta harvalla on heti 2 v jälkeen tuo 4000e /kk. Mainittakoon vielä, että väitöskirjan tekeminen vaatii todella paljon itsekuria ja pitkäjänteisyyttä. Itse joudut rakentamaan omat kv-yhteistyökumppanit ja hankkeet, jos meinaa menestyä tiedeuralla.
- Hohohhooooo
-jopas nyt jotakin-- kirjoitti:
Onpas jollakin lapsellinen usko siitä, että professroreiden mielistelijöitä arvostettaisiin työelämässä.
Kauppakorkeaan menevät töihin sellaisen opiskelijat, jotka eivät pärjää firmoissa. Assarin palkka on 50% normaalipalkasta joten eihän sinne saada kuin proffien mielistelijöitä.
Sellaista työkokemusta ei arvosteta missään.
Firmoissa joutuu tekemään yhteistyötä ja on kauppatieteilijöille erittäin haastavaa, koska tutkinto on kovin heppoinen vrt. muihin.
Itse olen sekä opistoinsinööri että KTM ja täytyy sanoa että insinöörit ovat paljon älykkäämpiä kuin kauppatieteilijät. Sorry vaan.Hehehhheheheee
Saipas taas hyvät naurut! Nyt voi mennä hyvillä mielin nukkumaan.
"Kauppakorkeaan menevät töihin sellaisen opiskelijat, jotka eivät pärjää firmoissa."
Sinulla on tästä varmaan kovatkin todisteet.
"Assarin palkka on 50% normaalipalkasta..."
Opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen.
"...eihän sinne saada kuin proffien mielistelijöitä. Sellaista työkokemusta ei arvosteta missään."
Eipä tuota proffaa ole paljon näkynyt. Missä vaiheessa sitä mielistelyä sitten harrastaisi? Aika omatoimista hommaa tämä on.
"Firmoissa joutuu tekemään yhteistyötä..."
Yhteistyötä on pakko harrastaa, koska muuten ei kehity. Aika paljon sitä tulee, jos todella on aktiivinen jatko-opiskelija.
"...kauppatieteilijöille erittäin haastavaa, koska tutkinto on kovin heppoinen vrt. muihin."
Kävitkö ensin insinööriopinnot? Toinen tutkinto on aina helpomman oloinen. Tässä on muutenkin todella suuria eroja pääaineiden välillä. Markkinoinnin ja johtamisen vaikeustasosta ei voi puhua edes samana päivänä kansiksen ja rahoituksen vaativuudesta.
"Itse olen sekä opistoinsinööri että KTM..."
Mitä siis tiedät jatko-opintojen vaatimuksista ja väitöskirjatyöskentelystä kauppiksessa?
"...insinöörit ovat paljon älykkäämpiä kuin kauppatieteilijät."
Viitsiikö tähän edes antaa kommenttia! - kekekekek
-jopas nyt jotakin-- kirjoitti:
Onpas jollakin lapsellinen usko siitä, että professroreiden mielistelijöitä arvostettaisiin työelämässä.
Kauppakorkeaan menevät töihin sellaisen opiskelijat, jotka eivät pärjää firmoissa. Assarin palkka on 50% normaalipalkasta joten eihän sinne saada kuin proffien mielistelijöitä.
Sellaista työkokemusta ei arvosteta missään.
Firmoissa joutuu tekemään yhteistyötä ja on kauppatieteilijöille erittäin haastavaa, koska tutkinto on kovin heppoinen vrt. muihin.
Itse olen sekä opistoinsinööri että KTM ja täytyy sanoa että insinöörit ovat paljon älykkäämpiä kuin kauppatieteilijät. Sorry vaan."Kauppakorkeaan menevät töihin sellaisen opiskelijat, jotka eivät pärjää firmoissa."
Niinpä, sellaiset luuserit kuin Björn Wahlroos (Hanken), joka aloitti vt. lehtorina...
Jorma Ollila lähti Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta jatko-opiskelijaksi London School of Economicsiin, tosin opinnot jäivät kesken.
Muista eturivin toimitusjohtajista tohtoreita ovat esimerkiksi Mika Ihamuotila (HSE) ja Matti Alahuhta (TKK). Nokian hallituksesta löytyy esim. kansantaloustieteen professori Bengt Holmström.
Liike-elämässä voi menestyä ilman professuuriakin, mutta usein korkea menestys siellä ja akateeminen menestys korreloivat. - Teoria ja käytäntö
kekekekek kirjoitti:
"Kauppakorkeaan menevät töihin sellaisen opiskelijat, jotka eivät pärjää firmoissa."
Niinpä, sellaiset luuserit kuin Björn Wahlroos (Hanken), joka aloitti vt. lehtorina...
Jorma Ollila lähti Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta jatko-opiskelijaksi London School of Economicsiin, tosin opinnot jäivät kesken.
Muista eturivin toimitusjohtajista tohtoreita ovat esimerkiksi Mika Ihamuotila (HSE) ja Matti Alahuhta (TKK). Nokian hallituksesta löytyy esim. kansantaloustieteen professori Bengt Holmström.
Liike-elämässä voi menestyä ilman professuuriakin, mutta usein korkea menestys siellä ja akateeminen menestys korreloivat."Kauppakorkeaan menevät töihin sellaisen opiskelijat, jotka eivät pärjää firmoissa." --> Kannattaisi miettiä, mitä kirjoittaa! Vai aivan menevät, ihan vain pääsevät tuosta vain...huh, huh tuollaista kirjoittelua!
Esimerkiksi Björn Wahlroos (kansantalouden tohtori) ... Monilla älyköillä menestyjillä on nimenomaan kansantalouden tohtorin tutkinto (tai rahoituksen).Tosiasia vain on, että sellaiseen koulutuksen pystyvät vain harvat käymään läpi ja harvoilla on kykyä siihen. Ei ole mikään normitohtorin tutkinto, vaan vaatii matemaattisen, tilastollisen ajattelun lisäksi laajaa tietoa talouden teorioista ja yhteiskunnan ja talouselämän toiminnoista. On osattava yhdistää älyllisesti monen tason ajattelua. Raportit ja kuvaukset ja tilastoesitykset eivät riitä, kuten monissa väitöskirjoissa. Nykyisin myös naiset ovat alkaneet menestyä miesvaltaisella kansantalouden alalla - tosin vähemmistönä, mutta hyviä esimerkkejä on. Nämä menestyjät ovat yhdistäneet hienosti vaativan akateemisen uran ja liike-elämän ja vieläpä menestyneet siinä luovalla ajattelulla. Tarvitsemme kuitenkin puhtaasti akateemisia tutkijoita: ilman heitä ei tiede kehity. - Eteenpäin mars
-jopas nyt jotakin-- kirjoitti:
Onpas jollakin lapsellinen usko siitä, että professroreiden mielistelijöitä arvostettaisiin työelämässä.
Kauppakorkeaan menevät töihin sellaisen opiskelijat, jotka eivät pärjää firmoissa. Assarin palkka on 50% normaalipalkasta joten eihän sinne saada kuin proffien mielistelijöitä.
Sellaista työkokemusta ei arvosteta missään.
Firmoissa joutuu tekemään yhteistyötä ja on kauppatieteilijöille erittäin haastavaa, koska tutkinto on kovin heppoinen vrt. muihin.
Itse olen sekä opistoinsinööri että KTM ja täytyy sanoa että insinöörit ovat paljon älykkäämpiä kuin kauppatieteilijät. Sorry vaan.Todella lapsellinen, hölmö ja todennäköisesti opiskelu- tai työelämässä katkeroituneen ihmisen kirjoitus. Vaikuttaa yrityksenä todistella itselleen jotain. Eivät luultavasti ovet Kauppakorkeakouluun auenneet pääsykokeissa. Et todellakaan ole ainakaan KTM. Insinöörin tutkinto on mahdollinen. Kannattaa opiskella lisää määrätietoisesti, niin on tyytyväisempi mieli!
- Harkitse tarkasti
Ei MBA-tutkinnon jälkeen ole valmis tohtoriopintoihin, joihin on kauppakorkeakoulussa kovat kriteerit, erityisesti kansantaloudessa ja rahoituksessa. MBA on käytännöllinen liike-elämän tutkinto ja ihan eri asia kuin kauppatieteen maisterin tutkinto, joka on akateeminen ylempi korkeakoulututkinto. Voit tietenkin lukea maisteriksi ja sitten papereiden = arvosanojen, kompetenssin, ansioiden jne. perusteella pyrkiä tohtoriopintoihin, mutta tie on todella pitkä. Kannattaa miettiä, sillä menettäisit tuloja aika paljon. Myös se, pääseekö tohotiopintoihin maisteritutkinnon jälkeen, on epävarmaa ja jaksaako saattaa opinnot loppuun ja menestyykö niissäm ei ole varmaa varsinkaan, jos ei ole aidosti motivoitunut.
- KTT-2011
Ei ole vastaavaa hyötyä työmäärään nähden.
- Tuskin muistan aikaa
Mistä ihmeestä tiedät, jos olet nimimerkkisi mukaisesti tuore tohtori? Tule kertomaan kokemuksesi tohtoriuden merkityksestä vuonna 2021.
- KTT_2012
Oliko jo valmistuneilla helppoa saada yksityiseltä sektorilta töitä valmistumisen jälkeen? Tietty se riippuu paljon aiheesta / alasta mutta mikä oli yleisesti vastaanotto firmoissa?
- KTT-MBA
Löysin vanhan viestiketjun ja vastaan nyt omaan kysymykseeni. Pääsin jatko-opiskelijaksi ja kohta opinnot purkissa, mutta täytyy sanoa että hel.....en homma työn ohessa. Eli ei ihan heppoisella päätöksellä kannata lähteä väitöskirjaa tekemään, tosin ei sinne minun kokemuksen mukaan helposti pääsekään. Tutkimussuunnitelma täytyy olla uskottava, samoin pitää pystyä näyttämään, että olet tarpeeksi motivoitunut suorittamaan opinnot loppuun.
Se, että onko tohtoritutkinnosta hyötyä, jää vielä arvoitukseksi. Mielestäni itse opiskelusta on ollut hyötyä. Lycka till niille jotka päättävät lähteä jatko-opintoja kohti...- kobotti
Onnittelut rohkeasta päätöksestäsi ja etenemisestäsi opinnoissa. Jatko-opinnot eivät tosiaankaan ole mikään läpihuutojutto ja varsinkin työn ohessa se on todella raskasta. Oman väitöskirjani sain päätökseen joitakin vuosia sitten ja nykyään asun ulkomailla. Se oli haaveena jo KTM-aikoina, mutta osoittautui silloin erittäin vaikeaksi. Rivimaistereita on tarjolla muissakin maissa pilvin pimein ja suomalaisen firman komennusmieheksi pääsy taas on kovasti kilpailtua. Tohtorille ovet aukesivat aivan toisella tapaa ja olen jopa pystynyt valitsemaan maani. Nyt on toinen maa menossa ja sain hiljattain unelmien työtarjouksen kolmannesta. Täällä maailmalla siis ollaan ja tänne jäädään. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että aikoinaan päätin hakeutua jatko-opiskelijaksi, vaikka silloin en vielä nähnyt sen hyötyjä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3207600Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1761853
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j561181Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019