Ford Focus ST

Tulipahan tänään kokeiltua sinistä 5-ovista Focus ST-mallia. Oli kyllä kerta kaikkiaan hieno vehje. Jos katseita haluaa kääntää sporttisella autolla, on ST-malli siihen erinomainen vaihtoehto, kun vastaavaa ei meinaa ihan joka päivä aja ohi.

Valmistajan mukaan ST:ssä on 8% kevyempi ohjaus normaaliin Focukseen verrattuna, joka tuntui älyttömän hyvältä käsissä. Moottoritieltä poistuessa rattia vääntäessä tiukimmissakin mutkissa tuntuu, että auto on nopeudesta riippumatta koko ajan täysin hallussa, niin kevyesti se kääntyy. Auton kääntösäde ei kovinkaan suuri ole, ja ratti kääntyy yllättävän paljon suuntaan kuin toiseenkin.

En tiedä tarkemmin ST:n ja normaalin Focuksen välisestä äänieristeestä, mutta ST pitää aika kovaa meteliä, ilmeisesti luodakseen urheilullista tunnelmaa. Tyhjäkäynnillä se humisee aika voimakkaasti matalalla äänellä, ja moottoritiellä 100km/h nopeudessa meteli kuuluu suhteellisen kovalla pauhaavan radion yli, joka ei niinkään miellytä pitkässä ajossa.

Penkit ja sisusta - nam... Penkit on suht syvät ja todellakin urheilullisen näköiset verrattuna vaikkapa Audi S3:n penkkeihin. ST:n penkeissä ei oikeastaan normaalin kokoinen nuori ihminenkään mahdu liikkumaan oikeen mihinkään suuntaan, kun penkin tyynyt ottavat joka puolelta vastaan. Keskikonsolin yllä on kolme ylimääräistä mittaria: ahtopaine, öljypaine sekä öljylämpötila. Miinusta sisätiloista kovan ulkoa tulevan metelin lisäksi antaisin vaihdekepin sijoituksesta verrattuna kyynärnojan sijoituspaikkaan. Kun kynnärpää on normaalisti kyynärnojalla, ei käsi ylläkään vaihdekepin yläpäässä oleviin vaihteisiin, 1,3,5:n ollenkaan. No, väliäkö sillä. Autosta kuitenkin löytyy täydet 6 vaihdetta, kun alla on 2,5 litrainen bensamoottori, ja hevosvoimiakin löytyy runsaat 225. Omaksi yllätyksekseni auto kiihtyy todella tehokkaasti kolmosvaihteella alhaisesta nopeudesta moottoritien nopeuksiin ilman mitään vastarintaa, mitä normaaleissa autoissa ilmenisi heti alkukiihdytyksessä johtuen liian suuresta vaihteesta.

ST:ssä kytkin vaatii totuttelua, sillä saa painaa aika runsaasti kaasua, ettei auto nykäse nostaessa kytkintä millä tapaa tahansa. Tässäkin toki saattaa olla valmistajan taka-ajatus, joka auttaa kuskia tajuamaan riittävän kaasun painamisen, jottei auto sammu risteykseen.

Tähän asti olen pitänyt Audi S3:sta hienoimpana pienehkönä hintaluokkansa sporttisena autona, mutta en enää. ST menee kevyesti yli kaikkien sporttiversioiden, joita olen edes nähnyt. Auton sporttisuuden huipentaa aivameton käynnistys, joka ilmeisesti löytyy muistakin Fordeista. Toisin kuin mm. uudessa Audi A4:ssä, autossa ei edes ole mitään erillistä "slottia/korttipaikkaa" avaimelle, tai sen paksuhkolle rungolle. Avaimen voi huoletta vaikka jättää taskuun tai heittää johonkin keskilokeroon, ja painaa käsijarrun vierestä Start-nappia, joka käynnistää auton. Mm. Audi A4:stä poiketen, käynnistysnappia joutuu ST:ssä pitämään pohjassa kunnes moottori käynnistyy - pelkästä painalluksesta autoon tulee vain virta päälle.

Kaiken kaikkiaan ei voi todeta muuta kuin että kyseessä on älyttömän hieno urheilullinen auto, jonka ottaisin omakseni ihan koska vaan.